Hömppäpedia:Tyyliopas
Hömppäpedian korkean tason ja hyvän maineen säilyttämiseksi se noudattaa tiukkoja tyylikäytäntöjä, joiden rikkomisesta rangaistaan mitä ankarimmin.
Yleistä
Hömppäpedian sisällön tulee olla mahdollisimman vähävirheisellä suomen kirjakielellä. Puhekielisyyksiä tai murteellisia ilmauksia tulee välttää paitsi tehokeinoina. Vieraskielinen aines on sallittua etenkin asioiden ja konseptien nimissä, mutta ymmärryksen kannalta olennaisen tekstin on oltava suomeksi, tai sitten on annettava suomenkielinen käännös.
Hömppäpedian taustatietoartikkelien tulisi tavoitella neutraalia, tietosanakirjamaista asiatyyliä. Siitä tehdään runsaasti poikkeuksia informatiivisuuden ja huumorin nimissä, mutta se toimii kuitenkin oletustasona. Taustatietoartikkeleissa käytetään tavallisesti nykyistä, artikkelin näkökulmasta menneistä tapahtumista (kuten Historia-osioissa) puhuttaessa mennyttä aikamuotoa. Aikamuodot voivat kuitenkin vaihdella, sillä Hömppäpedia ei ole sidottu mihinkään tiettyyn viitekehykseen, vaan sen lonkerot yltävät halki ajan ja avaruuden kiemuroiden.
Seikkailut ja muut kertomusmuotoiset tekstit on on tavallisesti kirjoitettu menneessä aikamuodossa ja kolmannessa persoonassa, mutta tämä ei ole pakollista.
Artikkelien nimeäminen
Artikkelien nimet ovat tavallisesti perusmuodossa ja yksikössä.
Yksittäisiä rotuja käsittelevien artikkelien nimet ovat yksikössä (vaikka rodulla olisikin useita alalajeja), rotujen ryhmiä käsittelevien monikossa; näin piru ja elementaalilohikäärme yksikössä, mutta demonit ja lohikäärmeet monikossa.
Hahmoartikkelien nimeämiseen on useita vaihtoehtoja:
- Etunimi ja sukunimi: Takatsuke Yoko'zo, Damien Gaylord
- Vain etunimi: Zetto, Rufus
- Lempinimi tai titteli: Keisari, Viikatemies
- Hallitsijanimi ja mahdollinen järjestysnumero: Eternius I, Dimensius I
- Supersankarinimi: Kapteeni Aurinkokunta, Rautaröhmö
- Tosinimi: Protos, Kugaya
- Ensimmäinen tosinimi, jos hahmolla on useampi: Yang-Jista, Hjassan
- Molemmat tosinimet, jos hahmolla on kaksi, tai ensimmäinen ja viimeinen, jos hahmolla on kolme: Nei Jenitei, Universum Majora
- Kolme tosinimeä: Kivi-paperi-sakset
- Titteli tai lisänimi ja tosinimi: Enkelikuningas Adam, Raladar Harmaa
Järjestöjä tai ryhmittymiä käsittelevien artikkelien nimet ovat monikossa, mikäli järjestön nimi on samalla sen yksittäisistä jäsenistä käytetty termi. Näin siis Katselijat monikossa, sillä Katselijoiden yksittäinen jäsen on katselija. Tittelit ja ammattinimikkeet ovat yksikössä: maagi, paladiini. Nimikkeiden ja ryhmien välillä on jonkin verran tulkinnanvaraa.
Avaruusalusluokkien nimet sisältävät luokan nimen ja aluksen tyypin, esimerkiksi Mushrushu-luokan taisteluristeilijä. Mechojen, hävittäjien ja muiden pienten ajoneuvojen artikkelien nimenä voi olla vain luokan tai mallin nimi: Einhänder. Yksittäisten alusten artikkelien nimenä on aluksen nimi, etuliitteellä jos aluksella sellainen on: Olutläiske, CCSS Viimeinen Näky. Alustyyppien nimet ovat tavalliseen tapaan yksikössä: tähtituhooja.
Joillakin artikkeleilla on sama nimi, kuin toisella artikkelilla. Tällöin tulee spesifimmän tai vähemmän viitatumman artikkelin nimen perään sulkeissa tarkenne: esimerkiksi "harmaa" viittaa useammin energiatyyppiin, joten rotua käsittelevä artikkeli on Harmaa (rotu).
Aloitus
Artikkeli alkaa yhden tai useamman kappaleen pituisella johdannolla, joka tiivistää sen sisällön tai määrittelee lyhyesti sen aiheen. Kun artikkelin nimi mainitaan sen tekstissä ensimmäisen kerran, on se lihavoituna.
Tavallisesti, mutta ei aina, artikkelin nimi on myös johdannon ensimmäisen fraasi (tyypillinen muoto on '''Artikkelin nimi''' on ...
). Mahdolliset vaihtoehtoiset nimet, kuten tittelit, käännökset ja vaihtoehtoiset transliteraatiot, esitetään varsinaisen nimen jäljessä kursivoituina, käännösten ollessa kyseessä tavallisesti sulkeissa kielen lyhenteen edeltäminä (eng. ''englanninkielinen käännös'', tos. ''tosikielinen nimi''
jne.).
Johdanto ei ole pakollinen, mikäli artikkeli on luettelo tai sen merkitys on muuten ilmeinen pelkästä nimestä.
Otsikointi
Otsikointi aloitetaan toisen asteen otsikoista (sellaisista, joissa otsikkotekstiä ympäröivät kahdet =-merkit). On olemassa myös tätä ylempi otsikkotaso, joka käyttää yksiä =-merkkejä, mutta se on varattu sivujen automaattisesti luoduille pääotsikoille, eikä sitä tule käyttää kuin hyvin pitkissä artikkeleissa (Ensyclopedia Galactica ja joidenkin sotien artikkelit tästä esimerkkeinä). Tästä eteenpäin otsikot pinoutuvat loogisesti, alaotsikot aina yhden koon pienempiä. Otsikkokoot ulottuvat aina kuudennen asteen otsikoihin saakka, mutta käytännössä ei tulisi käyttää neljättä astetta pienempiä otsikoita.
Otsikoinnin tarkoitus on jakaa artikkeli kohesiivisiin ja loogisiin osakokonaisuuksiin. Taustatietoartikkelin tapauksessa jostakin syystä jotakin tiettyä tiedonmurusta etsivän lukijan pitäisi pystyä vain artikkelin sisällysluetteloa katsomalla tekemään hyvä arvaus siitä, mistä osioista kyseinen tieto voisi löytyä, ja lukea vain tuo osio. Seikkailujen kohdalla otsikointi ei ole yhtä formaalia, vaan kukin alaotsikko määrittää oman lukunsa tai muun juonellisen tai temaattisen kokonaisuuden.
Artikkelin johdantoa ei otsikoida.
Taustatietoartikkeleissa otsikoiden tulee olla lyhyitä, mieluiten vain yhden sanan pituisia, ja mahdollisimman selkeästi nimetä se, mitä osio käsittelee. Journalistimaisia muka raflaavia otsikoita, jotka eivät kerro sisällöstä, ei saa käyttää - "Hajoaminen", ei "Uho ja tuho" - ei myöskään retorisia kysymyksiä - "Heikkoudet", ei "Mitä heikkouksia hänellä on?". Artikkelin nimeä ei tarvitse toistaa otsikoissa: "Nousu", ei "Attobyryn nousu".
Yleisimmille artikkelityypeille on vakiintuneet alaotsikkonsa, jotka seuraavat toisiaan samassa järjestyksessä. Nämä ovat:
- Hahmoartikkeleille:
- Historia
- Olemus / Ulkonäkö / Luonne
- Voimat
- Varusteet, Alaiset, ja muut voimiin vaikuttavat aiheet; voivat pituudestaan riippuen olla itsenäisiä tai Voimat-osion alaotsikoita
- Rotujen artikkeleille:
- Historia
- Olemus
- Voimat
- Järjestäytyminen
- Suhteet
- Sotien artikkeleille:
- Osapuolet
- Sodan syyt
- Sodan kulku
- Seuraukset / Jälkiselvitys
- Supersankariseikkailuille:
- Alustus
- Prologi (jos on)
- Tehtävä
- Jälkipyykki
"Katso myös" ja "Viitteet"-osiot seuraavat aina kaikkia muita osioita tuossa järjestyksessä.
Luetteloitujen vakiotsikoiden lisäksi artikkelissa voi olla muita osioita, jos ne vain ovat tärkeä osa artikkelia. Nämä sijoitetaan luetteloitujen otsikoiden väliin miten vain on loogisinta. Kaikki otsikoita ei ole pakko käyttää, ja jos jotakin aihetta on vaikea erottaa toisesta tai jos kaikki, mitä siitä sanotaan, tulee sanotuksi toisen aiheen sivussa, voi nämä yhdistää: "Olemus ja voimat". Toisaalta jos jokin looginen aihealue jakaantuu selvästi toisiinsa liittymättömiin osiin, voi otsikoita myös jakaa: esimerkiksi jos hahmon henkilöhistoria jakaantuu selvästi osaan ennen toista Universumin sotaa ja sen aikana, voi "Toinen Universumin sota" olla varhaisvaiheita käsittelevää Historia-osiota seuraava, samantasoinen otsikko, ei sen alaotsikko.
Kappalejako
Toisin kuin äidinkielenopettajasi ja kaikenkarvaiset kirjallisten neuvojen jakajiksi itsensä kruunanneet harrastelijat väittävät, ei kappalejaolle todellisuudessa ole olemassa tiukkoja kriteerejä, kuten että kappaleen tulisi käsitellä vain yhtä asiaa (minkä tahansa asian voi ymmärtää osaksi yläkokonaisuutta tai jakaantuvaksi alakäsitteisiin, joten tätä on mahdoton määritellä) tai että sellaisessa tulisi olla tietty määrä virkkeitä (virkkeet voivat olla hyvin eri pituisia; akateemisissa teksteissä hyvin pitkät virkkeet usein muodostavat oman kappaleensa). Laita kappalejaot sinne, missä ne näyttävät parhailta.
Lyhyet kappaleet tapaavat kuulostaa painokkaammilta, joten niitä kannattaa käyttää säästeliäästi.
Kappaleet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä. Sisennystä tai yksittäisiä rivinvaihtoja ei tule käyttää; ne eivät toimi. Myöskään <br/>
-tageja ei sovi käyttää kappaleiden erottamiseen.
Artikkelissa ei saisi olla useampaa perättäistä tyhjää riviä. Jos halutaan ilmaista kappaleiden välistä suurempaa eroa, kuten seikkailuissa hyppäystä ajassa tai näkökulmassa, on parempi käyttää niiden erottimena vaakaviivaa (----
). Jos taas halutaan, että artikkeliteksti ei osu artikkelissa ylempänä olevien mallineiden tai kuvien kanssa rinnan, tulee käyttää <br clear="all"/>
-tagia.
Linkittäminen
Linkittämisen peruskäytäntö on, että kunkin sellaisen termin, josta on tai josta voisi tulla artikkeli, ensimmäinen maininta leipätekstissä ja ensimmäinen maininta täyttömallineessa (kuten Malline:Henkilö) sekä jokainen maininta navigaatiomallineissa (kuten Malline:Edeltäjä-seuraaja) muodostetaan linkiksi. Lukijalla ei ole tarvetta klikata samaa linkkiä kahdesti, sillä hän voi aina pitää toista artikkelia auki toisessa välilehdessä, mutta täyttömallineiden ja artikkelin sisältötekstin välillä ei ole selvää lukujärjestystä, vaan kumman vain voi lukea ensin, kun taas navigaatiomallineiden oletettu käyttötarkoitus on siirtyminen samassa välilehdessä uudelle sivulle, kun on lukenut edellisen.
- Linkittäminen osioihin
- Wikiohjelmisto tekee mahdolliseksi linkittää artikkelien alaotsikoihin. Tätä tulee käyttää vain, jos alaotsikon aihe on sellainen, ettei sitä ole järkeä lukea, ellei jo tunne pääartikkelin aihetta. Muussa tapauksessa linkki tulee osoittaa aihetermiin itseensä ja kirjoittaa tälle nimelle uudelleenohjaus (ks. alta) pääartikkelin osioon. Esimerkiksi
Energialohikäärmeet#Voimat
on sovelias linkki osioon, sillä "Energialohikäärmeiden voimat" ei ole sellainen aihe, josta kukaan olisi kiinnostunut, ellei jo tiedä, mikä on energialohikäärme; mutta "Draconeuvosto" on aihe, johon voi törmätä, vaikkei tietäisikään energialohikäärmeistä lajina, joten kannattaa linkittää siihen, ei Energialohikäärme-artikkelin Järjestäytyminen-osioon, vaikkei aiheella (vielä) olisikaan omaa artikkelia. - Piiputetut linkit
- Piiputettu linkki tai ns. kuoppalinkki on linkki, jonka teksti ei kerro, mihin se osoittaa: esimerkiksi
[[Röhmöfantti|eräät kuuden omakotitalon kokoiset kaksiulotteiset avaruusolennot]]
. Jotkin sivustot neuvovat välttämään näitä, mutta me emme ole nössöjä, vaan kehotamme käyttämään niitä kirkkain sydämin ja suurella ennakoluulolla milloin se vain vaikuttaa hauskalta. - Linkit artikkeleihin, joiden nimessä on tarkenne
- Sulkeissa olevaa tarkennetta ei tule sisällyttää linkkitekstiin, ellei se muutenkin olisi ollut osa artikkelitekstiä, vaan tällaiseen artikkeliin osoittavat linkit tulee aina piiputtaa:
[[Harmaa (rotu)|harmaat]]
. - Linkittäminen olemattomiin artikkeleihin
- Hömppäpedia on tavannut välttää punaisia linkkejä, mutta tähän ei oikeastaan ole mitään syytä. Linkki kannattaa tehdä, jos termi on määritelty Hömppäuniversumin konsepti, josta voi ajatella olevan tulevaisuudessa tarpeeksi sanottavaa, jotta sille kirjoitettaisiin oma artikkelinsa, vaikka se ei linkin kirjoitushetkellä olisikaan suunnitteilla. Hyvin usein käy niin, että alunperin taustaviitteeksi tarkoitetusta maininnasta syntyykin joitakin vuosia myöhemmin artikkeli, ja viittaukset siihen täytyy käydä muuttamassa jälkikäteen linkeiksi. Punaiset linkit myös näkyvät Halutut sivut -toimintosivulla ja siten auttavat muokkaajia paikallistamaan aiheita, joista voisi kirjoittaa.
- Valelinkit
- Hömppäpedian Classic-versio eli samalla sivustolla, kuin (tuolloin) suurempi wiki, jossa oli artikkeleja lukuisista tosimaailman aiheista. Tämän perintönä Malline:Valelinkki tekee mahdolliseksi muodostaa ikäänkuin piiputettuja linkkejä, jotka eivät osoita minnekään, vaan näyttävät työkaluvihjeenä, minne linkki osoittaisi. Sitä käytetään lähinnä erilaisten vitsikkäiden kiertoilmausten selittämiseen, kuten lisääntyminen perinteiseen tapaan.
Uudelleenohjaukset
Ohjaukset ovat sivuja, jotka automaattisesti suuntaavat niille linkin tai haun kautta saapuneen johonkin toiseen artikkeliin tai sen osioon. Niitä käytetään seuraavissa tapauksissa:
- Ohjaaminen toiselta nimeltä
- Joidenkin artikkelin aiheeseen viitataan usein eri nimellä, kuin on artikkelin otsikko. Esimerkiksi
Valon Herra
jaRautakynsi
ohjaavat Yang-Jistan ja Aquimatarin artikkeleihin, sillä nämä ovat ko. hahmojen alkuperäiset, sittemmin kutsumanimiksi retconnatut, nimet. Tätä tulee käyttää lähinnä kahdessa tapauksessa: jos on todennäköistä, että lukija saattaisi kirjoittaa vaihtoehtoisen nimen hakupalkkiin, tai jos itse huomaat muokkaajana jatkuvasti kirjoittavasi väärän nimen. - Ohjaaminen pääartikkeliin
- Joistakin aiheista ei ole itsenäistä artikkelia, vaan niistä kerrotaan jonkin yläkäsitteen artikkelissa. Näin on esimerkiksi monille roduille ja energiatyypeille. Mikäli mahdollista, tulee ohjaus tehdä pääartikkelin asianmukaiseen osioon: esimerkiksi
Demonit#Turmandemoni
taiPerusenergiat#Alemmat perusenergiat
. - Ohjaaminen Hömppäsanastoon
- Tämä toimii samalla tavoin kuin ohjaaminen pääartikkeliin.
- Ohjaaminen aihetta sivuavaan artikkeliin
- Joistakin aiheista ei ole omaa artikkelia eikä osiota, vaan niihin on vain viitattu ohimennen jossakin artikkelissa, jonka aihe ei ole niiden looginen yläkäsite. Tällaisissa tapauksissa voi harkita uudelleenohjaamista ko. artikkelin osioon, jossa aihe mainitaan. Esimerkiksi Ollie "Otzeri" Olsson on hahmo, joka (kirjoitushetkellä) mainitaan vain Extermous-artikkelissa, joten jos häneen haluaisi viitata muussa yhteydessä, voisi linkin osoittaa tuohon artikkeliin.
Dialogi
Suora dialogi voidaan ilmaista artikkelissa käyttäen lainausmerkkejä (ei siis vuorosanaviivaa) tai lainausmallineita. Artikkelit voivat käyttää molempia tapoja sekaisin, mutta yleensä on parempi painottaa jompaa kumpaa. Lainausmallineena on tavallisesti Malline:Quote3 lyhyempiä, parin virkkeen pituisia repliikkejä, Malline:Iso-q pidempiä puheenvuoroja varten.
Välimerkkikäytänteitä
Lainausmerkkeinä käytetään Hömppäpediassa suoria (" "
), ei vinoja (” ”
) tai kaarevia (“ ”
) korkolainausmerkkejä. Yksinkertaisena lainausmerkkinä käytetään suoraa heittomerkkiä ('
).
Väliviivana on käyttötarkoituksesta riippumatta lyhyt ASCII-viiva (-
, Unicode-koodipiste U002D). Sellaisia Unicode-merkkejä kuin väliviiva (‐
, U2010), n-viiva (–
, U2013), m-viiva (—
, U2014) tai miinusmerkki (−
, U2212) ei tulisi käyttää. Ajatusviivana on yksi väliviiva, jonka kummallakin puolella on välilyönti.
Alaviitteet
Alaviitteitä käytetään sisällyttämään artikkeliin lisätietoa ja -vitsejä, jotka eivät luontevasti sovi leipätekstin joukkoon. Käytänne on, että lauseen lopussa oleva alaviite sijoitetaan välimerkin sisäpuolelle.
<references/>
-tagi tulee artikkelin loppuun kaiken muun varsinaisen artikkelisisällön jälkeen, mutta ennen mallineita. Jos artikkelissa ei ole otsikoita, erotetaan alaviiteosio muusta tekstistä vaakaviivalla; jos artikkelissa on yksi tai useampi otsikko, on alaviiteosio otsikon "Viitteet" alla.
Mallineiden sijoittelu
Sellaiset täyttömallineet kuin Malline:Henkilö, Malline:Voimat2 ja Malline:Rotu sijoitetaan artikkelin tai asiaankuuluvan osion alkuun. Jos malline tarjoaa mahdollisuuden määritellä sen tasaus (useimmiten nimetyllä "align"-kentällä), tulee useimmiten käyttää oletustasausta (tavallisesti oikealle), ja keskitystä tai vasenta tasausta vain, mikäli artikkelissa on useita mallineita peräkkäin, ja niiden silmää miellyttävä asettelu tuottaa vaikeuksia.
Avattavat artikkelisarjamallineet, kuten Malline:Voimajärjestys tai Malline:Rodut, menevät tavallisesti artikkelin loppuun, laatumallineet taas sen alkuun, poikkeuksina Malline:Tynkä, jonka paikka on sen lopussa, ja Malline:Keskeneräinen, joka menee keskeneräisen artikkelin tai osion loppuun. Kun artikkelin alussa tai lopussa on useita mallineita peräkkäin, tulevat pääsääntöisesti yleisluontoisemmat ja tärkeämmät mallineet ulommas (ylemmäs artikkelin alussa, alemmas sen lopussa). Keskeneräisyysmalline edeltää ja tynkämalline seuraa kaikkia muita artikkelin lopun mallineita.
Kuvitus
Artikkelia kuvitettaessa on tavallisesti aina suositeltavaa käyttää kehyksiä (thumb
-ominaisuutta), milloin kuva on leipätekstin joukossa. Milloin taas kuva on mallineen sisällä ei kehyksiä saa käyttää. Kehyksellisessä kuvassa on oltava kuvateksti.
Jos artikkeliin on tarve sisällyttää useita kuvia yhtenä ryppäänä, kuten esimerkiksi annettaessa useamman henkilön tai rodun esimerkkiyksilön kuvat kerralla, tulee ne muodostaa kuvagalleriaksi <gallery>
-tageilla.
Sopimaton materiaali
Hömppäpedia majailee Shoutwikin palvelimilla, ja joutuu siksi noudattamaan sen sisältökäytäntöjä. Erityisesti ne kieltävät:
- Pornografian
- Kovan väkivallan
- Vihapuheen
- Liiallisen kiroilun
Näitä sopisi siis välttää, niin kivoja kuin ne kenties ovatkin.