Terminuksen aikavelhot
Terminuksen aikavelhot (The Time-Wizards of Terminus) olivat yhdeksännellä universumisyklillä vaikuttanut, temporaalimagiaan erikoistunut maagijärjestö ja kybervalta. Aikavelhojen kotimaailma ja hallintopaikka oli Terminuksen planeetta, joka kiersi Keskiulottuvuuden sitä tarkkaa pistettä, jonka ympärille se loppurysäyksen koittaessa oli romahtava. Aikavelhot liittolaisineen kävivät toiseksi suureksi temporeaalisodaksi kutsutun ulottuvuuksienvälisen konfliktin Temporeaalien imperiumia vastaan. Tässä sodassa, joka petasi temporeaalien tien Keskiulottuvuuden dominantiksi vallaksi, aikavelhojen valta murrettiin ja suurin osa heistä katosi tai menehtyi, mutta aikavelhous itse ei kokonaan kadonnut maailmankaikkeudesta, vaan sen säilyneet opit ovat edelleen näkyvissä monissa maailmankaikkeudessa kymmenennellä universumisyklillä harjoitetuista aikataikuuden muodoista[1].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terminus houkutteli jos jonkinlaisia mystikkoja, maageja, kultteja ja ajassa vaeltajia; aikavelhous kehittyi näiden ryhmittymien parissa aikataikuuden muotona, joka oli, ei välttämättä voimakkaampi, mutta monipuolisempi, joustavampi ja ennen kaikkea turvallisempi kuin mikään Keskiulottuvuudessa kuolevaisten käytössä siihen asti ollut temporaalimagian koulukunta. Aikavelhouden keskeisimpiin saavutuksiin lukeutuivat paradokseilta suojaava Pnakoottinen dodekapleksi, kyky kommunikoida omien menneiden ja tulevien minien kanssa, tarkkojen ja yksityiskohtaisten ennustusten tuottaminen jopa tuhansien vuosien päisistä tapahtumista[2], sekä aikamatkustajien keskuudessa kauhua tuottavien Tindaloksen hornanhurttien summonoiminen ja kesyttäminen.
Tultuaan Terminuksen valtiaiksi aikavelhot levittivät valtaansa halki ajan ja avaruuden ottaen monia maailmoja hallintaansa, taivutellen kokonaisten kansojen ja lajien historioita tahtoonsa sekä padoten, ryöpäten ja uudelleenohjaten ajan virtaa mielensä mukaan.
Yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikavelhojen valtakunnan sotilaista ja byrokraateista ylivoimainen enemmistö ei itse ollut varsinaisia aikavelhoja, jota termiä käytettiin vain valtakuntaa hallitsevan maagiveljeskunnan jäsenistä. Aikavelhojen veljeskuntaa taas johti Kahdeksitoista ikuiseksi nimitetty kahdentoista suurmaagin neuvosto. Välittömästi Kahdentoista ikuisen alapuolella olevat tasot oli kiintiöity siten, että toisella asteella oli 24 paikkaa ja kolmannella 72. Yhdessä nämä 108 Menneen ja tulevan mestaria johtivat aikavelhoja ja koko imperiumia. Heidän alapuolellaan numeroiduilla tasoilla 4-6 olivat tulevan mestarit, tasoilla 7-9 menneen mestarit ja 10-12 nykyisen mestarit[3], joiden määrälle ei ollut rajoituksia.
Aikavelhot noudattivat terminismiksi kutsuttua uskonlahko, jota he levittivät ympäri maailmankaikkeutta. Sen keskiössä oli seitsenjäseninen "pantheon", joka ei koostunut jumalista vaan personifikaatioista: Aika, Kohtalo, Sattuma, Mahdottomuus, Kuolema, Syntymä ja Oikeus. Näitä olentoja ei palvottu, vaan kunnioitettiin maailmankaikkeuden syvien mekanismien ruumiillistumina ja tapana ymmärtää niitä paremmin.
Aikavelhot ymmärsivät paremmin kuin useimmat, ettei valtakuntien menestys ei pohjaudu voittoon tai tappioon yksittäisillä historian hetkillä, vaan sen kykyyn varmistaa instituutioidensa ja kulttuurinsa jatkuvuus pitkällä tähtäimellä, eikä riipu yksittäisistä hallitsijoista tai sankareista, vaan sen byrokraatti- ja sotilasluokkien lojaaliudesta ja kyvykkyydestä sukupolvesta toiseen. Spatiaalisten imperiumien joutuessa käyttämään tavanomaisia sosiaalisen kontrollin menetelmiä niihin populaatioihin ja ryhmittymiin, joita niiden rajojen sisälle on sattunut päätymään, aikavelhoille oli mahdollista räätälöidä valtansa alla olevien ryhmittymien historiat tarpeidensa mukaisiksi. Tämän manipulaation tulokset olivat kastispesialisteja: heimoja, kansakuntia tai kokonaisia lajeja, jotka omasta näkökulmastaan olivat aina palvelleet Terminusta ja joiden kaikki kulturaaliset ja usein myös biologiset voimavarat oli suunnattu sen päämäärien täyttämiseen. Kastispesialistien joukossa näkyvimpiä ja pelätyimpiä, sekä myös monimuotoisimpia, olivat Terminuksen asevoimien eliitin muodostaneet kastisoturit, mutta imperiumin kannalta merkittävämpiä olivat sen byrokratiaa pyörittäneet kastimandariinit sekä sen jokseenkin skitsofreenista teknologiapohjaa ylläpitäneet kastisavantit[4]. Neljännen ja pienimmän, mutta silti strategisesti tärkeän, kategorian muodostivat kastieksootikot, jotka olivat jokseenkin heterogeenisiä, mutta joiden tehtävä tavallisesti oli valjastaa aikavelhojen käyttöön yliluonnollisia voimavaroja, joihin he itse eivät taipuneet, kuten psioniikkaa tai elementaalitaikuutta[5]. Kastispesialistien uskollisuus aikavelhoille oli varmistettu vahvemmin kuin millään kulturaalisella, taloudellisella tai sotilaallisella pakotteella, sillä kastien olemassaolo oli riippuvainen näiden aikamanipulaatiosta. Kapina ei näin ollut vain käytännössä vaikeaa, vain aikaparadoksaalinen mahdottomuus, johon ryhtyvät populaatiot pyyhkiytyivät pois aikajanalta. Terminuksen vastainen propaganda maalasi imperiumin putkiaivoisten hörhöjen totalitaristiseksi hierarkiaksi, mutta todellisuudessa kastispesialistit muodostivat vain kapean siivun sen väestöstä, joista enemmistön suhde aikavelhoihin ei poikennut minkä tahansa alusmaan suhteesta hegemoniinsa.
Terminuksen imperiumin asevoimat oli Terminuksen valvonta-armeija, joka koostui hyvin suuresta määrästä eri puolilta sen alusmaita värvättyjä konventionaalisia kontrollilegioonia sekä kastisotureista.
Aikahaudat ja -katedraalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terminuslaiset versiot "aikakoneesta"[6] olivat staattinen aikahauta ja dynaaminen aikakatedraali. Ensiksimainitut olivat kiinteitä, usein mutta ei aina maanalaisia, installaatioita, jotka "suljetussa" tilassa toimivat ajasta ulkopuolisina staasivarastoina[7], ja "avatussa" tilassa käytävinä hetkien, joissa aikahaudalla oli uloskäyntejä, välillä[8]. Aikakatedraalit olivat helposti, ja täysin väärin, tulkittavissa avaruusaluksiksi tai teleportaatiojärjestelmiksi, mutta eivät todellisuudessa olleet lainkaan kykeneviä liikkuman paikassa. Näennäinen siirtymä maailmojen tai jopa ulottuvuuksien välillä saavutettiin uudelleenkirjoittamalla aikakatedraalin matkustajien, lastin, ja lopulta sen omien rakenteiden historiat sisältä ulospäin siten, että katedraali oli jo siellä, missä sen pilotti sitten halusikin sen olevan, tai siis olisi halunnut ellei se olnisi jo ollunut siellä. Aikakatedraali itsessään oli maaginen rakennelma, joka vain ilmensi itseään fyysisessä muodossa kirjoittamalla kohdehetkensä uudelleen. Tämä aineellinen kuori saattoi olla vain kymmenisen senttiä maanpinnan yläpuolella leijuva ovi, tai se saattoi olla kokonaisen kaupungin kokoinen arkitehtoninen kokonaisuus. Aikakatedraalien "koko", vaikkakin periaatteessa määriteltävissä, oli yhtä lailla väärä kysymys kuin puhe valtamerilaivan "kestosta". Yhtä kaikki vulgaareimmat - suurimpia muutoksia historiaan aiheuttavat - mallit saattoivat manifestoida itsensä kyllin massiivisina aiheuttaakseen vierailun kohteena olevissa maailmoissa auringonpimennyksiä ja häiritäkseen niiden vuorovesiä.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Temporeaalien oma katoaminen universumisyklin lopulla tarkoittaa, että toisen temporeaalisodan häviäjistä tiedetään yleisesti ottaen enemmän kuin sen voittajista.
- ↑ Ennustukset, jotka eivät ole raivostuttavan epämääräisiä, olivat ja ovat edelleen vaikea taito.
- ↑ Karkeasti nykyisen mestarit tapasivat olla rivi-, menneen mestarit mestari-, ja tulevan mestarit arkkimaagin tasoisia.
- ↑ Jos oikean laturinjohdon löytäminen puhelimeen tuottaa vaikeuksia 2000-luvun Maan teollistuneiden sivilisaatioiden asukkaille, voi kuvitella, millaisiin vaikeuksiin useita galaksiryhmiä kattava imperiumi voi törmätä, kun sen teknologia ei edes kaikki perustu samoille luonnonlaeille.
- ↑ Aikavelhot olivat ylivoimaisia vain aikataikuudessa, eikä heillä ollut kykyä hyödyntää muita taikuuden muotoja kyllin suurimittaisesti, jotta siitä olisi ollut imperiumille hyötyä.
- ↑ Naiivi, virheellisiin analogioihin paikassa liikkuviin kulkuneuvoihin perustuva mielikuva autoa tai hissiä muistuttavasta härpäkkeestä, johon astutaan sisään ja sitten astutaan ulos, mutta eri historiallisella kaudella, ei ole kovin hyödyllinen yritettäessä ymmärtää Terminuslaisen aikavelhouden alusta asti ajalle ja merkitykselle, ei paikalle ja aineelle, rakennettuja periaatteita.
- ↑ Aikamanipulaatio mahdollistaa fyysisen varastointitilan monistamisen ilman että tarvitsee leikkiä tilan poimuttamisen, madonreikien tai "suurempi sisältä kuin ulkoa" -tyyppisten suppiavaruuskonstruktioiden kanssa. Periaate on, että minkä tahansa tilavuuden varastointikapasiteetti on vain se määrä tavaraa, jota siihen mahtuu kerralla. Aikaa manipuloimalla saavutettavissa on ei vain yksi hetki kerrallaan, vaan tilan koko historia, ainoana rajoitteena se, kuinka nopeasti tavaraa voidaan lastata tai purkaa.
- ↑ Tämä tarkoitti, että aikahaudan rakentamiseksi oli jo valmiiksi kyettävä kulkemaan ajassa, mikä kuulostaa isolta esteeltä, mutta on triviaali, jos siis osaa matkustaa ajassa. Jos tämä särkee päätäsi, johtuu se siitä, että sinä et osaa.
