Puolustajat: Kammottava Kapteeniliiga/1

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Kapteeni Aurinkokunnan avatessa Puolustajien tukikohdan triplavahvistetun vanadium-titanium-unobtanium-handwavium-oven sen toisella puolella olevat kolme hahmoa näyttivät niin yllättyneiltä kuin kolme muodotonta ja kasvotonta kaavutettua hahmoa saattoivat näyttää. Yksi hahmoista näytti siltä, että hän oli juuri valmistelemassa jonkinlaista pitkulaista tykkiä kaapunsa alla. Hänen huppunsa alta kajastava valokin viittasi jonkinlaiseen sytykkeeseen.

-"Tervetuloa Puolustajien päämajaan!", Kapteeni Aurinkokunta jylisi, "Ja vakuutan, että minkäänlaisille räjähdyksille ei tule olemaan tarvetta", hän julisti edelleen kasvoillaan hymy, joka muistutti lähinnä banaania. Kaaputykkimiehen tykki näytti suorastaan kutistuvan sanojen vaikutuksesta. Kolmikon etummaisin kaapumies mumisi jotain varsin merkityksekkäästi, ja Kapteeni Aurinkokunta identifioi hänet sillä hetkellä joukon johtajaksi.
-"Me-", ehti kaapukolmikon johtaja aloittaa ennen kuin Kapteeni Aurinkokunta kahmaisi hänet kainaloonsa ja alkoi raahaamaan häntä kohti Empire Staten Buildingin kattotasanteelle vievää portaikkoa ohi tämän kauhistuneiden (edelleen kaapuvarauksella) tovereiden.
-"Arvatenkin olette tulleet haastamaan meidät, Puolustajat ja ennen kaikkea minut, Kapteeni Aurinkokunnan taisteluun.", Kapteeni mylvi.
-"Oh, te taustajäsenet voitte taistella keskenänne sillä aikaa minä ja tämä Mysteerinen Viholliskomentaja tarkkailemme taistelua rakennuksen huipulta kunnes lopulta antaudumme klimaattiseen kaiken ratkaisevaan lopputaisteluun.", Kapteeni jatkoi osoittaen sanansa myös juuri paikalle saapuvalle Rautahöhmölle ja tämän olallaan kantamalle Herra Tähdelle.

Viisi kuudesta paikalla olevasta henkilöstä näytti äärimmäisen pöllämystyneeltä, ja kaapumiesten johtaja sai Kapteeni Aurinkokunnan valtavan egon edessä kuin ihmeen kaupalla kakaistua ulos:

-"Itse asiassa me tulimme paikalle ainoastaan teidän, Kapteeni Aurinkokunnan, takia.".

Nämä sanat lähettivät Kapteenin jonkinlaiseen häröön egoistiseen transsiin, ja hän alkoi esittää surullisenkuuluisaa "kapteeni-tanssiaan" korvasta korvaan venyvä hymy kasvoillaan, ja loikki ylös portaikkoa kirkuva kaapumiesten johtaja kainalossaan.[1] Todistettuaan tämän surullisen näytelmän jatkavan matkaansa kohti Empire State Buildingin huippua, kaksi parivaljakkoa kääntyi katsomaan toisiaan. Siinä missä Rautaröhmö ja huomattavan tokkurainen Herra Tähti eivät epäilleet hetkeäkään Kapteeni Aurinkokunnan olevan tilanteen herra, kaapuparivaljakko huokui avointa vihamielisyyttä Puolustaja-kaksikkoa kohtaan. He olivat este heidän johtajansa auttamisen tiellä.

”¡Ay, caramba! Muy mal!”

~Ensimmäinen kaapuveikoista

Kuin toverinsa huudon rohkaisemana myös "tykkikaapumieheksi" profiloitu kaapumies kokosi itsensä ja julisti syvällä bassoäänellä: "SINÄ. KANSIKUVAPOIKA. SELVITETÄÄN TÄMÄ ULKONA."

Henkisesti epävakaassa tilassa oleva Herra Tähti ei tarvinnut sen kummempaa yllykettä, tarrasi "tykkikaapumiehestä" kiinni ja lensi päistikkää Empire State Buildingin ikkunasta ulos. Rautaröhmö jäi kaksin viimeisen kaapumiehen kanssa, joka työskenteli kuumeisesti vetääkseen esiin jotain suurta ja pyöreää kaapunsa uumenista. Puolustajien kuudes tehtävä oli viimeinkin todella alkamassa.

Herra Tähti VS. Rankaisija, Mulkku vastaan perverssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


"AAAAAAAAAAAIIIIIIIIIEEEEEEE!!!"

Kadulla sikiöasennossa makaava ja korviaan pitelevä Herra Tähti ei uskonut kykenevänsä kirkumaan niin kovaa alastulomatkan aikana. Pyöriteltyään asiaa vähän aikaa päässään hän tuli kuitenkin siihen tulokseen, ettei hän ollut kirkunut lainkaan. Ihmeissään hän kääntyi kyljeltä toiselle, pysyen kuitenkin visusti sikiöasennossa. Hänen silmiinsä osuivat hänen vastustajansa rujot kasvonpiirteet, sekä tämän suussa palava, joskin ilmalennon aikana pahasti ylipalanut sikari. Pikanttina lisähuomiona hän havaitsi, että hänen vastustajansakin tärisi sikiöasennossa. Tapahtumapaikalta ripeästi poispäin kiiruhtavat ihmiset eivät herättäneet Herra Tähden mielenkiintoa.[2] Hänen vastustajallaan oli kuitenkin yli sadan desibelin etumatka Herra Tähteen nähden, ja Herra Tähti huomasi kauhukseen vastustajansa nousevan haaperrellen pystyyn. Saavutettuaan mielestään tarpeeksi tukevan jalansijan kaapumies heitti dramaattisesti kaapunsa syrjään ja julisti:

”Minä olenöhmömhnöhmöhnmömh!”

Rankaisija.jpg

Ja kaatui päistikkää takaisin sikiöasentoon tärisemään äkillisen huimauskohtauksen seurauksena. Herra Tähti kuitenkin henkäisi kauhusta: Hän tunnisti tämän miehen! Mustalle Spandexille maalatusta valkoisesta pääkallosta on huomattavan vaikea erehtyä. Mies oli Rankaisija, rikollisenakin pidetty antisankari, joka toi oikeutta lain toimivallan ulkopuolella oleville henkilöille - arveluttavalla tavalla tai toisellakin. Herra Tähden valtasi vielä edellistäkin syvempi hämmästys, kun hän kiinnitti huomionsa Rankaisijan tiukasti sylissään pitämäänsä esineeseen. Hän oli aina olettanut, että Rankaisija käytti oikeutta tuodessaan "normaaleja" keinoja kuten yksinkertaista kidutusta ja murhaa, mutta tämä!

Herra Tähden käydessä läpi tätä mielenkiintoista, joskin takkuraista ajatuksenjuoksua Rankaisija valmistautui nousemaan uudestaan jaloilleen Herra Tähden tutisten edelleen sikiöasennossa.

”Kuten jo sanoimömömölm, MINÄ OLEN RANKAISIJA!”

~Rankaisija

Rankaisija julisti, tällä kertaa huomattavasti onnistuneemmin. "Ja tämä", Rankaisija huusi pidellen kaksin käsin kiinni kuumaa vahaa noruttavasta kumifalloksestaan, "ON MINUN RANKOJANI!". Tässä vaiheessa viimeisetkin sivustakatsojat kaikkein paatuneimpia perverssejä lukuunottamatta liukenivat tapahtumapaikalta, jättäen Herra Tähden ja Rankaisijan käytännössä kaksin Empire State Buildingin eteen. Rankaisija alkoi edetä kohti sikiöasennossa maassa makaavaa pelosta, inhosta ja viime aikoina hänen korviinsa sattuneiden kovien äänien takia vikisevää Herra Tähteä...

Rautaröhmö VS. Kapteeni Hombre, Pasifistinen sotakone vastaan helvetillinen kokki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautaröhmö ja kaapumies tuijottivat toisiaan pitkän tovin. Kaapumies oli selvästi valmistautunut tälläiseen tilanteeseen, muttei oikeastaan tietänyt, miten edetä tästä eteenpäin. Rautaröhmö oli puolestaan Puolustajiin liittyessään valmistautunut kohtaamaan monenlaisia vihollisia, muttei toisaalta halunnut ottaa aloitetta omaa päämajaansa puolustaessaankaan. Kaapumies oli lisäksi kaivanut kaapunsa alta esiin suuren somberon, joka edelleen hämmensi Rautaröhmöä. Kumpikin odotti toisen ottavan aloitteen. Ja-

”Haluaisitko jotain syötävää?”

kuului molempien suusta miltei samanaikaisesti. Kumpikin vetäytyi samantien varoasentoon: Oliko toinen päätellyt hänen aikeensa ennalta ja sanonut tismalleen saman sekoittaakseen häntä. Samassa somberopäinen kaapumies tajusi, että helpommin puolustettavaan varoasentoon siirtyminen oli saattanut hänet kauemmas sekä Puolustajien päämajan ovesta, että rakennuksen katolle vievistä portaista. Hän oli selvillä siitä, että tämä outo kone oli Puolustajien pitkän matkan aseellisen taistelun osaaja, muttei siitä huolimatta halunnut riskeerata loikkaa portaikon suuntaa. "Ronsusta", kuten hän Rautaröhmöä kutsui, oli päästävä ensin eroon. Aika työskenteli häntä vastaan, joten tilanteeseen oli saatava muutos ja pian. "Pihkura", hän ajatteli, "Pomo neuvoi säästämään tätä yllätyksenä hänen ensimmäiseen hyökkäykseensä saakka, mutta se ei vain sovi minun luonteelleni." Näin ajatellen kaapumies viskasi kaapunsa sivuun ja paljasti valaistuneesti hymyilevät kasvonsa.

Captain Hombre.png

”Encantado de conocerte! Mi nombre es capitán Hombre.”

~Kapteeni Hombre

Paljon tapahtui samanaikaisesti. Kapteeni Hombre viskasi kaapunsa menemään ja paljasti nimensä, asunsa, kasvonsa ja kilpensä. Rautaröhmö tulkitsi Kapteeni Hombren viitanheiton taistelun avaukseksi ja avasi liekinheittimensä tulen tätä kohti. Kapteeni Hombre suojasi itseään kilvellään, ıʇʇʎäɹöʎd sitä puoli kierrosta ympäri ja mystisesti singotutti liekit takaisin kohti Rautaröhmöä. Rautaröhmö ehti reagoida ja yritti piiloutua kaksiulotteisuutensa turviin, mutta hänen oma kaksiulotteisvarustettu liekkinsä iski kapuloita rattaisiin ja sulatti toisen hänen miniydinkärkitykeistään umpeen. "No está mal!"[3] julisti Kapteeni Hombre ja kyyristyi äärimmäisen matalaan asentoon. Rautaröhmö siivilöi ilmaa silmistään ampumillaan gammasäteillä tehden todella hallaa Puolustajien päämajan ulkosisäänkäynnin varsin mahtipontisesti sisustetulle ympäristölle. Kapteeni Hombre kuitenkin järjenvastaisesti suojasi koko vartaloaan vajaan metrin kokoisella kilvellään vaikka Rautaröhmö yritti tulittaa tätä kuinka monesta kulmasta samaan aikaan. "¡Muy bien!", julisti Kapteeni Hombre, "Pero ah- Äh, en minä jaksa tätä!."

"Nyt on minun vuoroni.", Kapteeni Hombre sanoi.

Kapteeni Aurinkokunta VS. Kaapumiesten johtaja, Titaanien Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapteeni Aurinkokunta ja Kaapumiesten johtaja katselivat mitään sanomatta alas Empire State Buildingin huipulta. Ikkunan rikkoutuminen, Rankaisijan kirkuna, sikiöasennossa tärinät katutasolla, Herra Tähden uhkaava epämiellyttävä kohtalo Rankaisijan käsissä ja Puolustajien päämajan ikkunoiden rippeitä pirstovat liekit ja gammasäteet.

”No niin, eiköhän se riitä. Selvitetään tämä homma, COME AT ME BRO!”

~Kapteeni Aurinkokunta

Kaapumiesten johtaja katseli Kapteeni Aurinkokuntaa vaisuna ja huokaisi.

”Et ole edes antanut minun selittää, miksi olemme tulleet tänne.”

~Kaapumiesten johtaja

Tämä ei vienyt tuulta Kapteeni Aurinkokunnan purjeista. Hän yritti parhaansa mukaan tyrkyttää kaapumiesten johtajalle vihamielisiä järjestöjä sisältäviä teorioitaan, mutta tämä vain pudisteli päätään. Lopulta kaapumiesten johtaja kyllästyi Kapteeni Aurinkokunnan näennäisen loputtomiin selityksiin rikollisjärjestöistä, jotka tekivät massiivisia useita maita sisältäviä suunnitelmia vain päästäkseen hänestä eroon.

”Kapteeni Aurinkokunta, tulimme värväämään teidät Kapteeniliigaan. Joko vapaaehtoisesti tai väkipakolla. Liity meihin tai kuole.”

Nämä kylmät sanat eivät aiheuttaneet Kapteeni Aurinkokunnassa toivottua vaikutusta.

”HEI KUULITTEKO! HE HALUAVAT MINUT! MINÄ OLEN TÄRKEIN!”

~Kapteeni Aurinkokunta huusi keuhkojensa perältä alas rakennuksen seinämää, toivoen Herra Tähden ja Rautaröhmön kuulevan hänen riemunjulistuksensa.[4]

Kaapumiesten johtaja loksautti kieltään. Selvästikään järkiperäinen argumentointi ei toimisi tämän miehen kanssa.

”Hyvä on Kapteeni Aurinkokunta, saamasi pitää.”

~Kaapumiesten johtaja

Kaapumiesten johtaja heitti kaapunsa menemään ja rakennuksen katolla viuhuva tuuli vei sen mennessään. Samalla kirkkaana loistava ilta-aurinko tuntui vahvistuvan katolla moninkertaiseksi...

”KADEHDI MINUN TÄYDELLISTÄ RUUMISTANI, KAPTEENI AURINKOKUNTA!”

~Kaapumiesten johtaja, ei, Kapteeni Nahka julisti.




  1. Juuri tällä hetkellä Zetto aisti pienen, mutta voimakkaan häiriön "ego-avaruudessa", ja kaikki olisi saattanut loppua paljon nopeammin mikäli hän olisi vaivautunut keskeyttämään painovoimakammionsa testauksen ottaakseen selvää mikä sen aiheutti.
  2. New Yorkin asukkaat ovat luonnonvalinnan kautta tottuneet supersankarien ja superroistojen yhteenottoihin, koska näiden kahinoiden luota nopeasti poistuneet ovat selvinneet hengissä opettamaan tämän käyttäytymistavan jälkeläisilleen.
  3. Kääntäjän huomautus: "No está mal!" tarkoittaa "Ei paha!".
  4. Zetto tunsi suuren häiriön voimassa ja miltei päätti tulla ulos painovoimakammiostaan, mutta laittoi sen Kapteeni Aurinkokunnan kukkoilun piikkiin, josta varsin ironisesti oli juurikin kyse.