Planeettojen luokittelu

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Hömppäpedian käyttämä planeettojen luokittelujärjestelmä arvioi ne kolmella akselilla: niiden massan, niiden koostumuksen ja rakenteen, sekä niiden elinkelpoisuuden perusmallin humanoideille mukaan. Luokittelujärjestelmä kattaa planeetat, planetoidit, kuut ja asteroidit, mutta ei tähtiä eikä mustia aukkoja tai muita stellaarisia jäännöksiä, renkaiden, vöiden tai kertymäkiekkojen kaltaisia diffuuseja kohteita tai madonreikiä ja muita eksoottisia, ei-aineellisia kohteita.

Kappaleen luokitus voidaan ilmaista pitkässä muodossa, jossa luokkien nimet on kirjoitettu auki, tai lyhyessä muodossa, jossa koostumusta ilmaisee kirjain, massaa numero ja elinkelpoisuutta väri. Esimerkiksi Maapallon luokitus on pitkän kaavan mukaan terreeni gaiaaninen kiviplaneetta tai lyhyen kaavan mukaan K5.

Koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koostumusasteikko jakaa kohteet kuuteen luokkaan niiden sisältämien alkuaineiden ja näiden alkuaineiden olomuodon mukaan. Lisäksi on kaksi lisäluokkaa keinotekoisille ja eksoottisille kappaleille.

  • K - Kivinen: kappaleen massasta pääosa koostuu kiinteistä piiyhdisteistä. Sillä voi olla metallinen ydin, joka kuitenkin käsittää alle puolet sen massasta. Kooltaan terreenisiä tai pienempiä. Esimerkkejä: Maa, Mars, Venus.
  • H - Hiilinen: kuten yllä, mutta kappaleen massasta enin osa on hiiliyhdisteitä. Kooltaan terreenisiä tai pienempiä. Esimerkkejä: enemmistö Aurinkokunnan asteroideista.
  • M - Metallinen: kappaleella on pii- tai hiilikuoren alla metallinen, tavallisesti raudasta ja nikkelistä koostuva ydin, joka käsittää yli puolet sen massasta, tai se voi koostua kokonaan metalliyhdisteistä ilman kivistä kuorta. Kooltaan merkuriaanisia tai pienempiä, harvoin martiaanisia tai terreenisiä. Esimerkki: Merkurius.
  • G - Kaasumainen: pääosa kappaleen massasta on vetyä ja heliumia pienen kivi- tai metalliytimen ympärillä. Sillä ei ole kiinteä pintaa, vaan paine ja lämpötila kasvavat tasaisesti ydintä lähestyttäessä vaipan muuttuessa kaasumaisesta ylikriittiseksi nesteeksi. Kooltaan joviaanisia tai ylijoviaanisia. Esimerkkejä: Jupiter, Saturnus.
  • J - Jäinen: kuten yllä, mutta vedyn ja heliumin sijasta kappaleen massasta suurin osa koostuu tätä raskaammista aineista, kuten vedestä. Kooltaan tyypillisesti neptuniaanisia. Esimerkkejä: Uranus, Neptunus.
  • V - Vetinen: kappaleen massasta suurin osa on kiinteää tai nestemäistä vettä. Erotuksena ylläolevasta sillä on kiinteä pinta ja selkeästi erottuva, ohut kaasukehä. Pinta voi olla nestemäisen veden peitossa, tai kappaleella voi olla nestemäinen valtameri kiinteän jäävaipan alla. Kooltaan ulottuvat plutoonisesta neptuniaaniseen. Esimerkkejä: useat Aurinkokunnan kuut.
  • A - Keinotekoinen: kappale on tarkoituksella valmistettu keinotekoinen kappale, jonka rakenne ei vastaa ylläolevia kategorioita. Keinotekoiset kappaleet, jotka vastaavat luonnollisen taivaankappaleen ominaisuuksia luetaan siihen kategoriaan, jota ne jäljittelevät. Luonnolliset kappaleet, jotka on konvertoitu osin keinotekoisiksi luetaan tähän kategoriaan, jos yli puolet niiden massasta tai tilavuudesta on keinotekoista rakennelmaa.
  • X - eksoottinen: kappale ei sovi mihinkään ylläolevista luokista.

Massa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Massan mukaan kappaleet jaetaan yhdeksään numeroituun kategoriaan suhteessa Maan massaan.

  • 9 - Ylijoviaaninen 1000 Maan massaa tai enemmän. Vastaa semistellaarista tai korkeampaa tuhokapasiteettia.
  • 8 - Joviaaninen [100, 1000[ Maan massaa (Jupiterin massa n. 317 Maata). Vastaa korkeaa planetaarista tuhokapasiteettia.
  • 7 - Neptuniaaninen [10, 100[ Maan massaa (Neptunuksen massa n. 17 Maata). Vastaa keskistä planetaarista tuhokapasiteettia.
  • 6 - Terreeninen [1, 10[ Maan massaa. Vastaa keskistä tai matalaa planetaarista tuhokapasiteettia.
  • 5 - Martiaaninen [0,1, 1,0[ Maan massaa (Marsin massa n. 0,107 Maata). Vastaa matalaa planetaarista tuhokapasiteettia.
  • 4 - Merkuriaaninen [0,01, 0,1[ Maan massaa (Merkuriuksen massa n. 0,055, Kuun n. 0,012 Maata). Vastaa semiplanetaarista tai matalaa planetaarista tuhokapasiteettia.
  • 3 - Plutooninen [0,001, 0,01[ Maan massaa (Pluton massa n. 0,0022 Maata). Vastaa semiplanetaarista tuhokapasiteettia.
  • 2 - Cereeninen: [0,0001, 0,001[ Maan massaa (Cereksen massa n. 0,00015 Maata). Vastaa semiplanetaarista tai korkean valtiotason tuhokapasiteettia.
  • 1 - Asteroidaalinen: alle 0,0001 Maan massaa. Vastaa korkean valtiotason tuhokapasiteettia tai matalampaa.

Elinkelpoisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkelpoisuusluokitus jaottelee kappaleet neljään ryhmään sen mukaan, kuinka otolliset olosuhteet sen pinnalla (jos sillä on sellainen) ovat ihmisenkaltaisille humanoideille.

  • Edeeninen: joitakin äärialueita lukuunottamatta ihanteelliset olosuhteet perusmallin humanoideille, ja pinnasta suurin osa asumiskelpoista.
  • Gaiaaninen: perusmallin humanoideille äärialueita lukuunottamatta elinkelpoinen, mutta alle puolet pinnasta on asumiskelpoista. Esimerkki: Maa.
  • Areaaninen: ankarat olosuhteet rajaavat elinkelpoiset alueet vain pieneen osaan planeetan pinnasta. Näillä alueilla tai asianmukaisesti suojautuneena elämä mahdollista. Esimerkki: Mars.
  • Hadaalinen: ei elinkelpoinen perusmallin humanoideille ilman huomattavia suojatoimia. Esimerkki: useimmat muut Aurinkokunnan kappaleet.