Kuolleista nouseminen

Kuolleista nouseminen tai resurrektio on tapahtuma, jossa aiemmin kuollut olento palaa eloon aiemmassa tai aiempaa vastaavassa ruumiissa. Termiä kuolleista palaaminen käytetään joskus yläkäsitteenä resurrektiolle sekä sellaisille tapahtumille, jossa olento lakkaa olemasta kuollut, mutta kuolleista nousemisen määritelmä ei täyty; esimerkiksi epäkuolleena tai aaveena palaamista ei lueta resurrektioksi, sillä tällöin olento ei palaa elävänä, jälleensyntymää taas koska tällöin paluu tapahtuu kokonaan uuteen ruumiiseen.

Resurrektioloitsut

Olennon palauttaminen kuolleista suoritetaan tavallisesti maagisesti. Käytännössä resurrektio koostuu kolmesta vaiheesta: ruumiin rekonstruoiminen tilaan, jossa se on elinkykyinen; kuolleen sielun kutsuminen ruumiisen; ja sielun sitominen takaisin ruumiiseen palauttamalla siihen elämä. Useimmat tarkoitukseen suunnatut loitsut käyttävät elämämanaa yksikseen tai yhdessä jonkin muun manatyypin kanssa.

Resurrektio on mahdollista toteuttaa myös Suuntaumusmanoilla, joko yksikseen tai yhdessä elämämanan kanssa. Suuntaumusmanoista Hyvyysmana soveltuu resurrektioon parhaiten, Pahuusmana heikoiten. Kaaosmanalla resurrektio on suhteellisen helppoa, mutta sen sivuvaikutuksena on kohteen ruumiin, sielun tai molempien huomattava korruptoituminen.

Elementaalimanoja ei voi käyttää kuolleistanostattamiseen, sillä vaikka valo- ja luontomanoilla voikin parantaa, ne eivät kykene palauttamaan elämää jo kuolleeseen kudokseen tai kutsumaan ruumiista poistunutta sielua takaisin siihen. Alemman tason resurrektioloitsut voivat käyttää valo- tai luontomanoja elämämanan tukena.

Luokittelu

Resurrektioloitsut jaetaan kolmeen asteeseen vaikeuden ja voimakkuuden mukaan. Korkeamman asteen versiot ovat haastavampia langettaa ja vaativat enemmän manaa.

• Ensimmäisen asteen resurrektio on kyseessä silloin, kun kohteen ruumis on vielä hyvässä kunnossa eikä ole pahoin vaurioitunut. Tällaisessa resurrektiossa on kyse ruumiin kärsimien vammojen parantamisesta, elinvoiman palauttamisesta kudoksiin, ja vainajan sielun ja mielen ohjaamisesta takaisin ruumiin yhteyteen. Jos kuolemasta ei ole kulunut kovin kauaa ja sielun ja ruumiin side on vielä vahva, tai sielu on ruumiin lähettyvillä, riittää resurrektioon pelkkä elämämana. Muutoin on lisäksi käytettävä mieli- tai kuolemamanaa kutsumaan se esiin siitä tuonpuoleisesta johon se on päätynyt. Tällaiselle resurrektiolle on lisäksi ominaista se, että se ei toimi jos kohde on kuollut luonnollisesti vanhuuteen. Ensimmäisen asteen resurrektion langettamiseen voi kyetä jo parantamiseen erikoistunut mestarimaagi.
• Toisen asteen resurrektio on kyseessä silloin, kun kohteen ruumis on kärsinyt vakavia vaurioita, kuten jos jokin erityisen tärkeä elin (sydän, aivot, selkäydin, tai ytimellisillä olennoilla ydin) on tuhottu, kudokset ovat pitkälle mädäntyneet, ruumis on poltettu, siitä on jäljellä vain palanen tai palasia tai se on kokonaan hävitetty. Tällöin ruumiin rekonstruoiminen resurrektiota varten on paljon hankalampaa. Toisen asteen resurrektioloitsuissa käytetään useammin elämämanan rinnalla aikamanaa auttamassa ruumiin palauttamisessa aiempaan tilaan. Toisen asteen resurrektion katsotaan olevan kyseessä myös silloin, kun kohde on kuollut vanhuuteen tai muihin luonnollisiin syihin. Tällöin loitsun on sisällettävä tai kohteelle on sen yhteydessä annettava (täydellinen tai vailinnainen) amrita. Toisen asteen resurrektio on tyypillisesti arkkimaagitasoinen tai korkeampi loitsu.
• Kolmannen asteen resurrektio tai tosiresurrektio tarvitaan silloin, kun on palautettava olemassaoloon ei vain tuhoutunut ruumis, vaan myös tuhoutunut sielu. Tällainen resurrektio on hyvin korkean tason loitsu, ja sen langettamiseen tarvitaan tavallisesti vähintään suurmaagi tai ylempi jumala, eikä se silloinkaan käy vaivatta.

Kuolleista nouseminen ja kuolemattomuus

Kuolleista nousemista, edes toistuvasti, ei itsessään katsota kuolemattomuudeksi. Sen sijaan mikäli olento nousee kuolleista toistuvasti ja siksi säännöllisesti, että sen voidaan katsoa muodostuneen tavaksi, ja käyttää tätä strategiana lopullisen kuoleman välttämiseksi, voidaan sen katsoa olevan tyypin 5 kuolematon.