Puolustajat: Jäähyväiset Kristallikallolle
Puolustajat: Kristallikallon kosto (Revenge Of The Crystal Skull) on Puolustajien tehtävä, joka tapahtui vuonna 2066.
Esinäytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskellä tyhjyyttä vaelsi mustaan SS-upseerin univormuun pukeutunut mies, jonka kasvot hohtivat kuin timantit. Hän oli Kristallikallo, ja toisin kuin monet muut tähän sumuiseen, autioon maailmaan eksyneet, hän oli siellä tarkoituksella. Hän ei osannut arvioida, kuinka kauan oli kävellyt - aika, kuten kaikki muukin, kävi tässä paikassa hauraaksi ja epämääräiseksi - mutta lopulta hän saapui pystysuorana kohoavan luunvalkean muurin eteen, ja koputti sen mustaan metalliporttiin.
Chasm oli juuri katselemassa suursuomalaisten kärsimystä orjaplantaaseilla. Mitä enemmän hän oppi tästä maailmasta, jossa oli kerran pikaisesti käynyt, sitä enemmän se kiinnosti häntä... ja sitten oli se supersankari... Chasmin mietteet keskeytti tyhjiödemonin ilmestyminen hänen kammionsa[1] ovelle. Chasm veti käden pois housuistaan ja kysyi, mitä tyhjiödemoni halusi.
”Portilla on tunkeilija.”
~Tyhjiödemoni
Chasm kierähti alas sohvaltaan tavalla, joka olisi ollut kotonaan sellaisessa piirretyssä japanilaisessa viihteessä, joka ei antanut anatomiantuntemuksen asettua visuaalien esteeksi, ja tepasteli lanteet ja suurin osa muistakin ruumiinosista keikkuen tyhjiödemoniairuen perässä eteisaulaan.
Hän oli pettynyt löytäessään aulasta, ei Herra Tähteä tai yhtä muista Puolustajista, vaan jonkun tyystin toisen kuolevaisen, jota ei tunnistanut.
”Näyttääkö pääkallosi aina tuolta vai oletko iloinen nähdessäsi minut~?”
~Chasm
Kristallikallo ei tästä hetkahtanut, vaan risti kätensä selkänsä taa ja ilmoitti määrätietoisen kylmästi haluavansa tavata johtajan. Laiskalla kädenheilautuksella Chasm materialisoi tyhjästä mustan tikarin ja sinkosi sen päin tätä kutsumatonta vierasta, vaikka tiesikin sen turhaksi. Kristallikallo ei edes värähtänyt, kun Chasmin negation blade kulki hänen lävitseen kuin kuvajaisesta, joka hän olikin.
Chasm pudisti päätään vastineena sille, minkä tunteisiin kykenevässä olennossa olisi voinut lukea ärtymykseksi, ja viittasi tunkeilijaa seuraamaan. Olkoon tämä Nightin päänvaivaksi, ja hän voisi palata keskeytyneisiin harrastuksiinsa[2].
Void-demonien johtaja Night istui huoneensa keskellä olevalla valtaistuimella kuunnellen korvalapuistaan samalla ulottuvuuksien välisestä radiosta toisaalla maailmankaikkeudessa par'aikaa tapahtuvan kansanmurhan sointuja. Tyhjyyden valtiaan liikkeet tai kasvot eivät paljastaneet yllätystä, ärtymystä tai mitään muutakaan inhimillistä reaktiota, todellista tai näyteltyä, Chasmin astuessa sisään vierailija mukanaan. Night otti laput pois korviltaan ja käänsi päätään hienoisesti merkkinä siitä, että nämä oli huomattu. Hänen värittömät silmänsä osuivat tunkeilijaan, ja hän tiesi heti, ettei tämä ollut Tyhjyydessä läsnä todella, vaan vain projisiona jostakin muualta.
”Ihminen. Mitä haluat?”
~Night
Kristallikallo veti kätensä pois selkänsä takaa ja kumarsi hienoisesti.
”Minut tunnetaan nimellä Kristallikallo ja minulla on jotakin, mitä uskon teidän haluavan.”
~Kristallikallo jäätävällä äänellä.
Tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Defenderforce One jyrisi lentokorkeudessaan korkealla pilvien yläpuolella suoralla kurssilla kohti Etelänapamannerta. Sisällä matkustamossa oli Puolustajien täysmiehitysolennoitus - Kapteeni Aurinkokunta, Rautaröhmö, Zetto ja Herra Tähti - sekä Merkin Muffleyn hologrammi, joka oli juuri antamassa heille heidän ohjeitaan.
”...mitä void-demonit haluavat, mutta meidän on oletettava, että Neuhohenstaufenissa tai jossakin sen lähistöllä on Varjovartijan palanen.”
~Merkin Muffley
”Tutkan mukaan yksikään palanen ei ole aktivoitunut?”
~Rautaröhmö
Hologrammi nyökkäsi.
”Meillä ei ole tapoja paikallistaa Varjovartijan palasia etäältä ennen niiden aktivoitumista, mutta on mahdollista, että vihollisillamme on, tai että he ovat kehittäneet sellaisen. Jos palanen on jään alla, se olisi varmasti jäänyt meiltä huomaamatta. Jään alaisia luolia taas ei ole koskaan tutkittu - meillä ei ole aavistustakaan, mitä niiden perukoilla saattaa lymytä.”
~Merkin Muffley
”Miksi? Paikkahan on ollut meidän hallussame jo sata vuotta.”
~Kapteeni Aurinkokunta
”Lähinnä pingviinien vuoksi.”
~Merkin Muffley
”Pingviinien?”
~Maapallon eläimistöön tutustumaton Zetto
”Sellainen pullea mustavalkoinen vesilintu.”
~Rautaröhmö selittää
”Hmph.”
~Zetto pettyneenä
”Ovatko ne pahantuulisia?”
~Kapteeni Aurinkokunta
”Erittäin.”
~Merkin Muffley
”Hmph.”
~Zetto hiukan piristyneenä
”Tehtävänne on ottaa selville, mitä void-demonit Neuschwabenlandista haluavat, ja estää heidän aikeensa; ottaa Varjovartijan palanen haltuunne, jos sellainen alueella on; sekä suojella tukikohtaa, mikäli se ei estä kahden ensimmäisen saavuttamista. Tukikohta on määrätty evakuoitavaksi kaikesta muusta kuin turvallisuushenkilökunnasta, joten saatte vapaat ulokkeet. Onnea matkaan.”
~Merkin Muffley
Hologrammi katosi välähtäen.
Defenderforce One sukelsi esiin pilvien seasta Kuningatar Maudin maan rannikon yllä ja kääntyi laajaan kaarteeseen. Sisällä koneessa Puolustautujat valmistautuivat hyppyyn - ilman laskuvarjoja, sillä kukaan heistä ei lentokykyisenä sellaista tarvinnut.
”Yrittäkää välttää niitä kohtia, joissa on toistuva aaltokuvio - ne ovat vettä. Hyvin tasainen tai hyvin epätasainen harmaa on suurimmalla todennäköisyydellä maata.”
~Kapteeni Aurinkokunta opastaa tovereitaan
Onnistuneen laskeutumisen - eli kiskottuaan Zetton, joka oli tähdännyt veteen sillä perusteella, että "Jetonialaissoturi ei pelkää vaikeita olosuhteita", kuiville, ja otettuaan rannalla Sankarillisen Asennon, joka sekä Aurinkokunnan että Tähden mielestä kuului onnistuneen supersankaritehtävän välttämättömiin ehtoihin, ryhmä suuntasi kohti Neuschwabenlandin tukikohdan maanpäällistä oviaukkoa.
”Mikä tämä tukikohta oikeastaan on?”
~Käskynjaon yli nukkunut Herra Tähti
”Se oli alkujaan natsien sukellusvenesatama. Sodan lopussa tänne kuljetettiin salassa Ahnenerben esineitä, kalleuksia, ja korkea-arvoisia upseereja ja tiedemiehiä turvaan. Sodan jälkeen-”
~Kapteeni Aurinkokunta intoa puhkuen
”Mikä on natsi?”
~Zetto
”Niin kuin Kristallikallo.”
~Rautaröhmö
”Hmph.”
~Zetto miettii, miksi Maapallolla on käyty sota pääkallopäisiä ihmisiä vastaan
Tukikohdan sisäänkäynti piirtyi esiin Kuningatar Maudin maan muuten vain valkoista, sinistä ja harmaanruskeaa käsittävästä maastosta hiukan ympäristöään vihertävämpänä kolmiona jään ja lumen seasta kuin aallonpäänä esiinrikkoutuvan, rosoreunaisen kivimuodostelman kyljessä. Kolmion sisällä oli valaistu suorakaide, jonka läpi kulki KHV:n miehistöä ja ajoneuvoja. Erilaisia laatikoita ja tynnyreitä lastattiin jäämaaston mönkijöihin, ja niistä edelleen veneisiin ja etäämmällä odottavaan laivaan.
”Salaiseksi tukikohdaksi tämä on aika näkyvä...”
~Herra Tähti
”Suonette anteeksi pienen sekaannuksen. Meillä on evakuaatio kesken.”
~Puolustajia vastaan tullut mies
Mies jatkoi:
”Minä olen eversti Downtown, tämän paikan komentaja. Ja te lienette ratsuväki. Te todellakin erotutte joukosta!”
~Eversti Downtown
”Kuuluisuudella on hintansa.”
~Kapteeni Aurinkokunta kliseisesti
”Tarkoitin, että kaverisi on kaksiulotteinen, päällystetty metallilla, ja hänellä on kärsä. Tarpeeksi paskapuheita. Tekään ette kai kestä kylmää loputtomiin. Seuratkaa minua.”
~Eversti Downtown
Komentohuone, johon Downtown Puolustajat ohjasi, ei ollut metallinharmaine seinineen ja lattioineen ja valkoisine valoputkilampuin upotettuine kattoineen mitenkään erotettavissa mistään muusta Yhdysvaltojen huippusalaisen maanalaisen tukikohdan, jossa säilytettiin mahdollisesti vaarallisia esineitä ja kokeita, hermokeskuksesta. Yhdellä seinällä oli suuria näyttöruutuja ja vastakkaisella puolella valvovan upseerin hevosenkengän muotoinen työpiste. Näiden väliin oli ripoteltu eri suuntiin osoittavia työpöytiä, joita peittivät sekalaiset paperit, tyhjät kahvimukit[3], ja epämääräistä alkuperää olevat äärimmäisen vinyyliset koriste-esineet. Tukikohdan ulkopuolen tapaan komentokeskus oli sekasortoinen työntekijöiden ryntäillessä ympäriinsä, ojennellessa paperipinoja toisilleen ja antaessa käskyjä erinäisiin luureihin. Eversti Downtown, jonka kylmältä suojaavan puvun alta paljastuneet 80-luvun viikset ja Joe Biden -lasit olivat profiloineet tukikohdan Ankaraksi, Mutta Reiluksi Auktoriteettihahmoksi, meni suoraan suurimman näyttöruudun luo. Se näytti kuvaa luolajärjestelmän, jossa tukikohta sijaitsi, sokkeloisesta kartasta.
”Siniset pisteet ovat meidän poikiamme, punaiset pisteet viholliskosketuksia, ristit yhteenottoja. Tämä alue keskellä on sukellusvenepoukama. Me olemme tällä puolella, ja täällä ovat varastotunnelit, joita ei ole täysin tutkittu. Kuten näette, olemme tukkineet tunnelit näistä kohdin ja yritämme hidastaa vihollisen etenemistä sitomalla tämän vetäytymistaisteluihin. Poukama on jo evakuoitu. Jos varastotunnelit menetetään, olen antanut käskyn romauttaa sen räjähteillä, jotta viholliselle ei jää väylää ulos.”
~Eversti Downtown kartalta osoittaen
”Tiedättekö, missä vihollisen saapumisalue on?”
~Rautaröhmö
”Emme. Oletamme, että tällä suunnalla.”
~Eversti Downtown
”Mitä tällä alueella on?”
~Kapteeni Aurinkokunta
”Ei mitään. Paitsi pingviinejä.”
~Eversti Downtown
”Hmph.”
~Zetto
”Ehdotan, että puratte nämä barrikadit. Vihollinen luulee meidän hylänneen tyhjän sektorin ja siirtää voimiaan sinne. Tällä välin minä ja kollegamme puskemme läpi tätä reittiä jakaen samalla vihollisrintaman. Se ostaa teille lisäaikaa vihollisen konvergoituessa meidän lokaatioomme.”
~Kapteeni Aurinkokunta
”Ja te?”
~Eversti Downtown
”Meidän kokemuksemme mukaan jos vain ammuskelemme ympärillemme ilman sen kummempaa suunnitelmaa, vihollisen johtaja ilmestyy yleensä paikalle, minkä jälkeen pieksemme hänet tai sen ja päivä on pelastettu.”
~Rautaröhmö hiukan anteeksipyytävästi
”Aivan. Eipä sitten tuhlata enempää aikaa. Iskuryhmäni ohjaa teidät poukaman yli. Varokaa pingviinejä, ja herran siunausta!”
~Eversti Downtown
”Hmph!”
~Zetto
Iskuryhmä, joka käsitti kymmenen miestä, saattoi Puolustajat vastakkaiselle puolelle, jossa ensimmäiset varastotunnelit sijaitsivat. Iskuryhmän kommandopipoon ja aurinkolaseihin sonnustautunut komentaja, jota kutsuttiin ainoastaan koodinimellä Polar Bear, tuli sangen hyvin juttuun Kapteeni Aurinkokunnan kanssa.
”Type IX.”
~Polar Bear, osoittaen samalla heidän ohittamaansa sukellusvenettä
Kapteeni, jonka hilpeys suorastaan häikäisi muita Puolustajia, osoitti kohti jääseinän läpi näkyvää lentokoneen varjoa;
”Schwalbe!”
~Kapteeni Aurinkokunta
”Tiger II.”
~Polar Bear, osoittaen toiseen varastoon sijoitettua panssarivaunua
”Komet!!”
~Kapteeni, tunnistettuaan seuraavassa onkalossa seisovan rakettikäyttöisen hävittäjän
Maan ulkopuoliset Rautaröhmö ja Zetto tyytyivät vain katselemaan näiden kahden sananvaihtoa hämmentyneinä, ja aiheesta täysin pihalla oleva Herra Tähti keskittyi lähinnä alati vuotavan nenänsä pyyhkimiseen kirjaillulla nenäliinalla. Seuraavaksi ryhmä saapui suuren varaston eteen, joka oli täynnä parimetrisiä metallikapseleita.
”Ääää....”
~Kapteeni, joka ei kyennyt nimeämään erikoisia metalliesineitä
Polar Bear katsahti sankareihin, tokaisten sitten salamyhkäisellä tavalla:
”Kryojääarkkuja. Ilmeisesti osa tukikohdan asukkaista suljettiin näihin, kai odottamaan parempia aikoja.”
~Polar Bear
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Void-demonit eivät pohjimmiltaan luovuuteen kykenemättöminä olentoina juuri sisustaneet linnoitustaan, ja heidän huoneensa olivat vain urheilukentän kokoisia tyhjinä ammottavia saleja.
- ↑ Siis kätensä lämmittelemiseen taskussa, koska hänellä oli huono ääreisverenkierto. Mitä oikein ajattelit?
- ↑ Suurin osa sijoiteltu pöydille tarkoituksella, jotta komentokeskus näyttäisi työllistetymmältä kuin oli.
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.
