Alkemia

Alkemia on magiapohjainen taito, jonka avulla aineita ja kappaleita voidaan muuttaa toisiksi ja niille antaa maagisia ominaisuuksia. Alkemia eroaa puhtaasta taikuudesta siten, että siinä manavoimia ei käsitellä suoraan, vaan alkemian vaikutukset aikaansaadaan manaa välillisesti fyysisten menetelmien kautta manipuloimalla, ja pelkästä kemiasta siten, että siinä missä kemia ottaa huomioon vain käsiteltävän aineen fysikaaliset ominaisuudet, alkemiassa työstetään samanaikaisesti niiden kemiallisia ominaisuuksia että niiden manakenttää.

Alkemia on yleisesti ottaen suosituinta maagisesti heikompien olentojen parissa sekä Keskiulottuvuuden hitaalla vyöhykkeellä, missä magian saatavuus on heikkoa. Ne, joilla siihen on valmiuksia, suosivat tavallisesti varsinaista muodonmuutostaikuutta, joka on nopeampaa, voimakkaampaa ja monipuolisempaa.

Alkemian teoria

Alkemia perustuu fyysisissä aineissa ja kappaleissa olevien elementaalimanojen manipuloimiseen. Elementaalimanojen suhteita ja pitoisuuksia säätelemällä voidaan aine saada muuttumaan toiseksi tai omaksumaan uudenlaisia ominaisuuksia. Tämä manipulaatio ei tapahdu suoraan manaa itseään ohjailemalla, kuten muodonmuutostaikuudessa, vaan välillisesti. Tämän vuoksi se ei vaadi alkemistilta huomattavia henkilökohtaisia maagisia voimia tai kykyä kanavoida manaa itse, vaan ainoastaan tietämystä alkemian menetelmistä. Koska alkemia operoi manan kautta, tämä tietämys on luonteeltaan "yliluonnollista" ja pelkät fysikaaliset luonnonlait ylittävää. Pelkästään alkemististen prosessien vaiheita sokeasti kopioimalla ei tavallisesti voi saada aikaan tuloksia, sillä myös alkemistin mieli ja sielu ovat prosessissa mukana, joskin välillisesti, ja tämän subjektiivisella tilalla ja mystisen ymmärryksen tasolla on merkitystä. Karkeasti alkemiaa voisi luonnehtia elementaaliseksi muodonmuutostaikuudeksi, jossa loitsut muodostetaan manapitoisesta aineesta eikä puhtaasta manasta.

Alkemian menetelmät vaihtelevat, mutta syvällisimmällä tasolla alkemistisia operaatioita on kaksi: erottaminen tai analyysi, jonka avulla manapitoisuuksia voidaan vetää erilleen ja ominaisuuksia poistaa tai eristää, ja yhdistäminen tai synteesi, jonka avulla manoja voidaan yhdistää ja ominaisuuksia lisätä. Vastaavasti alkemistiset prosessit etenevät perättäisesti dekonstruktion, jossa manaa hajotetaan tai saatetaan erilleen, ja rekonstruktion, jossa ne palautetaan yhteen uudella tavalla, vaiheiden kautta. Se, miten nämä prosessit ja syklit ilmenevät, riippuu manan käsittelemiseen käytetyistä menetelmistä.

Puhtaaseen taikuuteen verrattuna alkemialla on useita rajoitteita, joista osa periytyy sen epäsuorasta toimintatavasta ja osa siitä, että se käsittelee yksinomaan yhdeksää elementtiä niiden aineellisissa ilmenemismuodoissa. Alkemia ei kykene vaikuttamaan sellaisiin ilmiöihin, jotka ovat keskisten tai ylempien manatyyppien piirissä: se ei voi suoraan manipuloida mieltä tai sielua (mielimana) eikä Universumin kudosta (aika-, avaruus- ja todellisuusmanat), vaikuttaa olentoihin kuoleman jälkeen (kuolemamana) tai luoda uutta elämää tyhjästä (elämämana), eikä se kykene käsittelemään Suuntaumusten voimaa. Toisin kuin muodonmuutostaikuus, alkemia ei myöskään voi luoda mitään tyhjästä, vaan kaiken, mitä alkemialla tuotetaan, täytyy jo olla latentissa tai mahdollisessa muodossa olemassa sen raaka-aineissa.

Alkemian menetelmiä

Syntetigrammi.

Alkemian kenttä käsittää lukuisia eri tekniikoita ja metodeja, jotka soveltavat sen periaatteita eri tavoin, ja joista kaikilla on omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Monimutkaisemmat alkemistiset operaatiot voivat vaatia käsiteltävän aineen altistamista useille, perättäisille prosesseille, tai käyttää useampaa eri menetelmää rinnan.

• Transmutaatio: Transmutaatiolle on ominaista käsiteltävän aineen vähittäinen muokkaaminen useamman eri vaiheen, joissa kussakin sen manakenttää työstetään erilaisille kemiallisille prosesseille altistamalla, kautta. Vaiheita on tavallisesti vähintään kolme. Ensimmäinen on nigredo eli mustuminen, jossa työstettävä aine mädätetään tai hajotetaan tilaan, jossa sen mana on hajaantunut ja sekoittunut. Seuraava on albedo eli valkeentuminen, jossa tämä massa puhdistetaan ei-toivotuista ominaisuuksista ja manavivahteista. Kolmas ja viimeinen vaihe, rubedo eli punertuminen, jalostaa puhdistetun haluttujen ominaisuuksien lisäämisen ja kehittämisen kautta edelleen lopulliseen, toivottuun muotoon. Prosessista ja käytetystä jaottelusta riippuen vaiheita voi olla enemmän, enimmillään kaksitoistakin. Juuri transmutaation hitaus muihin alkemian menetelmiin nähden tekee sen edulliseksi hitaan vyöhykkeen olennoille, sillä missään prosessin vaiheessa ei vaadita kovin korkeita manan pitoisuuksia.
• Katalyyttinen synteesi: Transmutaatiota muistuttava, mutta korkeampia manapitoisuuksia vaativa, nopeampi ja väkivaltaisempi prosessi, joka perustuu työstettävän aineen äkilliseen romauttamiseen haluttuun lopputilaan. Katalyyttisessa synteetissa aluksi valikoidut ja valmistellut ainekset altistetaan sopivan pituiseksi ajanjaksoksi juuri oikeanlaisille olosuhteille (ja siten juuri tietynlaiselle manakentälle) niiden virittämiseksi oikeanlaiseen metastabiiliin tilaan. Seuraavaksi näin valmistellut ainekset saatetaan kontaktiin katalyytiksi kutsutun toisen, usein myös samalla tavoin pitkään valmistellun, ainesosan kanssa. Kahden manakentän kohdatessa ne romahtavat yhteen, syntyy savupilvi, värivalot välkkyvät, ja työstettävä aine tai kappale muuttu toiseksi. Katalyyttisen synteesin heikkous transmutaation verrattuna on sen epävakaus; mikäli prosessissa on sattunut jokin virhe tai raaka-aineet eivät ole täysin oikeanlaisia, voi lopputulos olla aivan eri kuin aiottu, tai - todennäköisemmin - koko roska räjähtää raakamateriaalin ja katalyytin vuorovaikuttaessa destruktiivisesti.
• Kristallialkemia: Alkemian muoto, jossa työstettävä aines saadaan muuttumaan altistamalla se manakristalleja käsittelemällä vapautetulle manalle. Manakristallien tyyppi, koko ja muoto sekä se, minkälaisiin muodostelmiin ne asetetaan, missä järjestyksessä ne aktivoidaan ja miten niitä liikutellaan suhteessa toisiinsa ja työstettävään kohteeseen ovat prosessin määrittelevät tekijät. Kristallialkemian käyttöönoton rajoittava tekijä on kristallien saatavuus.
• Syntetigrammi: Syntetigrammi on maaginen kuviorakenne, jonka matriisiin on sisällytetty koko transmutaatioprosessi. Työstettävä kohde asetetaan kuvion keskelle, ja alkemisti aktivoi kuvion kanavoimalla siihen sopivan määrän manaa. Syntetigrammi suodattaa, muotoilee ja keskittää manan työstettävään kohteeseen tavalla, joka aikaansaa siinä halutun kaltaisen muutoksen. Syntetigrammit ovat transmutaatiota ja katalyyttista synteesia lähempänä varsinaista taikuutta, sillä ne vaativat käyttäjältään kykyä kanavoida manaa itse. Käyttäjä ei kuitenkaan muotoile tätä manaa kuten loitsiessa, vaan tämä osa prosessista on kokonaan ulkoistettu syntetigrammiin. Syntetigrammien käyttö ei välttämättä vaadi lainkaan tietoisuutta manan tai magian mekaniikoista, vaan ainoastaan syntetigrammin ja sopivan manalähteen yhteentuomista.
• Riimualkemia: Syntetigrammia muistuttava alkemian tyyppi, jossa työstettävää kappaletta ei aseteta kuvion sisään, vaan alkemistisen kaavan sisältävät riimut piirretään kappaleen pintaan. Nämä riimut ikäänkuin tarttuvat kappaleen manaan ja aktivoituessaan taivuttavat sen uuteen muotoon. Riimualkemian ilmeinen rajoite on, että sitä voi käyttää ainoastaan kiinteiden kappaleiden työstämiseen, sillä muiden pinnassa riimut eivät pysyisi.
• Viisastenkivi: Viisastenkivi on maaginen objekti, jota käyttämällä on mahdollista suorittaa alkemistisia prosesseja välittömästi ja ilman minkäänlaisia apuvälineitä. Ainoastaan taito käyttää viisastenkiveä riittää. Viisastenkiven valmistamiseen kuitenkin tarvitaan alkemiaa, joten niin helpolla on turha kuvitella pääsevänsä.

Alkemian tuotoksia

• Homunculus: Alkemian keinoin luotu konstrukti. Korkeatasoista homunculusta on hyvin vaikea erottaa ihmisestä. Niiden suurin puute on sielun puute, sillä sellaista ei voida alkemialla luoda.
• Puhtaat alkuaineet: Alkemian keinoin on mahdollista muuttaa alkuaineita toisiksi. Lyijyn muuttaminen kullaksi on erityisen suosittua.
• Lasagne: Lasagnen resepti on hyvin lähellä kullan valmistuskaavaa, mikä tuottaa monille alkemisteille hämmennystä.
• Puhdas mana: Alkemia mahdollistaa fyysisissä aineissa piilevän manan jalostamisen ja puhdistamisen kunnes se manifestoituu aineellisessa muodossa.
• Säilytysastia puhtaalle manalle: Useimmat alkemistit päätyvät jonkinlaiseen kirkkaaseen pulloon, mutta kaikenlaisia kokeiluja näkee.
• Viisastenkivi: Viisastenkivi on kaikkia yhdeksää elementaalimanaa sisältävä maaginen esine tai aine, joka mahdollistaa alkemistiset prosessit ilman välivaiheita tai apuvälineitä. Viisastenkiven avulla on myös mahdollista kiertää joitakin alkemian rajoituksia. Viisastenkivien ulkomuoto vaihtelee, mutta tavallisimmin sellainen on punaisen- tai purppuranvärinen kiinteä möykky, paksu neste tai jauhe. Tunnetaan lukuisilla muilla nimillä, kuten magnum opus, punainen kivi, filosofinen elohopea, azoth ja vitriol.
• Amrita: Alkemian avulla on mahdollista tuottaa erilaisia nuorennus- ja kuolemattomuuseliksiirejä sekä yleislääkkeitä.
• Yleisliuotin: Aine, joka kykenee syövyttämään mitä tahansa muuta ainetta, jota ei ole vahvistettu asianmukaisin yliluonnollisin keinoin. Tällaisen substanssin varastoiminen on hankalaa, joten on suositeltavaa valmistaa se siten, että tietyt aineet ovat sille vastustuskykyisiä. Tunnetaan myös nimillä alkahest ja Kertalaaki™.
• Elämä: Alkemian avulla ei voi suoraan muuttaa elotonta elolliseksi, mutta sillä on mahdollista valmistaa orgaanisia yhdisteitä epäorgaanisista sekä kloonata tai monistaa jo olemassaolevaa, orgaanista elämää. Mikrobeja, sammalia tai limoja monimutkaisempien elämänmuotojen rakentaminen puhtaalta pöydältä on erittäin hankalaa, ja vaatii usein avukseen edistynyttä biothaumaturgiaa tai geenimanipulaatioteknologiaa.
• Viina: Käyttökelpoista maailmoissa ja tilanteissa, joissa tislausta ei voida käyttää tai sitä ei olla vielä keksitty. Muualla ei-räjähtävät valmistusmenetelmät ovat suositumpia.
• Kaurapuuro: Huonosti ymmärretyistä syistä epäonnistuneista alkemistisistä prosesseista joskus syntyvä harmaa lima on koostumukseltaan täsmälleen kaurapuuron kaltaista. Maku ei välttämättä ole häävi, mutta ainakaan puuro ei yleensä räjähdä.

Alkemisteja

• Kaaoksen Mestari
• Lonkeromestarit