Puolustajat: Zeton nousu

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Zeton nousu (The Rise of Zetto) on Puolustajien tehtävä, joka tapahtui vuonna 2060. Tämä artikkeli kertoo, kuinka Puolustajat kohtasivat yhden uuden vihollisen, josta he saivatkin tärkeän liittolaisen avukseen taistelussa rikoksia vastaan. Seikkailu on Zeton ensiesiintyminen ja vihollisina häärivät Vastustajat.

Tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukko nuoria jetonialaisia kirmasi halki sateen piiskaaman nummen, joka askel askeleelta alkoi muistuttaa enemmän mutavelliä. Joukon hengitys oli raskas ja sydämetkin hakkasivat samaan tahtiin; näistä nuorukaisista olisi tuleva Jetonia Forcen jäseniä, kaikista vaarallisimpia ja urhoollisimpia sotureita koko galaksissa.

Ja sitten oli yksi mätämuna, hintelä ja heikko punatukka (kaikki olivat punatukkaisia ja sillä nimellä he myös kutsuivat toisiaan yleisesti), joka ei jaksanut nostaa edes tuhatta kiloa penkistä saatika juosta mitätöntä kolmen tuhannen kilometrin matkaa. Hänellä oli silmälasit, jotka painoivat niin paljon että ne saivat hänen ryhtinsä valumaan linkkuun.

Hän oli Zetto. Hän oli jäänyt jo merkittävästi jälkeen ydinjoukosta, eikä hän jaksanut enää. Hän kaatui naama edellä kuraan voimansa menettäneenä ja parahti itkuun.

Haluan kotiin, hän ajatteli, mutta isä ei päästä minua, ellen pääse Jetonia Forceen, koska kaikki hyvät jetonialaiset kuuluvat siihen. Zetto yritti punnertaa itseään ylös, mutta muta oli liakasta ja hän kaatui uudelleen. Hän alkoi takoa maata nyrkeillään ja jaloillaan ja huutaa ääneen elämän kamaluutta. Ennen pitkää nuorten Jetonia Force-kokelaiden kouluttajat tulivat auttamaan hänet ylös.

”Kerää itsesi, nappula!”

~Kouluttaja.

”Kunnon jetonialainen ei itke! Kunnon jetonialainen ei luovuta! Oletko sinä kunnon jetonialainen?”

~Toinen kouluttaja.

”En.”

~Zetto.

Muutamia kymmeniä vuosia myöhemmin maassa Puolustajat valmistautuvat joulun viettoon. Rautaröhmö sytyttää rakettimoottoreillaan kynttilöitä samalla kun Kapteeni Aurinkokunta (vastentahtoisesti) imuroi olohuonetta ja Viimeinen Kennedy koristelee joulukuusta.

Äkkiä karmea melu keskeyttää Puolustajien jouluvalmistelut kun heidän KHV:n kuuma linjansa pärähtää soimaan. Kapteeni riemastuu, heittää imurin helvettiin ja tarraa puhelimeen niin suurella voimalla että se meinaa puristua kasaan. "Haloo!", hän karjaisee.

Linjan päässä on Merkin Muffley, KHV:n johtaja. Hän kertoo huolestuneena, että maan ilmakehään on juuri saapunut jotakin, joka saattaa rikkoa hömppärauhan. Satelliittikuvista päätellen se jokin ei ole peräisin mistään tunnetusta hömppäsivilisaatiosta ja tämä huolestuttava tieto on syytä tutkia ja äkkiä, sillä se saattaa olla täyttä hömppää. Hömppäobjekti karahtaa noin tunnin kuluessa jonnekin Amazonille Brasiliaan.

Kapteeni kuittaa nopeasti Muffleylle vastauksensa, iskee puhelimen pöytään niin että pöytä lävistää lattian ja tärähtää voimalla alemman kerroksen lattiaan, kertoo tilanneraportin muille Puolustajille, ja harvinaisen tehokkaalla ja aikaansaavalla päällä kerran ollessaan päättää, että heidän on lähdettävä heti kun kahvit on juotu.

Niin Puolustajat kerääntyvät kahvipöydän ääreen rupattelemaan. Taustalla keikkuvasta jukeboxista kaikuu vanha saksalainen iskelmä ja Rautaröhmö päätyy siteeraamaan suosikkielokuvantekijänsä, 2000-luvun alun suuren neron Aki Kaurismäen töitä. Tästä johtuen Kapteeni ja Kennedy hörppäävät teensä nopeasti, jonka jälkeen Puolustajat pääsevät tämän harvinaisen rönsyilevän ja sekavarytmisen alun jälkeen matkaan. Kennedy matkaa mannerten yli Rautaröhmön selässä kuin elefanttiratsastaja Kapteeni Aurinkokunnan lentäessä vierellä murehtien alkavaa närästystään. Ei pitäisi koskaan juoda kahvia ennen lentoon lähtöä, hän ajattelee.

Under construction.png
Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.