Kakoyuki Chuokami

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Kakoyuki Chuokami
Eräs Kakoyuki Chuokamin ilmenemismuoto[1]
Koko nimi:Ahurasura Agathodaimon Ilhuicatl Wushang Manarabba Urtonah Daichuoshin
Tosinimi:カコユキ・中大神
Laji: Jumalolento
Sukupuoli: Neutraali
Syntymäaika: Muinaisuus
Syntymäpaikka: Kakkonen
Suuntaumus: Hyvä
Voimaluokitus:Mainor
Tuhokapasiteetti:Galaktinen
Regeneraation taso:Jumalainen taso
Kuolemattomuuden
tyypit:
1, 3, 4 ja 7
Liittolaiset: Hyvyyden voimat
Saavutukset: Suuremman Hyvän edistäminen
Pilkkanimet: Menneen lumen keskusjumala

Kakoyuki Chuokami (カコユキ・中大神) on Mahtijumala ja Hyvyyttä edustava Mainor. Yhtenä Hyvyyden kolmesta luxianasta Valon Herran ollessa Hyvyyden itsensä ruumiillistuma ja Magna Primen sen korkein esitaistelija, Chuokami tarjoaa näitä kahta ainakin jokseenkin käsitettävämmän (tai vähemmän käsittämättömän) tavan lähestyä Hyvyyden huippua, ja on heistä se, joka kurottaa kohti kuolevaisia ja antaa heille jotakin, mihin nämä voivat suunnata uskonsa ja palvontansa. Keskiulottuvuudessa hänet sekoitetaankin laajalti edellämainittuihin kahteen, Hyvyysvoimaan itseensä sekä lukuisiin eri alueilla aktiivisiin sekalaisiin Valon Ylijumaliin ja Tosihyvyyden Henkiin[2].

Olemus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chuokami on peräisin Universumin varhaisajoilta, ennen Mahtien Mittelöä, mutta hänen alkuperästään ei ole kiistatonta tietoa. Hänen on sanottu olevan Valon Herran luomus, jumalainen konstrukti, jolle kuolevaiset saattoivat osoittaa palvontansa, jota Valon Herra itse ei halunnut ottaa vastaan; Universumin alkuperäinen jumalainen kipinä, josta sen muut jumalat aeonien edetessä eriytyivät[3]; muinainen paha jumala, jonka Valon Herra käännytti Hyvyyden tielle; voimakkain niistä varhaisista alkuhengistä, jotka liittyivät Hyvyyden voimiin; tai näistä useamman synkretismin tulos. Yhtenä Mahtijumalista hän on eräs Universumin korkeimmista, joidenkin mukaan sen korkein, jumaluuden ilmentymä, jossa tiivistyy ja (hänen omien kulttiensa mukaan) saavuttaa huippunsa kaikki se, mikä on muissa jumalissa hyvää.

Rooli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvyyden voimien huipulla ei sen rivien hajanaisuudesta johtuen vallitse samanlaista tehtävänjakoa kuin kolmella muulla suunnittelevalla Suuntaumuksella. Luonnehdinnat siitä, että Chuokami johtaa sen siviilihallinnollisia hierarkioita Magna Primen komentaessa sen asevoimia ja Valon Herran nämä yhdistäviä korkeimman tason päämääriä, ovat lähinnä toiveajattelua, mutta on totta, että hänen vaikutustapansa ovat näistä kolmesta tyypillisesti hienovaraisimmat (tai joidenkin mukaan manipulatiivisimmat[4]) mutta myös lähimpänä kuolevaisille käsitettävää tasoa. Hyvyyden Mahtijumalana hänellä on itseoikeutettu paikka sen uskonnollisten laitosten ylimpänä huippuna, mutta tämä asema on sakraalinen ja symbolinen, ei suoran poliittinen. Chuokami on aspektiensa kautta Valkeuden kolmannen valtakunnan, Shirahin, sekä Taivaan seitsemännen kerroksen, Arabothin, hallitsija.

Nimet ja aspektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten valta- ja Mahtijumalille on tyypillistä, on Chuokami "liian paljon" mahtuakseen kerralla kuolevaisten, tai edes monien kuolemattomien, tajunnallisiin horisontteihin. Tämän vuoksi hän ilmenee kuolevaisille rajoitetumpina aspekteina, joita hänellä sanotaan olevan seitsemän suurempaa, 77 keskistä ja 84 000 vähäisempää; mutta tällaisiin laskelmiin on aina syytä suhtautua varauksella. Suuremmat aspektit ovat yksilöitynä luettavissa valtajumaliksi, keskiset ylemmiksi ja vähäisemmät alemmiksi jumaliksi. Kaikki se, mitä Chuokamista voidaan sanoa, koskee vain hänen aspektejaan[5]. Se, minkä jumala hän kokonaisuutena on, ei kerta kaikkiaan ole ymmärrettävää Biskamataria alemmille, eikä heistäkään kaikille. Aspektiensa kautta hän tuo itsensä ilmi jäsenneltävissä olevin tavoin täyttääkseen jumalaisen tehtävänsä ei vain olla, vaan näyttäytyä ja tulla palvotuksi.

"Kakoyuki Chuokami" on Mahtijumalan, josta aspektit kumpuavat, Mainor-tason kaksiosainen tosinimi. Sen seitsemän tavun[6] sanotaan edustavan hänen seitsemää ominaisuuttaan: jumaluutta, Hyvyyttä, herruutta, majesteettiutta, voimaa, elämää ja viisautta. Kukin näistä ominaisuuksista on yhden suuremmista aspekteista "sydän", jota ne henkilöivät. Kullakin aspektilla on edelleen oma tosinimensä, joka "kasvaa" yhteisen tosinimen vastaavasta tavusta[7]. Koko jumaluuden nimi voidaan näin esittää myös vaihtoehtoisella tavalla "auki kirjoitettuna" yhdistämällä suurempien aspektien tosinimet: Ahurasura Agathodaimon Ilhuicatl Wushang Manarabba Urtonah Daichuoshin, eli karkeasti käännettynä "Mahtava herra, hyvyyden levittäjä, taivaallinen ylittämätön ja elävä suuri mieli ja keskusjumala". Jokaisella aspektilla on myös vastaava manatyyppinsä.

Ahurasura Saptahasmanasin ilmenemismuodot voivat olla ns. aika paljon.
Zen no Daichuoshin
Aspekteista tärkeimmäksi katsottu, Hyvyyden Keskusjumala, joka edustaa jumaluuden ominaisuutta. Zen no Daichuoshin on hyvän jumaluuden itsensä jumalainen prototyyppi, eräänlainen metajumaluus hyvän uskonnon konseptille itselleen sekä pyhyydelle hyvälle rinnakkaisena konseptina. "Jumalana, jota jumalat palvovat" Zen no Daichuosinin olemassaolon taso on abstrakti - ajatus on, että samalla tavoin kuin jumalat voivat erilaisia arketyypillisiä rooleja (äiti, kuningas, soturi, parantaja) täyttämällä mallintaa niitä palvojilleen, Zen no Daichuoshin mallintaa tätä mallintamisen konseptia itseään jumalaisena pappina, joka suorittaa itse omat rituaalinsa ja osoittaa muilla jumalille, miten tulla palvotuiksi. Hän joko keksi "hyvän palvonnan"[8] konseptin tai tuli olemaan samalla hetkellä kuin se. Zen no Daichuoshin vallitsee Shirahissa, missä hän ei taas varsinaisesti tee mitään, vaan vain on olemassa magneettisena keskuksena, johon kaikki muu suuntautuu. Hänen yleisin esitystapansa tyhjänä kaapuna dramatisoi tätä. Zen no Daichuoshinin papit ovat hänelle vihkiytymisensä kautta päteviä toimittamaan myös kaikkien muiden Hyvyyden jumalten rituaaleja; hänen ylipappinsa on Kakkosen Arkkiylipappi, joka on samalla sen koko papillisen hierarkian huippu. Tämän aspektin tosinimi luetellaan viimeisenä, sillä jumaluus on se tapa, jolla kaikki muut aspektit saavat muotonsa ja täyttyvät. Sen manatyypit ovat kaikki, mutta erityisesti todellisuus.
Ahurasura Saptahasmanas
Seitsemän Taivaan mahtava valtias, herruuden aspekti, joka hallitsee Arabothia ja Taivasta, ja edustaa hyvää auktoriteettia ja hyvää ylivaltaa. Hän on täydellinen hyvä jumalkuningas ja kuningasjumala, joka hallitsee omalla jumalaisella oikeutuksellaan palkiten hyvät teot ja täyttäen vilpittömät toivomukset. Tämän aspektin tosinimi luetteloidaan ensimmäisenä, sillä se on seitsemästä aspektista maallisin ja lähimpänä kuolevaisten tasoa. Hänen edustamansa hyvyyden konsepti on vailinnainen, sillä se kohoaa palkkioista ja rangaistuksista, ei vilpittömästä tahdosta tehdä hyvää, mutta siten myös käytännönläheisin, tarjoten mallin sille, miten laeilla ja instituutioilla voidaan ohjata hyvään sellaisiakin olentoja, jotka eivät luonnostaan siihen ohjautuisi. Samalla tavoin kuin tällaisessa yhteiskunnassa hyvä hallitsija on silta alamaistensa ja Hyvyyden välillä, on Ahurasura Saptahasmanas silta muissa aspekteissa tiivistyviin perustavanlaatuisempiin Hyvyyden käsitteisiin. Hän on aspekteista ainoa, joka on kuolevaisten suoraan palvottavissa perinteisessä rukousten ja uhrilahjojen mielessä. Häntä vastaavat manatyypit ovat valo, joka elementaalisena manatyyppinä on suoraan kuolevaisten käsitettävissä, ja on niistä Hyvyyttä lähinnä, sekä avaruus, joka edustaa aineellisen maailman rajoja.
Agathodaimon
Hyvyyden ominaisuutta edustava aspekti ja niistä sekä abstraktein että henkilökohtaisin, sillä se on personifikaation kaltainen[9] hypostaasi sille, mikä on hyvää, minkä kaikki hyvät jumalat jakavat sekä kaikkien olentojen "hyvälle luonnolle" tai "parhaalle itselle", heidän potentiaalilleen tehdä hyvää. Agathodaimonilla ei muista aspekteista poiketen ole järjestäytynyttä kulttia, vaan sen palvojat ovat filosofeja, jotka pyrkivät ymmärtämään sitä järjen avulla, mystikkoja, jotka lähestyvät sitä meditaatiossa tai mendikantteja, jotka kokevat sen tekemällä hyviä töitä, mutta se on jossakin määrin (mainittujen filosofien ja mystikkojen mukaan välttämättä) läsnä kaikkialla, missä vain tehdään tai ajatellaan hyvää. Agathodaimon nähdään ennen kaikkea komplementaarisena Zen no Daichuoshinille ensimmäisen edustaessa hyvän uskonnon sisältöä ja jälkimmäisen sen ulompaa muotoa. Nämä kaksi ikäänkuin rajaavat sen tilan, jossa muut aspektit ovat. Agathodaimonin tosinimi luetellaan silti toisena, koska toisin kuin Ahurasura, se ei näyttäydy, vaan täytyy löytää. Agathodaimonin manatyyppi on melko ilmeisesti Hyvyysmana.
Cemihcac Ilhuicatl Iyollotzin
Ikuisen taivaan palvottu sydän tai Ikuinen (ja) taivaallinen palvottu itseys, voiman aspekti joka on ennen kaikkea sen lähde, oikein rituaalein lähestyttävissä ja täpättävissä oleva kanava Valon Herran hallussaan pitämille Hyvyysvoiman lähteille. Toisin kuin Ahurasura, joka edustaa hyvää esivaltaa, joka kurottuu niidenkin päälle, jotka eivät sitä välttämättä tahdo, Ilhuicatl tekee olennoille mahdolliseksi tehdä omaehtoisesti hyvää, ja toisin kuin Agathodaimon, hän ei ilmene sisäisenä, individualisoituna "hyvänä tahtona" vaan nimenomaan itseä suurempana, panteistisena voimana. Zen no Daichuoshinin ollessa jumaluus hyvän uskonnon menoille ja keinoille, on Ilhuicatl jumaluus voimankierrolle, joksi se animistisimmillaan pelkistyy: hyvät jumalat vastaanottavat kuolevaisten uskontoa ja palvontaa, jakavat heille Hyvyysvoimaa suoraan tai erilaisten ihmeiden ja siunausten muodossa siten sallien näiden tehdä hyvää ja taas vahvistaen jumalten asemaa. Tämä voimankierto on symbolisesti Ilhuicatlin "ruumis", ja hänet esitetään tyypillisesti kosmisena jättiläisenä, joka avaa sydämensä lähettääkseen siitä voimavirtoja kaikkialle maailmankaikkeuteen, ja jonka keho fraktaalisesti sisältää vähäisempiä Hyvyyden metaolentoja. Tavalliset kuolevaiset voivat "palvoa" Ilhuicatlia lähinnä osallistumalla hänen edustamaansa voimankiertoon muiden jumalten palvonnan kautta. Ilhuicatlin manatyypit ovat kaikki, mutta puhtaimmin voima.
Wúshàng Míngzūn
Ylittämätön (ja) kunnioitettu kirkkaus, Majesteettiuden aspekti ja aspekteista mystisin. Hän ei muista aspekteista poiketen edusta mitään maailmankaikkeudessa ilmenevää, vaan esoteerista Hyvyyden konseptia, joka suuntautuu maailmankaikkeuden ulkopuolelle, kohti metakosmista Hyvyyden hyperolemusta. Wúshàng Míngzūn on kaikista olennoista puhtain ja pyhin, jossa tiivistyy se osa Kakyoukista, jonka vain Valon Herra itse täysin käsittää, hahmoton Hyvyys, joka on maailmankaikkeudessa, mutta ei osa sitä ja samanaikaisesti se Hyvyyden osa, joka ylittää kaikki näennäiset vastakohdat ja kosmoksen itsensä. Wúshàng Míngzūnia ei ole mahdollista saavuttaa, mutta häntä kohti voi pyrkiä. Hänen sanotaan kaiken aikaa meditoivan Valon Herran olemusta samalla tavoin kuin hänen kulttinsa mystikot meditoivat häntä. Jotkut sijoittavat Wúshàng Míngzūnin Splendorin ulottuvuuteen, mutta Hömppäpedian Luova Tietohallintokaan ei tiedä, minkä muodon hän saattaisi siellä ottaa. Manatyyppi tuntematon, joidenkin mukaan pimeys tai kuolema, mutta tämäkin on epäselvää, sillä Wúshàng Míngzūnin kultistien nähdään harvoin käyttävän mitään manatyyppiä. he sanovat "voimien olevan heikoille" ja että se, mitä he eivät käytä, on paljon tärkeämpää kuin se, mitä he käyttävät, mitä se nyt sitten tarkoittaakaan.
Manarabba
Tässä aspektissaan, joka henkilöi viisauden ominaisuutta, Kakoyuki Chuokami käsitetään Hyvyyden mieleksi Valon Herran ollessa Hyvyyden sielu ja Magna Primen Hyvyyden ruumis. Manarabba edustaa Hyvyyden näkemystä maailmankaikkeudesta ja Hyvyyden suunnitelmaa sille sekä mieltä, joka ajattelee ja yrittää toteuttaa sitä. Se on Valon Herran korkein neuvonantaja, ja sen sanotaan syntyneen tämän ajatuksista pian maailmankaikkeuden synnyn jälkeen. Manarabba on samanaikaisesti Hyvyyden suostutteleva voima että tuon suostuttelun kohde, prototyyppi Hyvyyttä kohti kääntyvälle mielelle. Se on jossakin määrin päällekkäinen ja rinnakkainen Agathodaimonille sen tapaan ruumiittomana aspektina ja edustaen hyviä keinoja hyville päämäärille. Tässä roolissaan Manarabbassa saavat muotonsa Kakoyukin hienovaraisuuden ja manipulaation attribuutit: se edustaa Hyvyyden "hienovaraisia keinoja", joilla nekin, jotka eivät tiedä edistävänsä tai halua edistää Hyvyyden asiaa, voidaan saattaa sen polulle, sekä samanaikaisesti Suurempaa Hyvää, jonka vuoksi sekin on sallittua, mitä vähemmän valaistuneet voisivat pitää julmana. Manarabban manatyyppi on viitteellisesti mieli, mutta muista aspekteista poiketen se on luonteeltaan psioninen, ei maaginen, ja jotkut teologit ovat esittäneet, että samoin kuin Agathodaimonilla on personifikaation ominaisuuksia, tulisi Manarabba katsoa ei jumalaksi, vaan jumalan tavoin käyttäytyväksi psioniseksi gestaltiksi. Manarabban "palvonta" ei sinällään ole mielekäs ajatus, vaan olennot enemmänkin ajautuvat sen ohjaukseen.
Urtonah
Aspekteista elämää edustava, jonka nimi on vaihtoehtoisesti käännettävissä Elämässä mahtava tai Mahtava (ja) elävä. Hyvyys katsoo olevansa ainoa puhtaasti luova Suuntaumus: Majora ja Tasapaino ovat sen mukaan luonteeltaan kykenemättömiä tekemään mitään puhtaasti uutta, Pahuus kykenee vain vääristelemään sitä, minkä muut Suuntaumukset ovat luoneet[10], ja Kaaos, vaikka onkin kykenevä luovuuteen, ei kykene erottamaan sitä tuhoamisesta, ja päätyy aina tekemään molempia. Urtonah edustaa Hyvyyttä luovana, uudistavana, parantavana ja elämää ylläpitävänä voimana. Käsityöläiset, taitelijat ja parantajat ovat hänen suojeluksessaan, ja hän edustaa myös kuolemanjälkeistä elämää, reinkarnaatiota ja kuolleistanousemista ei sinä, mikä seuraa kuolemaa, vaan sen ylittämisenä, ja vastustaa epäkuolemaa elämän luontaisen kierron antiteesinä. Hänen oman kulttinsa mukaan Urtonah oli Valon Herran ensimmäinen luomus päivänä ennen päiviä[11], ja tämän avustaja kaikessa muussa luomisessa[12]. Urtonah on aspekteista primitiivisin, ja hänen edustamansa luomisen konsepti on useimmille kuolevaisille liian laaja ollakseen suoraan hyödyllinen, vaan liittyy enemmänkin maailmojen luomiseen, uudistamiseen ja ylläpitämiseen. Hänen harvat ilmenemismuotonsa tapaavat olla epämääräisiä ja zoomorfisia. Urtonahin manatyypit ovat aika sekä tietysti elämä.

Voimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mainor-voimaluokitus kuvastaa Kakoyuki Chuokamin asemaa Hyvyyden hierarkiassa sekä sitä skaalaa, jossa hän vaikuttaa, mutta yksilötason voimankäyttö ei varsinaisesti kuulu hänen luonteeseensa, ja ajatus taistelemisesta tai muusta suorasta kädenväännöstä hänen kanssaan on hassu, niin paljon kuin tietyt tahot kenties haluaisivatkin galaksien, rikkomisen ja pahisten kuonoon vetämisen ollessa Magna Primen heiniä. Hänen aspektiensa luokittelu on myös hankalaa: yksittäisolentoina tarkasteltuna ne ovat korkeita Biskamatareja, mutta osina Chuokamin metaolemusta voivat tämän kosmisen tason rooleja käyttäessään mantteloida Mainor-tason voimia.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kaapu vastaa Zen no Daichuoshinin pappien käyttämää. Sen, ettei sen alla ole mitään, sanotaan symbolisoivan sitä, kuinka uskonnon ulkoiset rituaalit ovat vain kuori sen sisemmän totuuden ympärillä.
  2. ↑ Joista osa tosin on synkreettisiä hänen kanssaan. Jumaluus on monimutkaista.
  3. ↑ Tämä versio on suosittu Chuokamin eri kulttien parissa mutta useimmat muut jumalat, myös Hyvyyden riveissä, kiistävät sen.
  4. ↑ Tämä saattaa yllättää joitakuita, mutta rehellisyys ei sinällään ole Hyvyyden ominaisuus vaikka petos onkin Pahuuden. Kakoyukin "manipulaation" aspekti on käsitettävissä armolliseksi tavaksi, jolla Hyvyys ohjaa tietämättömät kohti Suurempaa Hyvää ilmenemällä näille heidän käsitettävissään olevilla tavoilla.
  5. ↑ Esimerkiksi se, mitä yllä on kerrottu Chuokamin hienovaraisuudesta ja hänen asemastaan Hyvyyden uskonnollisten hierarkioiden huippuna kuuluu oikeastaan hänen aspekteilleen Manarabballe ja Zen no Daichuoshinille.
  6. ↑ Tavuja on naivisti laskettuna kahdeksan. Yleisin selitys on, että kaksi viimeistä on laskettava yhdeksi tavuksi, mitä tosinimen kirjoitusasu peilaa. Vaihtoehtoisia teorioita ovat, että viimeistä tavua ei lasketa, sillä se vain tiivistää muissa tavuissa jo ilmaistun, että jälkimmäisen tosinimen toista tavua "o" ei tule laskea, sillä se ei merkitse mitään, vaan vain yhdistää muut tavut toisiinsa, ja että molemmat tosinimet on jaettava kolmeen osaan, ja seitsemäs tavu on hiljaisuus niiden välissä.
  7. ↑ Tässä on järkeä tosikielellä mutta ei enää sen käännöksissä.
  8. ↑ Joka on tietysti täysin eri asia kuin "pahojen riittien" konsepti. Kuten tavallista, molemmat puolet väittävät tulleensa plagioiduiksi.
  9. ↑ Suuntaumuksilla itsellään ei ole personifikaatioita, sillä Mahtavat täyttävät sen metafyysisen "lokeron", johon personifikaatio voisi kehkeytyä.
  10. ↑ Pahuuden voimat puolestaan väittävät, että Hyvyys ei pohjimmiltaan kunnianhimottomana ole kykenevää uutuuteen, ja vain reagoi Pahuuden tekemään.
  11. ↑ Tämä olento ei oletettavasti vielä voinut olla jumala, vaan omaksui sellaisen ominaisuudet myöhemmin.
  12. ↑ On epäselvää, olisiko Urtonah vai Manarabba syntynyt ensin: ensiksimainitun kultin mukaan halu luoda edeltää suunnitelmaa, jälkimmäisen mukaan kohoaa siitä.