Ulottuvuus

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Ulottuvuus tarkoittaa tavallisessa hömppämerkityksessään meidän havaitsemastamme ajallisesti ja avaruudellisesti yhtenäisestä maailmankaikkeuden osasta (keskiulottuvuudesta) erillisiä, mutta kuitenkin omaan Universumiime kuuluvia alueita, joita useimmiten erottavat toisistaan niinsanotut ulottuvuusmuurit. Ulottuvuusmuurit ovat vierekkäin sijaitsevia ulottuvuuksia toisistaan erottavia aika-avaruus-todellisuudellisia rakennelmia, joita ilman nappuriulottuvuudet voisivat esteettä sekoittua.

Ulottuvuuksien välillä on mahdollista siirtyä kuromalla kahta ulottuvuutta toisistaan erottavaan ulottuvuusmuuriin läpikulun mahdollistava aukko tai tunneli. Tällainen aukko voi olla hetkellinen, pitkäaikainen, tai jopa pysyvä portti kahden ulottuvuuden välillä. Niiden avaaminen on mahdollista mitä vain olevaisuuden kudoksen kolmesta osasta - aikaa, avaruutta, tai todellisuutta manipuloimalla - ja luonnistuu niin asiaankuuluvalla energia- tai manatyypillä kuin psionisestikin.

Mahdit määritellään tuhokapasiteetiltaan ulottuvuuksien tasolle. Mahdit ja Mainorit kykenevät myös laskostamaan olevaisuuden kudosta uusien ulottuvuuksien luomiseksi. Myös alemmilla tasoilla on mahdollista luoda pienempiä ulottuvuudellisia laskoksia. Kaikkein pienimpien ulottuvuustaskujen luominen on mahdollista jo biskatarista asti jos tietää mitä on tekemässä.

Ulottuvuustyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulottuvuuskompleksi on suuri yhtenäinen ulottuvuusalue, joka koostuu useasta erillisestä mutta toisiinsa liittyneestä ulottuvuudesta. Ulottuvuuskomplekseiksi lasketaan koko Universumissa viisi rakennetta: Ykkönen, Kakkonen, Kolmonen, Nelonen ja Keskiulottuvuus.

Tasku-ulottuvuus on pienikokoinen ulottuvuus, joka luodaan taivuttamalla aika-avaruutta pieneksi laskokseksi. Tasku-ulottuvuudet voivat olla myös hetkellisiä rakenteitä, jotka purkautuvat itsestään ajan kuluessa. Tilavuudeltaan tasku-ulottuvuudet yltävät pienistä maailmoista housuntaskun kokoisiin mitättömiin kupliin. Koska pieniä tasku-ulottuvuuksia on suhteellisen helppo luoda, käyttävät monet tahot niitä eri tarkoituksiin: kätevinä varastoina, henkilökohtaisina retriitteinä, vankiselleinä joista on vaikea paeta, tai oikoteinä paikasta tai suuremmasta ulottuvuudesta toiseen kulkemiseen. Keskiulottuvuudessa on hyvin paljon tasku-ulottuvuuksia muistona Mahtien Mittelön ja myöhempien suursotien (suurimmaksi osaksi Toisen Universumin sodan) aikaisista sillanpääasemien avaamisesta, jolloin tasku-ulottuvuuksia luotiin paljon toimimaan joukkojen sijoituspaikkoina. Sotien jälkeen suurin osa hankituista tasku-ulottuvuuksista hylättiin.

Sisäulottuvuus ja ulkoulottuvuus ovat abstraktiluontoisia käsitteitä, jotka liittyvät siihen, millä tavalla ulottuvuus on kiinnittynyt universumin muihin ulottuvuuksiin. Muusta maailmankaikkeudesta irronnut ulottuvuusfragmentti, joka myöhemmin liitetään meidän Universumiimme on aina ulkoulottuvuus, mutta kaikkien ulkoulottuvuuksien ei ole pakko olla tälläisiä fragmentteja. Sisäulottuvuudet taas ovat aina läheisessä kontaktissa toisten ulottuvuuksien kanssa ja ne erottuvat niistä ulottuvuusmuureilla. Ulkoulottuvuuksien kohdalla muureja ei tarvita, sillä niiden "etäisempi" kontakti universumiin takaa sen, että sisään ja ulos kulkeminen on ainakin yhtä vaikeaa kuin ulottuvuusmuurien läpi.

Alaulottuvuus on toisen, suuremman ulottuvuuden sisään jäävä, siihen kuuluva mutta kuitenkin siitä erotettu ulottuvuus. Vastaavasti se ulottuvuus, johon alaulottuvuus kuuluu, on tuon ulottuvuuden yläulottuvuus. Alaulottuvuuksilla voi edelleen olla omia alaulottuvuuksia. Esimerkiksi Taivas ja Helvetti on kumpainenkin jaettu useampaan suurempaan alaulottuvuuteen (Taivaan seitsemän kerrosta ja Helvetin yhdeksän kuilua), ja niistä jokainen edelleen omiin alaulottuvuuksiinsa (Taivaan kerrosten sfäärit ja Helvetin kuilujen piirit). Taivas ja Helvetti kokonaisuuksina taas kuuluvat Kakkosen ja Ykkösen ulottuvuuskomplekseihin, ja voidaan katsoa niiden alaulottuvuuksiksi.

Sivu-ulottuvuus on alaulottuvuus, joka, vaikka katsotaankin yläulottuvuutensa osaksi, ei jää kokonaan sen ulottuvuusmuurien sisälle, vaan "työntyy" sen pääosan ulkopuolelle. Sivu-ulottuvuudet ovat tavallisesti jonkin verran tavallisia alaulottuvuuksia itsenäisempiä. Esimerkiksi Universumin "ulkopinnasta" esiin törröttävä Molokkien Kuoppa voidaan katsoa Kaaoksen Valtakunnan sivu-ulottuvuudeksi.

Väliulottuvuus on suhteellinen termi, jota käytetään kahden suuremman ulottuvuuden väliin jäävä ulottuvuus, joka ei kuulu niistä kumpaankaan. Esimerkiksi Ykkösen ja Nelosen välillä sijaitseva Tiamar on niiden väliulottuvuus.

Umpiulottuvuus on ulottuvuus, jonne sisään-, ulos- tai läpikulku on huomattavasti normaalia vaikeampaa. Tämän vastakohta on avoulottuvuus, mutta tätä termiä käytetään harvoin, sillä yleensä ulottuvuudet ovat oletuksena avonaisia ja vain harvemmin umpinaisia. Esimerkiksi Tyrmäulottuvuus ja Extermous ovat luokiteltavissa umpiulottuvuuksiksi. Ulottuvuuden voi umpinaistaa sen oma ulottuvuusrakenne, sen päälle asetettu keinotekoinen suoja tai jokin sen sisällä vaikuttava voima.

Turvallisuusluokitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvallisuusluokitus on ulottuvuudelle annettu sanallinen kuvaus siitä, kuinka riskialtista kyseisessä ulottuvuudessa vierailu on satunnaismatkaajalle. Luokitus ei ota kantaa siihen, mikä ulottuvuudesta tekee vaarallisen - vihamielinen ympäristö, epämiellyttävät alkuasukkaat, ulottuvuudelliset ominaisuudet -, ainoastaan siihen, kuinka vaarallinen se on. Yleiseen käyttöön on vakiintunut seuraava viisiportainen asteikko:

  • Harmiton: Ulottuvuus ei sisällä merkittäviä vaaroja tai ne ovat hyvin helposti vältettävissä, eivätkä sen asukkaat ole taipuvaisia vihamielisyyteen matkustavaisia kohtaan. Niin kauan kuin ulottuvuusmatkaaja noudattaa tervettä järkeä ja alkeellistakin varovaisuutta, ei hänelle mitä luultavimmin käy mitään. Tämä luokitus annetaan vain ulottuvuuksista lutusimmille.
  • Enimmäkseen harmiton: Kuten yllä, mutta ulottuvuudessa vierailuun sisältyy joitakin sellaisia vaaratekijöitä, joita ei ole mahdollista välttää, ja joihin on osattava varautua. Ulottuvuusmatkaaja on kuitenkin todennäköisesti turvassa kunhan ei eksy väärään paikkaan tai hankkiudu hankaluuksiin. Tämä luokitus annetaan suhteellisen turvallisille ulottuvuuksille, jotka eivät kuitenkaan ole täysin vaarattomia, sekä suurille ulottuvuuksille, jotka sisältävät vaarallisia alueita, mutta eivät kokonaisuuksina ole erityisen vihamielisiä. Esimerkki: ystävällismielisimmät elementaalitasot, Keskiulottuvuus kokonaisuutena.
  • Vaarallinen: Ulottuvuus asettaa vierailijoille uhkia, jotka voivat valmistautumatommalle koitua kohtalokkaiksi. Ulottuvuudessa vierailua ei satunnaismatkaajalle yleisesti ottaen suositella. Esimerkki: vähemmän ystävälliset elementaalitasot, Kuolleiden laakso.
  • Vältettävä: Ulottuvuuden ympäristö, asukkaat, tai ulottuvuudelliset ominaisuudet ovat siksi vihamieliset, että pelkästään siellä oleskelu on huomattava riski. Matkaajia neuvotaan pysymään loitolla. Tähän luokkaan kuuluvat myös nk. vankilaulottuvuudet, joihin on helppo päästä, mutta joista on vaikea poistua, sekä sellaiset ulottuvuudet, jotka eivät välttämättä ole hirvittävän vaarallisia, mutta joihin pääsy on siksi vaikeaa, että on parempi olla yrittämättä. Esimerkki: Tiamar, useimmat Kolmosen alaulottuvuudet.
  • Ehdottoman vältettävä: "Pysy niin hiton kaukana" -luokitus. Paras, mitä tällaiseen ulottuvuuteen eksynyt onneton voi toivoa, on nopea ja suhteellisen tuskaton loppu. Esimerkki: Agonyalia, Suurten Muinaisten ulottuvuus.

Lisäksi on erilaisia harvemmin käytettyjä erikoisluokituksia; esimerkiksi Eremkhalin turvallisuusluokitus on "ehdottoman epämiellyttävä". Muita luokituksia, jotka eivät kuulu ylläkuvaillun asteikon piiriin, ovat mm. "tuntematon", joka annetaan sellaisille ulottuvuuksille, joista ei tiedetä tarpeeksi niiden turvallisuuden arvioimiseksi, sekä "ei pääsyä", joka kuvailee ulottuvuuksia, joiden sijaintia ei tiedetä tai joihin muuten on niin vaikea joutua, ettei turvallisuusluokitusta ole mielekästä antaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]