Elinvoima

Elinvoima on aineeton substanssi, jonka läsnäolo erottaa elävän kudoksen elottomasta. Olemuksen kolmikannassa se katsotaan osaksi ruumista, ja se toimii siltana sielun ja ruumiin aineellisen komponentin välillä. Jos ruumis vahingoittuu kyllin vakavasti, elinvoima haipuu, sielu irtoaa, ja olento kuolee. Ruumiillisen vahingon ja elinvoiman haipumisen välillä ei kuitenkaan varsinaisesti vallitse syy-seurassuhdetta, vaan ne ovat pikemminkin yhdenmuotoisia. Vastaavasti tietyillä yliluonnollisilla keinoilla on mahdollista hyökätä suoraan elinvoimaa vastaa, ja mikäli elinvoima tuhoutuu tai poistuu, ruumiin aineellinen osakin kuolee.

Elinvoima kuuluu elämämanan piiriin, ja elämämana kumpuaa siitä samalla tavalla kuin elementaalimanat kumpuavat omista elementeistään. Elämä on kuitenkin elinvoimaa laajempi ilmiö, ja elinvoimaan on mahdollista vaikuttaa myös muuten kuin elämämanan kautta. Keltainen energia vaikuttaa lähes samalla metafyysisellä "aaltopituudella" kuin se sielun ja ruumiin välinen taajuus, jolla elinvoima sijaitsee. Pitkällinen altistuminen keltaiselle aiheuttaa interferenssiä tällä taajuudella, ja on siksi pahaksi terveydelle.

Kaikilla olennoilla ei ole elinvoimaa. Sellaisia ovat esimerkiksi epäkuolleet (jotka eivät ole elossa), henkiolennot (joilla ei varsinaisesti ole ruumista) sekä puhtaan energia- tai manapohjaiset olennot.