Odin

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Odin
Logo6.gif
Koko nimi:Hyvin, hyvin pitkä
Tosinimi:ᚹᛟᛞᚨᚾᚨᛉ
Laji: Aasa-askendantti
Sukupuoli: Yleensä mies
Syntymäaika: Ennen viimeisintä alkuräjähdystä
Syntymäpaikka: ?
Suuntaumus: Tasapaino
Voimaluokitus:Midian biskamatar
Tuhokapasiteetti:Planetaarinen
Regeneraation taso:Korkea korkea taso
Kuolemattomuuden
tyypit:
1, 3, 4, 7
Ryhmäsidokset:Aasat ja vaanit, Katselijat
Liittolaiset: Freyja, Tyr, Thor, muut aasat ja vaanit, valkyyriat, Katselijoiden jäsenet, toisinaan Loki
Arkkiviholliset: Jääjättiläiset, Fenrir (profesioitu), toisinaan Loki
Saavutukset: Jumalaksi kohoaminen, Ymirin surmaaminen, aasojen johtajuus
Pilkkanimet: Yksisilmä, Väinämöinen, Othinus

Óðinn Báleygr Fjölnir Gautr jne.[1] Bórsson eli Odin, (vaihtoehtoisia muotoja mm. Wuotan, Wōden ja Òðr) on germaanisen pantheonin kuoleman, sodan, raivon, innoituksen, taikuuden, runouden, vallan, viisauden ja petoksen jumala. Hän on aasojen johtaja ja heidän kotiulottuvuutensa, Asgårdin hallitsija, sekä yhdessä vaanien johtajan, Freyn, kanssa toinen germaanisen pantheonin ylijumalista. Hänen puolisonsa on Freyja, ja hänellä on useita lapsia, joihin lukeutuvat Thor, Balder ja Ullr. Odin on myös Katselijoiden jäsen, arvoasteeltaan ylempi proktori.

Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Odin on aasojen ylijumalana paradoksaalinen hahmo, joka heidän tiukasta kunniantunnostaan poiketen on taipuvainen petokseen ja vilppiin, on valmis hyödyntämään mitä tahansa saatavilla olevia tiedon tai voiman lähteitä, ja rikkoo säännöllisesti useimpien muiden aasojen tukemia patriarkaalisia normeja vastaan. Hän on samanaikaisesti sekä hallitsijoiden että lainsuojattomien ja sekä sotureiden että oppineiden suojelusjumala. Ennen kaikkea hän suosii kunnianhimoa ja itsenäisyyttä; hän ohjaa suosikkinsa maineeseen, mutta pettää lopulta aina heidätkin. Hän on verenhimoinen, ja nauttii sodista ja ihmisuhreista, erityisesti hirtettyinä tai keihäin lävistettyinä. Yhtenä aasojen kolmesta sodanjumalasta[2] hän edustaa ennen kaikkea taisteluraivoa ja muita sodankäynnin henkisiä aspekteja, siinä missä Tyr strategiaa ja Thor fyysistä taistelutaitoa, sekä väkivaltaista kuolemaa. Kuolemanjumalana hän huolii vain taistelussa kaatuneet sekä taidoiltaan vaikuttavimmat; muut hän hylkää Helin huomaan. Perimmäiseltä olemukseltaan Odin on innoituksen jumala kattaen raivon, ekstaasin ja poeettisen inspiraation.

Odin tunnetaan tavastaan viettää pitkiä aikoja poissa Asgårdista vaeltaen valeasuissa pitkin Keskiulottuvuutta sekä huomattavista uhrauksista, joita hän on valmis tekemään kasvattaakseen voimiaan ja tietouttaan: hän lävisti itsensä omalla keihäällään ja hirttäytyi Askr Yggdrasilin oksille saavuttaakseen riimutaikuuden herruuden, ja uhrasi toisen silmänsä[3] Urdin kaivoon tullakseen kaikkinäkeväksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Odin ei ole syntyjään jumala, vaan alkujaan mahtava shamaani ja velho, joka askendoitu jumaluuteen yhdeksännen universumisyklin aikana. Hänen tuon syklin aikaisista tekemisistään ei tiedetä paljoa, mutta hän oli mukana Suurissa universumisyklin päättäneissä bileissä, ja niiden jatkoilta palaillessaan sattui löytämään jääjättiläisten johtajan, Ymirin, kosmisesta ojasta sammuneena, ja otti tämän hengiltä. Varma syytä veriteolle ei tunneta: eri teorioiden mukaan Odin ja Ymir olivat ennestään riidoissa, Odin oli nähnyt ennalta vielä joutuvansa sotimaan jääjättiläisiä vastaan ja käytti tilaisuutta hyväkseen eliminoidakseen heistä voimakkaimman, tai Odin nyt vain on laskuhumalassa murhanhimoinen. Oli syy mikä hyvänsä, tästä pitäen ovat jääjättiläiset ja Odinin suku pitäen olleet verivihollisia.

Jonkin aikaa alkuräjähdyksen jälkeen Odin perusti Askr Yggdrasilin, jonka hän oli joko matkoillaan löytänyt tai mahdollisesti itse istuttanut Silvitaksesta varastamastaan pistokkeesta, latvustoon Asgårdin ulottuvuuden ja perusti aasapantheonin. Aasat sattuivat törmäämään toiseen myöskin puun varrelle asettuneeseen jumalpantheoniin, vaaneihin, ja erään selkkauksen, jossa aasat yrittivät surmata vaani Freyjan roihutulella tässä onnistumatta, pantheonit päätyivät sotaan. Tämä sota ajautui pattitilanteeseen, kun kumpikaan osapuoli ei kyennyt saavuttamaan ratkaisevaa voittoa toisesta, ja lopulta pantheonit päätettiin rauhansopimuksella yhdistää toisiinsa.

Odinin on profetioitu kohtaavan loppunsa Ragnarökissä ennen nykyisen universumisyklin loppurysäystä, joidenkin versioiden mukaan Fenririn kidassa.

Voimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasojen ylijumalana Odinilla on käytössään mittavat jumalaiset voimat ja käskyvalta viikinpantheonin muiden jumalten ylitse.

Jumalkykyjensä ohella Odin on ennenkaikkea maagi. Hän osaa käyttää ainakin kuolema-, mieli- ja todellisuusmanaa sekä useimpia elementaalisia manatyyppejä. Hänellä on käytössään omanlaisensa riimutaikuuden muoto, jonka heikompi, tavallisten ihmisten käytettävissä oleva heijastuma Maapallolla tunnetut vanhemman futharkin riimut ovat. Riimut itse ovat maagisia kuvioita, jotka eivät varsinaisesti itse edusta mitään manatyyppiä, vaikka voivatkin sopia paremmin yhteen niistä joidenkin kanssa; heijastettuna olioiden tai tapahtumien "päälle" riimut toimivat ikäänkuin muotteina, jotka taivuttavat niiden ominaisuuksia tai kulkua haluttuun suuntaan. Toinen Odinin hallitsema taikuuden laji on vaaneilta opittu seiðr, joka on hyvin hienovarainen ja monipuolinen todellisuustaikuuden muoto, joka soveltuu erittäin kauaskantoiseen ja tarkkaan todennäköisyyksien ja tapahtumakulkujen säätelyyn. Odin on yksi maailmankaikkeuden voimakkaimmista shamaaneista, ja taitaa heidän taikuutta ja psioniikka yhdistelevät kykynsä mitä suurimmalla taidolla. Shamaanina hänellä on peräti neljä sielueläintä: korpit Huginn ja Muninn sekä sudet Geri ja Freki. Nämä ovat hänen sielunsa itsenäisiä heijastumia, jotka toteuttavat hänen tahtoaan ja vakoilevat hänen hyväkseen.

Odinin aseelliset taistelutaidot ovat myös huomattavat. Hän erikoistuu Turmandemonin tyyliin, ja käyttää pääasenaan eliittiseksi luokiteltua Gungnir-keihästä. Gungnir kykenee taivuttamaan todellisuutta olosuhteiden kääntämiseksi kantajansa eduksi sekä odottamattomista suunnista iskemiseen. Lisäksi se toimii taikasauvan tapaan auttaen Odinia kohdentamaan ja keskittämään maagisia voimiaan, ja vangitsee surmaamiensa olentojen sielut. Sen varteen on kaiverrettu Odinin riimut sekä hänen eri tahojen kanssa solmimiaan maagisia sopimuksia, joiden kautta hän voi täpätä voimiin, jotka eivät muutoin olisi hänen käytettävissään. Odin kykenee luomaan Gungnirista heikompia[4] kopioita, joita hän toisinaan lainailee valkyyrioille, muille jumalille tai voimakkaille palvojilleen.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Monilla jumalilla on useampia nimiä, mutta Odinilla enemmän kuin useimmilla, tiukkojenkin kriteerien mukaan yli sata.
  2. Kukaan ei voi moittia aasoja heikosta brändäyksestä.
  3. Tietenkään jumalilla ei tosimuodossaan ruumiittomina henkinä ole silmiä aineellisessa mielessä, joten tämä lienee parempi ymmärtää metaforisesti. Yhtä kaikki Odinin aineellisilta ilmenemismuodoilta poikkeuksetta puuttuu silmä.
  4. Luokitus harvinaislaatuinen.