Menninkäinen
| Menninkäinen | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen nimi: | Goblinus goblinus |
| Tosinimi: | g'boi |
| Voimakkuus: | E |
| Vaarallisuus: | D/E |
| Älykkyys: | C- |
| Harvinaisuus: | E+ |
”Goblins!!!”
~Tuntematon valohaltija kanssamatkaajilleen; 2. tason maailman luolastot.
Menninkäiset (Goblinus goblinus) tai goblinit ovat pseudohumanoideihin luokiteltava rotu, jotka ovat yleinen kiusan ja vahingon aihe sekä matalatasoisten seikkailijoiden kohde monissa Keskiulottuvuuden maailmoissa. Ne sekoittuvat helposti örkkeihin, gsymeihin, maahisiin ja mörkökarhuihin, joita kaikkia ne jonkin verran muistuttavat.
Olemus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Menninkäisiä on lukuisia eri alalajeja ja variantteja, joiden sisälläkin fenotyypillinen vaihtelu ja mutaatioherkkyys ovat suuria. Tyypillinen menninkäinen on luiseva, pitkäraajainen ja -sorminen, isopäinen, -nenäinen ja -korvainen sekä väritykseltään tavallisimmin harmaa, vihreä tai ruskea. Useimmat ovat kooltaan pienen lapsen kokoisia, mutta pienimmät voivat olla rotan tai hiiren kokoisia ja suurimmat keskivertoa ihmistä kookkaampia[1]. Suurikokoisemmat menninkäiset ovat helposti sekoitettavissa örkkeihin tai pieniin peikkoihin.
Menninkäisten vaihtelevaisuus selittyy niiden maagisella kyvyllä omaksua itselleen ympäristönsä manan ominaisuudet. Ne kykenevät sopeutumaan lamarckilaisesti olosuhteisiinsa eivät ainoastaan anatomisella ja metabolisella tasolla, vaan kehittämällä itselleen uusia maagisia kykyjä ja jopa sulauttamalla vierasta materiaalia osaksi ruumistaan[2]. Menninkäisten kyky syödä ja käyttää ravinnokseen lähes mitä tahansa on samaa alkuperää.
Menninkäiset lisääntyvät partenogeneettisesti. Strategiat vaihtelevat jonkin verran, mutta suurin osa menninkäisistä saa alkunsa menninkäislimasta, maagisesti valmistellusta biomassasta, jossa menninkäiskudoksen osista[3] kasvaa kokonaisia menninkäisiä[4].
Luonne ja järjestäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Menninkäiset ovat sosiaalisia ja elävät tavallisesti yhdyskunnissa, joiden koko vaihtelee kymmenistä satoihin, tuhansiin tai vielä lukuisampiin menninkäisiin. Näiden yhdyskuntien sisäinen organisaatio on useimmiten anarkistinen, eikä etene karkeaa työnjakoa pidemmälle. Suuremmat yhdyskunnat jakaantuvat useimmiten lukuisiin pienempiin, autonomisiin alayhdyskuntiin. Järjestäytyneempien yhdyskuntien johdossa tavataan usein menninkäiskuninkaita (G. goblinus rex), jotka ovat menninkäisten joukosta satunnaismutaatioiden seurauksena kohoava variantti. Menninkäiskuninkaille ovat ominaisia tavallista menninkäistä suuremmat maagiset voimat, huomattavasti korkeampi sex appeal (Cha +5, App +10), äärimmäinen flamboyanssi ja kyvyttömyys jonglöörata.
Suuntaumukseltaan menninkäiset ovat taipuvaisia Pahuuteen ja Kaaokseen, mutta kaaos-hyvät menninkäiset eivät ole ennenkuulumattomia. Kaikkialla, missä niitä tavataan, menninkäiset tunnetaan taipumuksestaan varasteluun, sabotaasiin, kepposteluun[5] sekä muiden olentojen rakennelmien haltuunottamiseen. Menninkäisillä on erityinen affiniteetti maagisiin esineisiin - niiden löytämiseen, valmistamiseen ja varastamiseen - ja menninkäisluolien perukoilta löytyykin toisinaan hyvinkin voimakkaita artifakteja. Lajienvälisille suhteille vahingollisin on niiden tapa kidnapata muiden olentojen, mukaanlukien ihmisten, jälkeläisiä. Kidnapattu poikanen tai lapsi, ellei sitä sitten käytetä uhrina maagisessa rituaalissa, myydä eteenpäin tai vain syödä, kasvaa menninkäisten joukossa suorien maagisten interventioiden sekä passivisen menninkäisyydelle altistumisen kautta hyvin menninkäismäiseksi. Humanoidien jälkeläisiä kidnapatessa on tapana jättää tilalle menninkäisen poikanen, ja tämä vaihdokas, ellei sitä surmata, sopeutuu nopeasti uuteen ympäristöönsä ja kasvaa hyvin ihmismäiseksi menninkäiseksi.
Toinen menninkäisille ominainen kulturaalinen instituutio ovat menninkäistorit, joita järjestetään maagisesti merkityksellisinä aikoina ulottuvuuksien välitiloissa tai muuten kätketyissä paikoissa, ja joille menninkäiset sekä markkinoista tietoiset muut olennot kerääntyvät ostamaan, myymään ja vaihtamaan kaikkea menninkäisiä kiinnostavaa. Menninkäismarkkinoilta voikin löytää lähes mitä hyvänsä, mutta useimmiten niiltä etsitään taikaesineitä ja -aineksia.
Voimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Menninkäisillä on luontaisia maagisia lahjoja, mutta ne osaavat harvoin käyttää taikuutta kovin monipuolisesti, vaan keskittyvät tiettyyn, kapeaan loitsurepertuaariin. Tyypillistä menninkäistaikuutta ovat muodonmuutokset, lumoukset, illuusiot ja kiroukset. Menninkäisille ominaisia manatyyppejä ovat kivi, luonto, pimeys ja mieli. Poikkeuslaatuisten menninkäisten tiedetään yltäneen aina arkkimaageiksi asti[6]. Fyysisesti menninkäiset ovat vahvempia kuin miltä näyttävät ja hyvin sitkeitä, mutta eivät todellinen uhka millekään itseään suuremmalle, ja, vaikkakin ketteriä, hyvin harvoin taitavia fyysisissä taistelutaidoissa.
Yksittäinen menninkäinen ei ole kovinkaan vaarallinen, mutta suurina laumoina tai jonkin voimakkaamman olennon pakottamina ne voivat äityä väkivaltaisiksi, ja tuottavat silloin kohtalaisen uhan mikäli niillä on ylivoima tai ne voivat taistella valitsemassaan maastossa.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Erään tutkijan sanoin kokovaihtelu kulkee "epämiellyttävän pienestä ikävän suureen."
- ↑ Yleisin esimerkki ovat puumenninkäiset, joiden ruumiista osa on kasviainesta. Lisäksi tavataan mm. sieni- ja kivimenninkäisiä.
- ↑ Ruumiinosista, verestä tai kokonaisista kuolleista menninkäisistä, tai toisinaan vain hilseestä.
- ↑ Tämä lisääntymistapa ympättiin menninkäisiltä örkkeihin.
- ↑ Menninkäisten "kepposet" käyvät hyvin usein uhreilleen vaarallisiksi.
- ↑ Tunnetuin esimerkki on Helvetin esikartanon puolijumalkuningas Azokof Muglbul, jonka korkea arvo johtunee hänen pimeästä, uskomattoman voimakkaasta MAHTIsormuksestaan.
