Mecha

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Seksikästä, eikö.

Mecha on lyhyesti määriteltynä sisältäpäin ohjattu kone, joka peilaa pilottinsa anatomiaa. Mecha voi olla sotilas- tai siviilikäyttöinen, mutta Hömppäpedian lukijoita tietysti kiinnostavat enemmän laserit ja räjähdykset kuin sinällään paljon hyödyllisempi raskaiden taakkojen hienomanipulaatio epäystävällisissä ympäristöissä. Monet mechat ovat humanoidimuotoisia ja tyypillisesti myös humanoidien ohjaamia, mutta mecha voi olla oikeastaan minkä muotoinen hyvänsä, eikä pelkkä muotoilu tee ajoneuvosta mechaa, vaan esimerkiksi mechan ja jaloilla kulkevan tankin välillä on ainakin määritelmällinen ero[1]. Mecha eroaa voimahaarniskasta siten, että voimahaarniskan kantajan raajat ovat haarniskan raajojen sisällä, kun taas mechan pilotti ohjaa sitä kokonaan sen rungon sisään jäävästä kapselista[2].

Teknologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Humanoidimuotoisen mechan synty vaatii kahta teknologiaa: ensimmäinen on kyky valmistaa mekaanisia niveliä, jotka ovat sekä ketteriä että kyllin kestäviä kilpaillakseen pyörien ja telaketjujen kanssa, toinen haptinen ohjausjärjestelmä, joka muuttaa pilotin liikkeet suoraan mechan liikkeiksi. Yksinkertaisin ohjausjärjestelmä koostuu vain pilotin raajoihin kiinnitettävistä varsista. Kehittyneempiä ovat ihoon istutetut anturit, sensorigeeli, jossa pilotti kelluu, sekä suora neuraalilinkki. Mecha tarvitsee lisäksi kyllin kompaktin voimanlähteen; avaruuteen tai muille pitkille, raskaille komennuksille tarkoitetut mallit käyttävät samoja ratkaisuja kuin tähtihävittäjät - suprasolenoideja, meta-antimateriumia tai kylmäfuusiota - kevyemmät mallit saattavat käyttää alkeellisempia kemiallisia akkuja. Mechojen enemmän kuin minkään muun kulkuneuvon kohdalla tavataan lisäksi erilaisia enemmän tai vähemmän eksoottisia kokeiluja[3].

Rohmofantti logo.png
Tämä artikkeli on tynkä. Sen luojalta on loppunut mielikuvitus kesken. Valjasta oma luovuutesi ja pidennä artikkelia edes vähäsen.

  1. Termiä kävelijä käytetään kuvaamaan kaikkia jaloin liikkuvia koneellisia kulkuneuvoja, olivat ne mechoja tai eivät.
  2. Kuolevaiset mechat eroavat voimahaarniskoista myös siten, että voimahaarniska saa osan käyttövoimastaan kantajaltaan, kun mechan pilotti vain ohjaa sitä. Mahtiolento- ja Suuntaumustason mechoissa tämän kriteerin merkitys vähenee, sillä niissä pilotti on usein myös mechan päävoimanlähde.
  3. Hyvin monien sivilisaatioiden ensimmäinen ajatus on työntää kraatterin pohjalta tai muinaisten raunioiden perukoilta löytyneet hehkuvat kristallit ison robotin sisään ja katsoa, mitä tapahtuu.