Kuolema

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Kuolema on suppeassa merkityksessä elävän, ruumiillisen olennon ruumiillisten elintoimintojen täydellinen ja oletettavasti pysyvä lakkaaminen. "Oletettavasti pysyvä" viittaa tilaan, jossa kuollut olento pysyy kuolleena ellei kukaan puutu asiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun Bob palautetaan elämään henkiinherätysrituaalilla, kuolinilmoitusta ei tarvitse perua eikä virallisia dokumentteja tarvitse uusia vaan riittää että kuolinajan perään kirjataan kuolleistapalaamisaika. Laajemmassa merkityksessä kuolemasta voidaan puhua myös kliinisesti elottomien olentojen kuten konstruktien ja epäkuolleiden yhteydessä. Tälläisen tai suppean määritelmän mukainen kuolema on tarkemmin ruumiin kuolema tai ensimmäinen kuolema. Toinen kuolema merkitsee joko tapahtumaa, jossa epäkuolleesta tehdään pelkkä kuollut, sielun kuolemaa eli olennon sielun tuhoa tai varsin monissa tapauksissa yksinkertaisesti numeerisesti järjestyksessä toista kuolemaa, joka edeltää toista henkiinheräämistä. Kaikkiaan:

  • elävä + ruumiin kuolema = kuollut elävä
  • kuollut elävä + elämä = elävä elävä
  • kuollut elävä + epäkuolema = elävä kuollut
  • elävä kuollut + ruumiin kuolema = kuollut elävä
  • ruumiin kuolema + sielun kuolema = olemassaolon lakkaaminen

Kuolema on riittävä useimpien kuolevaisten ja joidenkin (normaalioloissa) kuolemattomien olentojen neutralisoimiseen, mutta ylemmillä mahtiolennoilla ja muilla korkeamman tason olennoilla koko olemuksen (ruumiin, mielen ja sielun) tuhoaminen on ainoa varma tapa. Koska sielun tuhoaminen on huomattavasti ruumiin tuhoamista vaikeampaa ja hyvin voimakkaan olennon täydellinen tuhoaminen vielä vaikeampaa, tyydytään yleensä kaikkia osapuolia tyydyttämättömänä kompromissina voimakkaiden olentojen sinetöimiseen jonnekin muutamaksi tuhanneksi vuodeksi, mikä on omiaan tekemään maailmankaikkeudesta vielä entistäkin "mielenkiintoisemman" paikan.

Manatyyppinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolema on myös manatyyppi, jota vapautuu olennoista näiden kuollessa ja kuolleesta ruumiista vielä jonkin aikaa kuoleman jälkeenkin. "Korkeammalle" kehittyneet, tiedostavat olennot tuottavat enemmän kuolemamanaa kuollessaan. Koska luonnossa tapahtuu jatkuvaa kuolemista, solu- tai organismitasolla, kuolemamanaa on kohtuullisen helppo löytää pienissä määrissä kaikilta eliöiden asuttamilta alueilta. Sitä käytetään tärkeimpänä voimanlähteenä nekromantialoitsuissa, jotka tähtäävät epäkuolleiden luomiseen. Koska esimerkiksi hautausmailla on tavallista enemmän kuolemamanaa, se voi saada osan ruumiista nousemaan haudoistaan zombeina.

Sanotaan, että Viikatemies säteilee raakaa kuolemamanaa suurissa määrin, mutta tämän väitteen totuudellisuutta ei ole varmistettu.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]