Kakkosen Inkvisitio

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Kakkosen Inkvisitio on albiana Ibinthian johtama Hyvyyden järjestö, jonka - itseotettu, mutta Hyvyyden muun johdon sallima - missio on vapauttaa sydämeltään puhtaat Pahuuden ikeeltä, puhdistaa sydämeltään pahat äärimmäisellä ennakkoluulolla sekä ylipäätään tehdä kaikki se Hyvyyden strategisten etujen mukainen, mihin sen muilla voimilla ei riitä toimialuetta, tahtoa tai (kuten Inkvisitio itse usein asian näkee) perspektiiviä. Se on Hyvyyden pragmaatisen eli Suuremman Hyvän puolueen keskeisimpiä edustajia, joka katsoo kovienkin otteiden olevan ei vain oikeutettuja, vaan monissa tapauksissa preferoituja Hyvyyden levittämiseksi.

Perustamisensa aikoihin Mahtien Mittelössä sen päätehtävä oli Pahuuden viettely- ja käännytysoperaatioiden torjuminen Hyvyyden miehittämissä olennoittamissa maailmoissa sekä hyvyyden leviämisen edistäminen niiden asukkaiden, jotka suinkaan aina eivät olleet heti valmiita luovuttamaan sielujaan, maitaan ja voimavarojaan liekehtivistä porteista taivaalle ilmestyneiden enkelilegioonien ulokkeisiin, keskuudessa. Rauhan aikana sen tehtävänkuva on joustava, ja riippuu siitä, mitä muita Hyvyyden voimia paikalla on, sen agenttien erikoistumisesta sekä siitä, millaisia syntisiä sattuu olemaan saatavilla tuomittaviksi. Kakkosen ulkopuolella se tunnetaan parhaiten sen laita-alueilla suorittamistaan vastavakoilu, -sabotaasi ja -korruptiotoimista, mutta sen tehtävät vaihtelevat huomiota herättävästä mutta lopulta niistä vain pienen osan muodostavasta vakoojien etsimisestä tai Tuomion langettamisesta epäsuotuisiksi katsottujen liikkeiden, yhteisöjen tai instituutioiden niskaan roskien keräämiseen Valkeuden Väylän varrelta, hallinnollisten pullonkaulojen ratkaisemiseen sekä tylsiin mutta välttämättömiin paperitöihin.

Punainen uniformu on ehdoton. Liekehtivä miekka on varalla.

Vastavakoilun ja valloitettujen alueiden pasifoimisen valistamisen ohella Inkvisition strategisiin tehtäviin kuuluvat muiden Suuntaumusten teknologioiden ja tekniikoiden haltuunotto, sillä se on usein ensimmäisiä Hyvyyden voimia, jolla on tähän mahdollisuus, sekä, koska se väistämättä tuntee niiden metodologiat hyvin, vakoilun, sabotaasin ja terrorin harjoittaminen itse.

Suoraan huipulta käskynsä saavana Inkvisitiolla on teoriassa huomattava arvovalta useimpiin Hyvyyden syvät rivit muodostavista sekalaisista Valon Kirkoista ja Oikeamielisten Kansojen Liitoista, mutta se todellisen tuen määrä, jota sen agentit nauttivat, vaihtelee laajasti ja on usein vähäinen tai olematon ei vain, koska osa näistä järjestöistä ei kannata sen missiota tai ole edes tietoinen siitä, vaan myös, koska jos voimavaroja olisi riittävästi, ei Inkvisition tarvitsisi saapua paikalle. Yksittäisillä inkvisiittoreilla on näin huomattavat vapaudet sen suhteen, mitä tekevät ja millä tavoin, ja heidän onnistumisensa on pitkälti riippuvainen heidän omasta luovuudestaan ja päättäväisyydestään. Inkvisition jäsenten keskuudessa kulkeva vitsi onkin, että sen pääaseet ovat "yllätys, pelko, uskollisuus ja mukavat punaiset uniformut". Organisaationa sen vahvuudet ovat jäsentensä keskimäärin korkea tieto- ja taitotaso sekä proverbiaalinen fanaattisuus, ja notkea mutta kuitenkin keskusjohtoinen rakenne, jonka ansiosta se kykenee liikkumaan hyvin nopeasti.

Inkvisition täysivaltaiset jäsenet kuuluvat kahteen haaraan: inkvisitiittoreihin, jotka toimivat kentällä, sekä ekskvisiittoreihin, jotka ovat hallintohenkilökuntaa tai tekevät taustatyötä. Inkvisiittorit voivat toimia yksin tai osana useampia inkvisiittoreita käsittäviä, pääinkvisiittorin johtamia tribunaaleja, jotka voivat olla pysyvästi vastuussa tietystä alueesta, liikkua sinne, missä niitä tarvitaan, tai olla varta vasten jotakin tehtävää varten perustettuja. Inkvisiittoreita siirrellään ja siirtyy omaehtoisesti tribunaalien välillä ja uusia tribunaaleja perustetaan sekä vanhoja lakkautetaan tarpeen mukaan. Ekskvisiittorit palvelevat vastaavasti pre-ekskvisiittorien valvomissa offisioissa, joilla samoin on omat byrokraattiset, alueelliset tai funktionaaliset tehtävänsä. Offisiot ovat keskimäärin tribunaaleja vakaampia. Molemmat ovat pitkälti autonomisia rutiinitoimissa, mutta ovat velvoitettuja raportoimaan kaikista toimistaan sekä tottelemaan käskyjä viipymättä. Käytännössä Inkvisitiolla on enemmän innokkuutta kuin työvoimaa, eikä töiden kasautumista voida välttää. Koko Inkvisitiota johtavat viimein yhdeksän yli-inkvisiittoria ja huipulla suurinkvisiittori, Ibinthia itse. Suurin osa Inkvisition työvoimasta ei ole inkvisiittoreita tai ekskvisiittoreita, vaan erinäisiä akolyyttejä, keskitetysti koulutettuja vartijoita, synninpäästäjiä[1], teknikkoja ja kirjureita tai paikallisesti värvättyjä apulaisia.


  1. Hyvyys ei harjoita kidutusta. Jos tunnustusta täytyy vauhdittaa, on tämä pieni hinta maksettavaksi siitä sielun tuskasta, jota syyllisyys tuottaa, pääsemiseksi.