Hömppäpedia:Tyyliopas

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Hömppäpedian korkean tason ja hyvän maineen säilyttämiseksi se noudattaa tiukkoja tyylikäytäntöjä, joiden rikkomisesta rangaistaan mitä ankarimmin.

Yleistä

Hömppäpedian sisällön tulee olla mahdollisimman vähävirheisellä suomen kirjakielellä. Puhekielisyyksiä tai murteellisia ilmauksia tulee välttää paitsi tehokeinoina. Vieraskielinen aines on sallittua etenkin asioiden ja konseptien nimissä, mutta ymmärryksen kannalta olennaisen tekstin on oltava suomeksi, tai sitten on annettava suomenkielinen käännös.

Hömppäpedian taustatietoartikkelien tulisi tavoitella neutraalia, tietosanakirjamaista asiatyyliä. Siitä tehdään runsaasti poikkeuksia informatiivisuuden ja huumorin nimissä, mutta se toimii kuitenkin oletustasona. Taustatietoartikkeleissa käytetään tavallisesti nykyistä, artikkelin näkökulmasta menneistä tapahtumista (kuten Historia-osioissa) puhuttaessa mennyttä aikamuotoa. Aikamuodot voivat kuitenkin vaihdella, sillä Hömppäpedia ei ole sidottu mihinkään tiettyyn viitekehykseen, vaan sen lonkerot yltävät halki ajan ja avaruuden kiemuroiden.

Seikkailut ja muut kertomusmuotoiset tekstit on on tavallisesti kirjoitettu menneessä aikamuodossa ja kolmannessa persoonassa, mutta tämä ei ole pakollista.

Artikkelien nimeäminen

Artikkelien nimet ovat tavallisesti perusmuodossa ja yksikössä. Järjestöjä tai ryhmittymiä käsittelevien artikkelien nimet ovat monikossa, mikäli järjestön nimi on samalla sen yksittäisistä jäsenistä käytetty termi, muuten yksikössä. Näin siis Katselijat monikossa, sillä Katselijoiden yksittäinen jäsen on katselija. Yksittäisiä rotuja käsittelevien artikkelien nimet ovat yksikössä (vaikka rodulla olisikin useita alalajeja), rotujen ryhmiä käsittelevien monikossa; näin piru ja elementaalilohikäärme yksikössä, mutta demonit ja lohikäärmeet monikossa.

Aloitus

Artikkeli alkaa yhden tai useamman kappaleen pituisella johdannolla, joka tiivistää sen sisällön tai määrittelee lyhyesti sen aiheen. Kun artikkelin nimi mainitaan sen tekstissä ensimmäisen kerran, on se lihavoituna.

Tavallisesti, mutta ei aina, artikkelin nimi on myös johdannon ensimmäisen fraasi (tyypillinen muoto on '''Artikkelin nimi''' on ...). Mahdolliset vaihtoehtoiset nimet, kuten tittelit, käännökset ja vaihtoehtoiset transliteraatiot, esitetään varsinaisen nimen jäljessä kursivoituina, käännösten ollessa kyseessä tavallisesti sulkeissa kielen lyhenteen edeltäminä (eng. ''englanninkielinen käännös'', tos. ''tosikielinen nimi'' jne.).

Johdanto ei ole pakollinen, mikäli artikkeli on luettelo tai sen merkitys on muuten ilmeinen pelkästä nimestä.

Kappalejako

Kappaleet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä. Sisennystä tai yksittäisiä rivinvaihtoja ei tule käyttää; ne eivät toimi. Myöskään <br/>-tageja ei sovi käyttää kappaleiden erottamiseen.

Artikkelissa ei saisi olla useampaa perättäistä tyhjää riviä. Jos halutaan ilmaista kappaleiden välistä suurempaa eroa, kuten seikkailuissa hyppäystä ajassa tai näkökulmassa, on parempi käyttää niiden erottimena vaakaviivaa (----). Jos taas halutaan, että artikkeliteksti ei osu artikkelissa ylempänä olevien mallineiden tai kuvien kanssa rinnan, tulee käyttää <br clear="all"/>-tagia.

Otsikointi

Otsikointi aloitetaan toisen asteen otsikoista (sellaisista, joissa otsikkotekstiä ympäröivät kahdet =-merkit). On olemassa myös tätä ylempi otsikkotaso, joka käyttää yksiä =-merkkejä, mutta se on varattu sivujen automaattisesti luoduille pääotsikoille, eikä sitä tule käyttää kuin hyvin pitkissä artikkeleissa (Ensyclopedia Galactica ja joidenkin sotien artikkelit tästä esimerkkeinä). Tästä eteenpäin otsikot pinoutuvat loogisesti, väliotsikot aina yhden askeleen pääotsikkoaan pienempiä. Otsikkokoot ulottuvat aina kuudennen asteen otsikoihin saakka, mutta käytännössä ei tulisi käyttää neljättä astetta pienempiä otsikoita.

Artikkelin johdantoa ei otsikoida.

Dialogi

Suora dialogi voidaan ilmaista artikkelissa käyttäen lainausmerkkejä (ei siis vuorosanaviivaa) tai lainausmallineita. Artikkelit voivat käyttää molempia tapoja sekaisin, mutta yleensä on parempi painottaa jompaa kumpaa. Lainausmallineena on tavallisesti Malline:Quote3 lyhyempiä, parin virkkeen pituisia repliikkejä, Malline:Iso-q pidempiä puheenvuoroja varten.

Välimerkkikäytänteitä

Lainausmerkkeinä käytetään Hömppäpediassa suoria (" "), ei vinoja (” ”) tai kaarevia (“ ”) korkolainausmerkkejä. Yksinkertaisena lainausmerkkinä käytetään suoraa heittomerkkiä (').

Väliviivana on käyttötarkoituksesta riippumatta lyhyt ASCII-viiva (-, Unicode-koodipiste U002D). Sellaisia Unicode-merkkejä kuin väliviiva (, U2010), n-viiva (, U2013), m-viiva (, U2014) tai miinusmerkki (, U2212) ei tulisi käyttää. Ajatusviivana on yksi väliviiva, jonka kummallakin puolella on välilyönti.

Alaviitteet

Alaviitteitä käytetään sisällyttämään artikkeliin lisätietoa ja -vitsejä, jotka eivät luontevasti sovi leipätekstin joukkoon. Käytänne on, että lauseen lopussa oleva alaviite sijoitetaan välimerkin sisäpuolelle.

<references/>-tagi tulee artikkelin loppuun kaiken muun varsinaisen artikkelisisällön jälkeen, mutta ennen mallineita. Jos artikkelissa ei ole otsikoita, erotetaan alaviiteosio muusta tekstistä vaakaviivalla; jos artikkelissa on yksi tai useampi otsikko, on alaviiteosio otsikon "Viitteet" alla.

Mallineiden sijoittelu

Sellaiset täyttömallineet kuin Malline:Henkilö, Malline:Voimat2 ja Malline:Rotu sijoitetaan artikkelin tai asiaankuuluvan osion alkuun. Jos malline tarjoaa mahdollisuuden määritellä sen tasaus (useimmiten nimetyllä "align"-kentällä), tulee useimmiten käyttää oletustasausta (tavallisesti oikealle), ja keskitystä tai vasenta tasausta vain, mikäli artikkelissa on useita mallineita peräkkäin, ja niiden silmää miellyttävä asettelu tuottaa vaikeuksia.

Avattavat artikkelisarjamallineet, kuten Malline:Voimajärjestys tai Malline:Rodut, menevät tavallisesti artikkelin loppuun, laatumallineet taas sen alkuun, poikkeuksina Malline:Tynkä, jonka paikka on sen lopussa, ja Malline:Keskeneräinen, joka menee keskeneräisen artikkelin tai osion loppuun. Kun artikkelin alussa tai lopussa on useita mallineita peräkkäin, tulevat pääsääntöisesti yleisluontoisemmat ja tärkeämmät mallineet ulommas (ylemmäs artikkelin alussa, alemmas sen lopussa). Keskeneräisyysmalline edeltää ja tynkämalline seuraa kaikkia muita artikkelin lopun mallineita.

Kuvitus

Artikkelia kuvitettaessa on tavallisesti aina suositeltavaa käyttää kehyksiä (thumb-ominaisuutta), milloin kuva on leipätekstin joukossa. Milloin taas kuva on mallineen sisällä ei kehyksiä saa käyttää. Kehyksellisessä kuvassa on oltava kuvateksti.

Jos artikkeliin on tarve sisällyttää useita kuvia yhtenä ryppäänä, kuten esimerkiksi annettaessa useamman henkilön tai rodun esimerkkiyksilön kuvat kerralla, tulee ne muodostaa kuvagalleriaksi <gallery>-tageilla.

Sopimaton materiaali

Hömppäpedia majailee Shoutwikin palvelimilla, ja joutuu siksi noudattamaan sen sisältökäytäntöjä. Erityisesti ne kieltävät:

  • Pornografian
  • Kovan väkivallan
  • Vihapuheen
  • Liiallisen kiroilun

Näitä sopisi siis välttää, niin kivoja kuin ne kenties ovatkin.