Jumalainen raivo
Jumalainen raivo (Divine wrath) on nimitys jumalien ja joidenkin puolijumalaisten olentojen osoittamalle kyvylle rankaista epäsuosioonsa joutuneita tahoja etäältä. Se koostuu kolmesta osatekniikasta: ensimmäinen ja perustavanlaatuisimpana pidettävä on jumalvoiman katalysaatio vihaenergialla, toinen todellisuusmanipulaatio, joka luo jumalan ja kohteen välillä vihaenergian loikattavissa olevan sillan[1], ja kolmas jumalaisen voiman presipitaatio kohteen todellisuuskoordinaateissa kirkkaalta taivaalta iskevän salaman, tyhjästä ilmestyvän liekehtivän pilarin, kohteen muuttumisen suolaksi, tai mikä sitten jumalan attribuutteihin sopiikin, muodossa.
Kansankielellä "jumalten raivolla" voidaan tarkoittaa näitä effektejä, mutta ne ovat tarkalleen ottaen vain jälkiseuraus, ja kyky se, mikä tuottaa ja kohdistaa ne. Jumalainen raivo on ainakin periaatteessa erotettavissa kaikista muista tavoista, joilla jumalat voivat muita olentoja rangaista, sillä se on reaktiivinen tekniikka, joka on jumalan välittömästi aktivoitavissa, milloin se tuntee itseään, vaikutusaluettaan tai jotain pyhittämäänsä (kuten temppeliä tai ylipappia) loukatun.
Siinä missä vähäisempien jumalolentojen raivo ilmenee tyypillisesti jumalan vastuualueeseen liittyvien elementtien tai energiapurkausten muodossa, voimakkaammat voivat rangaista kohteita laajakulmaisella disintegraatiolla[2], jossa jumalaista luomiskykyä takaperin soveltaen kohde poistetaan yksin tein olemassaolosta. Kykyä tähän pidetään yhtenä ylempien jumalten tunnuspiirteenä ja on omiaan nostattamaan siihen pystyvien osakkeita Limbus-vuorella. Disintegraatio on astetta tavanomaista raivoa vaativampaa, sillä se vaatii edellälueteltujen lisäksi käänteisluomistekniikan käyttöä[3]; sen kohteiksi tapaavatkin joutua ne, jotka ovat saattaneet ko. jumaluuden aivan erityiseen vittuuntuneisuuden tilaan tai osoittautuneet kyvykkäiksi kestämään tavanomaista raivoa.
Jumalilla on myös kyky suojata itseään ja omia pyhiä paikkojaan kilpailevien jumalten raivolta ketään hyödyttämättömien summittaisten laukauksenvaihtojen välttämiseksi. Tämä suoja toimii estämällä jumalaiseen raivoon kuuluvaa todellisuussiltaa muodostumasta oikein, ei sitä edeltävää vihaenergian muodostumista; koska energian on mentävä jonnekin, on tuloksena se, että joku jossakin saa salamasta, ei vain kukaan sellainen, josta kukaan jumala välittäisi. Tämä on ikävää niille, joilla ei ole jumalaa suojanaan, mutta ei haittaa jumalia.
Siitä, eroaako jumalainen raivo todella kylliksi tavanomaisista vihaenergiapohjaisista hyökkäyksistä ollakseen luokiteltavaksi omaksi tekniikakseen, on ajoittain noussut keskustelua, mutta se jää useimmiten lyhyeksi, sillä kielteistä vastausta tarjoavat tapaavat tuhoutua selittämättömien tulipilarien nieleminä.
- ↑ Koska jumalat johtavat olemassaolonsa vaikutusalueestaan ja palvonnastaan, on jumalan loukkaaminen verrattavissa lähikontaktiin sen olemuksen kanssa. Jumalaiseen raivoon kuuluva todellisuusmanipulaatio ikäänkuin seuraa tätä yhteyttä taapäin.
- ↑ Kulma on "laaja" suhteessa paikalliseen todellisuusjatkumoon. Kolmiulotteisen olennon näkökulmasta disitengraatio ei, toisin kuin salamat tai tulipylväät, saavu mistään suunnasta tai etene mistään pisteestä, vaan ilmestyy välittömästi ja sen kokonaan kattaen kohdealueen sisälle.
- ↑ On joitakin jumalia, jotka kykenevät hävittämiseen mutta eivät luomiseen. Useimmille luominen on kuitenkin luon-, noh, helpompaa.
