Avaruushepo
Avaruushevot (Hippos kenoma) tai avaruushevot ovat Keskiulottuvuuden nopealla vyöhykkeellä yleinen astrofaunan muoto. Ne ovat energiapohjaisia elämänmuotoja, joilla on kyky konvertoida sähkömagneettista säteilyä värienergioiksi, ja käyttää värienergioita tähtienvälisten etäisyyksien taittamiseen luontaisen energiamoottorin tavoin. Niiden nimi on kuvainnollinen, eivätkä ne muistuta maallisia tai yliluonnollisia hevosia, vaan näyttävät joidenkin kymmenien metrien pituisilta S-kirjaimilta, joista ruokailumuodossa erkanee vaihteleva määrä useiden kilometrien laajuisiksi venyviä, harvoja "siipiä".
Avaruushevot jaetaan spektriluokkiin sen mukaan, minkä tyyppisten tähtien säteilyä ne ovat sopeutuneet hyödyntämään. Yleisimpiä ovat keltaiset[1] ja punaiset avaruushevot, jotka laiduntavat G-, K- ja M-sarjan tähtien liepeillä, ja niiden jälkeen vitkaat ruskeat, joiden ravintoa on ruskeiden ja purppuraisten kääpiöiden infrapunasäteily. Lisäksi tavataan valkoisia ja sinisiä avaruushepoja sekä harvinaisia mustia avaruushepoja, jotka käyttävät hyväkseen mustien aukkojen ja neutronitähtien mustaa valoa. Korkeampi spektriluokka korreloi avaruushevon ruumiin sisältämien värienergioiden tiheyttä, mutta vastaavuus ei ole suora.
Niiden luonnollisen kyvyn ylittää valonnopeus johdosta jotkin nopean vyöhykkeen sivilisaatiot ovat ottaneet tavakseen valjastaa avaruushepoja teknologisin tai maagisin keinoin inertiattomiksi tehtyjen kuljetuskapseleiden tai asteroidien eteen vetojuhdiksi. Avaruushevot osoittavat tiettyjä samankaltaisuuksia vimiaanien avaruusalusten energo-orgaanisen teknologian kanssa, ja tätä rotua on epäilty niiden luojiksi[2]; mutta on todennäköisempää, että alusten teknologia on johdettu avaruushepojen biologiasta kuin toisinpäin.
