Hävittäminen

Hävittäminen eli tuhoaminen on luomisen vastakohta - asioiden näennäistä hävittämistä "tyhjään". Usein samat tahot - esimerkiksi Mahtavat ja jumalat - myös hallitsevat molemmat taidot. Erittäin vittuuntuneet jumalat voivatkin rankaista vihansa kohteita salamoiden tai tulipyörteiden sijasta hävittämällä nämä suoralta kädeltä olemattomiin.

Materian hävittäminen

• Materian muuttaminen energiaksi. Tämä on yksi peruskeino hävittää ainetta "olemattomiin". Tästä keinosta on myös se hyvä puoli, että kun sen taitaa, vapautunutta energiaa voi myös hyödyntää omaan käyttöönsä. Tämä on myös yksi harvoista tavoista hävittää teknologian avulla, sillä tietyn kehitysasteen teknologiat pystyvät siihen esimerkiksi törmäyttämällä materiaan antimateriaa.
• Materian muuttaminen manaksi. Edellisen manapohjainen vastine. Tässä menetelmässä aine konvertoidaan energian sijasta manaksi, yleisimmin vastaavaksi elementaalimanaksi tai niiden seokseksi. Kuten materian muuttamisessa energiaksi, voi tekniikan käyttäjä kanavoida vapautuneen manan omaan käyttöönsä. Tätä menetelmää kutsutaan myös dekonjuraatioksi, sillä se on maagisen konjuraation vastaoperaatio.
• Todellisuuden muuntaminen. Todellisuutta voi muuntaa niin, että haluttu materia katoaa olemattomiin. Tätä menetelmää voi käyttää niin manan, energian kuin psioniikankin avulla. Tämä menetelmä on hieman päinvastainen verrattuna edellisiin, sillä tässä tavassa kadotettu aine ei vapauta lainkaan energiaa, joten tekniikan käyttäjä ei voi myöskään sitä hyödyntää.
• Psioninen dissoluutio. Siinä missä psioninen manifestaatio luo ajatuksista ainetta antamalla niille objektiivisen, fyysisen olemassaolon tekniikan käyttäjän mielen ulkopuolella, psionisessa dissoluutiossa tuhotaan ainetta riistämällä siltä itsenäinen olemassaolo ja absorboimalla se mielen sisään. Tämä on vielä psionista manifestaatiotakin vaikeampi ja harvinaisempi tekniikka, ja sen liikakäyttöä sietää varoa, sillä satunnaisen roinan sulauttaminen mieleensä on oiva tapa ajaa itsensä hulluksi.
• Disintegraatio. Disintegraatiossa hävitettäväksi haluttava kappale hajotetaan niin perusteellisen pieneksi, ettei jäljelle jää kuin nopeasti haipuva kvarkkiplasmapilvi ja nokiläikkä maassa. Disintegraatio voidaan toteuttaa esimerkiksi kuolemamanalla, olemattomuus-, myrkky- tai lohikäärme-energioilla, tai psionisesti. Tiukan määritelmän mukaan tätä ei kuitenkaan katsota hävittämiseksi, sillä tuhottu kohde ei oikeastaan häviä minnekään, vain muuttuu tunnistamattomaan muotoon.

Voiman hävittäminen

Voiman (manan ja energian) hävittäminen on huomattavasti kinkkisempi juttu kuin materian hävittäminen - peruslinjana on se, että voimaa ei voi oikeastaan hävittää. Ainoa tunnettu keino puijata tämän säännön ohi on kääriä haluttu mana tai energia ulottuvuustaskuun, joka sitten repäistään irti universumista ja singotaan universumien väliseen tyhjiöön (ks. seuraava kohta). Voimaa kuitenkin katoaa itsestään universumista pieniä määriä kerrallaan, joten yleensä jos odottaa tarpeeksi pitkään, vapaa mana ja energia katoaa ennen pitkää.

Ulottuvuudellinen hävittäminen

Ulottuvuudellinen hävittäminen on ulottuvuudellisen luomisen suora vastakohta - siinä aika-avaruudesta poistetaan tietyn kokoinen pala jotain tarkoitusta varten - ja sillä on myös samanlaiset voima- ja kykyvaatimukset. Tätä taitoa käytetään kuitenkin useimmiten suuremmalla varovaisuudella kuin luomis-vastapariaan, sillä suurimittainen ulottuvuuksien tuhonta herättää useimmiten erinäisten erittäin voimakkaiden, vaarallisten ja vihaisten tahojen huomion. Etenkin osien poistamienn ajasta aiheuttaa lukuisia häiriöitä jatkumoon ja myös reippaasti harmaita hiuksia historioitsijoille, joten se ei ole kovin kivaa.

Toinen tapa "hävittää" ulottuvuuksia on repäistä kokonaan pois osa universumin jatkumoa ja heittää se universumien väliseen ulko-olemattomuuteen. Näin poistettu ulottuvuustila ei varsinaisesti "katoa", mutta häviääpähän pois universumista. Tällä tavalla hävitetyistä ulottuvuuksista tulee kuitenkin ns. "ajoulottuvuuksia", jotka voivat ennen pitkää osua johonkin toiseen maailmankaikkeuteen ja liittyä osaksi sitä.