Patriootti: Isku Washingtoniin
Patriooti: Isku Washingtoniin (The Patriot: Strike To Washington) on Patriootin ensimmäinen tehtävä, joka tapahtui vuonna 2062. Vihollisena nähtiin Professori Tuho.
Alustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juuri ennen työvuoronsa loppua itse USA:n presidentti kävi hakemassa Rocky Reynoldsin, salaisen palvelun miehen, joka notkui työpöytänsä ääressä presidentin toimiston ulkopuolella, toimistoonsa. Sisään päästyään presidentti pyysi Rockya istuutumaan pöytänsä ääreen ja tarjosi tälle sikaria, jonka Patriootti otti vastaa tunnollisena ketjupolttajana. Presidentti ojensi Rockylle New York Heraldin viime viikon numeron ja käski tätä katsomaan pääotsikkoa: PUOLUSTAJAT JÄLLEEN! NEW YORKIN JA USA:N OMAT SUPERSANKARIT PELASTAVAT JÄLLEEN PÄIVÄN. Presidentti totesi Rockylle, että eikö vain olekkin sääli, että koko amerikkaa edustavat supersankarit asustavat New Yorkissa, eivätkä Washingtonissa. Rocky nyökkäsi ja imaisi sikaristaan kunnon sauhut. Hän ei tiennyt, mitä presidentti ajoi takaa.
Presidentti alkoi kertoa ajasta, jolloin KHV:n perustamisesta oli päätetty. Kongressi oli Psi-sodan jälkeen ollut yksimielinen perustamisesta ja sodan johdossa kunnostautunut Merkin Muffley valittiin yksimielisesti tämän uuden viraston johtoon. Viraston päätavoitteeksi asetettiin Hömppäkriisien leviämisen ehkäiseminen. No, kävi kuitenkin niin, että lakkautetun Osasto 6:n varastoista tämä uusi virasto löysi tuntemattoman jumalolennon ruumiin ja tutkimustuloksia, joiden mukaan teoriassa tuosta ruumiista kyettäisiin uuttamaan ainetta, joka antaa käyttäjälleen yliluonnolliset voimat. Osastolla ei kuitenkaan ikinä ollut tuohon varaa, sillä kongressin mielestä tuollainen superolentojen luominen ei kuulunut salaisen Hömpänleviämisen ehkäisyyn luodun viraston toimenkuvaan. KHV kuitenkin sai luvan demokraattienemmistöiseltä senaatilta tähän ja muutaman vuoden päästä se onnistui luomaan ensimmäisen superolentonsa, Kapteeni Aurinkokunnan. Tästä alkoi virallinen tapahtumaketju, joka johti ensin toiseen Röhmögeddonin taisteluun ja lopulta Puolustajien perustamiseen.
Ongelma oli kuitenkin, että aiempi presidentti oli halunnut sijoittaa Puolustajat New Yorkiin, eikä se sopinut nykyiselle presidentille, joka halusi turvaa lähemmäs Washingtonia. Jotakin, joka estäisi vaikkapa ydinohjuksen iskemisen aivan Washingtonin vieressä. Ja siihen presidentti halusi Rockyn.
”Minut!?”
~Rocky Reynolds
”Sinut.”
~Presidentti
Ja silloin presidentti kertoi, kuinka hän oli aina pitänyt Rockya tunnollisena, isänmaallisena ja tähtilippuajumailoivana perheenisänä, josta tulisi oivallinen edustussupersankari Washingtoniin. Rocky alkoi miettiä. Hänen henkivartijan palkkansa oli suhteettoman pieni, sillä valtion talous ei sallinut presidentin suojaamiseen laitettavan huomattavia summia veronmaksajien rahoja, eikä hän sitäpaitsi pistäisi pahitteeksi julkisuutta, jota tästä seuraisi. Rocky päättikin suostua. Hän kätteli presidenttiä sovinnon merkiksi ja yhdessä he lähtivät presidentin limusiinilla salaiseen laboratorioon, jonka sijainti jääköön salaiseksi (yllättävää!).
Siellä Rockyn kehoon johdettiin Hjassanin verestä luotua eliksiiriä, joka muutti hänen kehonsa molekyylien rakennetta. Se kasvatti hänen lihaksiaan ja teki hänen reflekseistään salamannopeat. Rocky pyörtyi kesken operaation ja herätessään hän huomasi ennestäänkin salilla kasvatettujen lihastensa paisuneen. Hänen ympärillään parveili lääkäreitä, jotka ottivat mittaustuloksia hänen kehostaan ja sen jälkeen toivat hänelle esiteltäviksi hänen tulevat välineensä. Haarniska, joka oli väreiltään sinipunainen, sekä revolveri-mallinen sädease. Hänelle selitettiin kaikkien käyttötarkoitukset. Haarniskan kypärässä olisi satelliittilähetin, jonka avulla päämajasta (eli Valkoisesta talosta) voitaisiin aina olla yhteydessä Rockyyn. Sitten hän puki puvun ylleen. Nyt piti enää keksiä hyvä nimi ja sen keksi presidentti, yltiöisänmaallisuuden perikuva: Patriootti!
Sillä aikaa Australian aavikolla sijaitsevassa hökkelissä Professori Tuho teki kokeitaan kehittelemänsä sädekiväärin kanssa. Se oli kuin paksu putki ja päätti kokeilla sitä hökkelin seinään. Hän ampui yhden laukauksen ja hökkelin seinät lennähtivät liekeissä ilmaan. Tuho itse oli juuri ennen kytkenyt päälle voimakentän, joka suojasi häntä räjähdykseltä. Nyt hän olisi valmis hankkimaan rahoitusta Universaalinaattoriinsa ja se rahoitus tulisi USA:n valtiolta!
Tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuho tuli![muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Washingtonissa Merkin Muffley istui presidenttiä vastapäätä tämän toimistossa. Keskustelun aiheena oli Patriootin kohtalo.
”Minusta Patriootti pitäisi liittää osaksi Puolustajia.”
~Muffley
”Miksi?”
~Presidentti
”Koska pitkällä aikavälillä on helpompi, että kaikki USA:n supersankarit on järjestetty yhdeksi kokonaisryhmäksi. Mitä vain voi seurata, jos heitä hajautetaan. Eripuraa, keskinäistä kilpailua... Emmehän me sitä halua!?”
~Muffley
Presidentti nousi ja ojensi Muffleylle sikarilaatikon. Muffley otti yhden kohteliaisuudesta ja sytytti sen. Presidentti jatkoi.
”Minusta on hyvä, että Washingtonissakin on supersankari.”
~Presidentti
”Miksi? Puolustajat ehtivät tänne lentäen viidessä minuutissa, jos tahdotte?”
~Muffley
”Niin. Onhan se totta.”
~Presidentti
”Niin on. Miksi sitten tänne pitäisi saada supersankari?”
~Muffley
”Siltä varalta, että viisi minuuttia ei riitä. Minun henkeni uhkaamiseen riittää minuutti ja voin olla jo hengiltä. Siinä ei auta, että Puolustajat rientävät tänne neljä minuuttia murhan jälkeen selvittämään, kuka sen teki. Haluan jonkun, joka estää murhan ennen sitä.”
~Presidentti
Muffley meinasi sanoa jotain, mutta tajusi presidentin huolessa olevan perää. Olihan huoli omasta hengestä ihan ilmeinen. Muffleyta kuitenkin häiritsi toinenkin asia.
”Mutta miksi Reynoldsin pojasta pitää tehdä myös sankari? Hän on vasta viisitoista.”
~Muffley
”Koska minä sanon niin. Siitä ei keskustella.”
~Presidentti
Muffley hiljeni, koska tiesi, ettei presidentille kannattanut puhua järkeä näissä asioissa. Hän ei kuitenkaan sulattanut sitä, että pojalle oltiin annettu luomisvaiheessa niin nolo nimi, kuin Partiolainen. Se oli ollut selkeästi presidentin idea ja poika saisi kuulla siitä vielä tulevaisuudessa pilkkahuutojen muodossa.
Äkkiä työhuoneen ulkopuolelta kuului sädeaseen laukauksia ja tuskanhuutoja. Hädissään oleva henkivartija juoksi sisään ja käski presidenttiä häipymään helvettiin täältä. Presidentti ei tajunnut, mistä on kyse, muttei ehtinyt kysyäkkään, koska sädeaseen laukaus lävisti juuri sillä hetkellä henkivartijan. Hänen kasvonsa vääristyivät tuskasta ja silmät syttyivät palamaan omissa kuopissaan. Suusta valui verta. Vartija kaatui kuolleena ja palavana lattialle. Hänen takanaan ovella seisoi valkoiseen lääkärintakkiin sonnustautunut, silmälasipäinen mies, jonka käsissä oli iso sädease. Se osoitti suoraan kohti presidenttiä ja Muffleyta.
”Ei äkkinäisiä liikkeitä, jos henkenne on teille kallis!”
~Professori Tuho
Presidentti ja Muffley jähmettyivät kumpikin paikoilleen. Presidentti kuitenkin tiesi, mitä olisi tehtävä. Hän painoi pöydänkulmansa alla olevaa punaista nappia, jonka keskellä oli tähtimerkki. Se oli hätäkutsu Patriootille.
Pelastusoperaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sillä aikaa Patriootti lepäili asunnossaan ja katseli televisiota. Hänen poikansa Partiolainen purki huutamalla teiniangstiaan ja kysyi vihaisesti, miksi vitussa hänen nimensä on Partiolainen? Miksei hän saanut siistimpää nimeä? Patriootti ei vastannut, vaan laittoi televisiota kovemmalle. Partiolainen suuttui tästä ja lennähti huoneeseensa. Ilmavirta hänen perässään paiskasi oven kiinni ja hetken päästä huoneesta kantautui ulos saatanallinen Nirvanan popitus. Patriootti laittoi televisiota jälleen kovemmalle.
Silloin hänen vaimonsa Adrian Reynolds astui huoneeseen. Hän oli kolmekymmentävuotias kaupunginvaltuutettu ja saanut ilmeisen tarpeekseen talonsa miesten riitelystä.
”Senkin vetelys! Mikset voi keskustella hänen kanssaan! Onko sinusta tullut joku saatanan iso jehu sen jälkeen, kun sait ylennyksen, mitä!? Rocky, sinä olet säälittävä!”
~Adrian
”Älä nyt viitsi. Poika tarvitsee vain omaa aikaa. Ostetaan hänelle kaljaa.”
~Patriootti
”Ei helvetissä osteta! Äiti oli oikeassa, minun olisi pitänyt naida se Ripperin poika silloin aikoinaan. Hänestä on sentään tullut todellinen sankari!”
~Adrian
”Vittu turpa kiinni, ämmä, mä katson telkkaria!”
~Patriootti
”Laita se mölytoosa hiljemmalle! Eihän täällä kuule edes omaa ääntään, kun tuo sinun hälytymerkkisikin tuolla keittössä piippaa niin saatanasti!”
~Adrian
”Jaa piippaa vai!?”
~Patriootti
Silloin Patriootti tajusi, mitä oli tapahtunut. Presidentti oli vaarassa! Hän nousi sohvalta ja ryntäsi keittiöön. Punainen hälytysvalo todellakin vilkkui ja piippasi. Hänen täytyisi lähteä. Ensiksi hän kävi potkaisemassa Partiolaisen huoneen oven auki. Poika kiristi hätääntyneenä vyötään, ihan kuin Patriootti ei olisi tajunnut, mitä poika yksin huoneessaan puuhasi. Patriootti karjaisi poikaansa nostamaan perseensä ylös tuolistaan ja seuraamaan häntä. Hetken päästä he jo kiisivätkin kohti valkoista taloa.
Valkoisessa talossa Professori Tuho soitti jo puheluja tiedotusvälineille samalla tähdäten aseellaan presidenttiin ja Muffleyhin. Hän käski niitä tuomaan kamerat paikan päälle ja kertomaan yleisölle, että presidenttiä ei vapauteta ennen kuin hänen tililleen Bahama-saarille on toimitettu satamiljoonaa USA:n dollaria. Se riittäisi Universaalinaattorin kehittelyyn, aluksi.
Kun Patriootti oli saapunut juosten Valkoisen talon pihaan yhdessä perässään lentävän, ilmeistä häpeää yllään kantamastaan pinkin ja vaaleansinisen sekoituksella värjätystä puvusta tunteva Partiolainen, he huomasivat koko portin edustan olevan täynnä tiedotusvälineiden edustajia. Kaikki ryntäsivät oitis Patriootin luokse ja ympäröivät hänet joka suunnalta. Alkoi kysymysten tulva: Kuka olet? Onko Puolustajissa viides jäsen? Onko presidentillä salarakas? Onko poikasi tullut jo kaapista ulos, vai mitä sanoisit, jos tulisi? Näihin kysymyksiin Patriootti vastasi rennon amerikkalaisesti No comments ja sytytti tupakan suussaan. Alkoi uusi kysymysten tulva koskien tupakanpolton terveysvaikutuksia, mutta silloin Patriootti oli jo astunut sisään Valkoisen talon portista ja jättänyt toimittajat sen taakse nuolemaan näppejään.
Elossa oleva henkivartija ja armeijan edustaja katsoivat paikalle saapunutta Patrioottia. Henkilöt esittelivät itsensä. He olivat kenraali One-Eye-Jack ja salaisen palvelun johtaja Monkey, joka loi katseen Patrioottiin ensimmäisenä. Hän tunnisti tämän Rocky Reynoldsiksi, samaksi mieheksi, jonka hän oli viime kuun murhayrityksen jälkeen haukkunut pataluhaksi työnsä laiminlyönnistä. Rocky oli tuijottanut Roomaan suuntautuneen valtiovierailun aikana naisia, jotka selkeästi kiinnostivat enemmän, kuin presidentin turvallisuus. Vihainen narkomaani oli ampunut presidenttiä kohti, mutta oli onneksi niin aineissa, ettei luoti aiheuttanut kuin lihashaavan. Rockyn oli pitänyt vartioida sitä presidentin sivustaa, eikä se ollut ensimmäinen kerta, kun hän oli laiminlyönyt velvollisuuksiaan. Monkey olisi erottanut Rockyn jo siihen paikkaan, mutta presidentti piti hänestä, mikä johtui siitä, että Rockyn isä oli ollut presidentin nuorena kannattama showpainija. Se ei siltikään selittänyt Monkeylle, miksi juuri tästä miehestä oli tehty Washingtonin ensimmäinen supersankari?
Monkey ja kenraali kättelivät Patrioottia ja selittivät tälle tilanteen. Patriootti puhalsi tupakansauhuja ulos nenästään kuunnellessaan näitä juttuja ja naurahti, kun Monkey kielsi häntä menemästä Valkoiseen taloon yksin. Patriootti kaipasi kunniaa tiedotusvälineiden hehkussa ja nyt sitä olisi tarjolla. Hän huikkasi Partiolaisen seuraamaan itseään ja asteli rehvakkaasti Valkoisen talon etuovesta sisään. Monkey yritti estää häntä kiskoa jaloista saadakseen Patriootin pysähtymään, mutta turha toivo. Partiolainen seurasi häntä ilmeisen häpeissään kaikesta huomiosta. Mitä ne kiusaajatkin sanovat koulussa tästä?
Kun Patriootti ja Partiolainen olivat astuneet sisään Valkoiseen taloon, päätti kenraali One-Eye-Jack yrittää kääntää Professori Tuhon huomion pois heistä. Hän alkoi puhua tälle megafonin välityksellä ja kysellä kuulumisia, säätä ja niitänäitä. Professori Tuho ei ollut vitsituulella vaan rikkoi vähän presidentin työhuoneen ikkunaa ja karjaisi ulos.
”Jos ne rahat eivät pian ole tililläni, niin Lincolnin ja Kennedyn joukkoon ilmestyy uusi presidentti!”
~Professori Tuho
Samalla hän käski poliiseja toimittamaan kopterin Valkoisen talon katolle heti, kun rahat olisivat siirtyneet tilille. Tuholle oli koko ajan vieressään sylimikro avoinna tarkkailemassa tilinsä tapahtumia, joten hän tiesi reaaliajassa, kun rahat olisivat siirtyneet sinne.
Sillä aikaa Patriootti ja Partiolainen saapuivat presidentin työhuoneen ovelle. Patriootti viittoi käsimerkeillään Partiolaista olemaan hiljaa ja ojensi tälle toisen säderevolvereistaan.
”Lahdataan sen paskiaisen ruumis pitkin seiniä, vai mitä, poikani!”
~Patriooti
”Mut faija, tää on niin noloo. Sä niinku nolaat mut ihan täysin. Mun elämä on helvettiä sun takias, faija...”
~Partiolainen
”Turpa kiinni nyt, poika!”
~Patriootti
Silloin Patriootti potkaisi oven sisään ja ryntäsi siitä sisään, mutta lähes samalla hetkellä sädeaseen laukaus osui hätä rintaan. Patriootti lensi selkä edellä takanaan olevaa seinää vasten ja lyyhistyi maahan savuavana ruumiina. Professori Tuho seisoi presidentin työpöydän edessä sauhuava ase kädessään.
”Senkin hölmö! Näin teidät koko ajan valvontakameroista!”
~Professori Tuho
”Vittu, faija, sä oot vanha turvamies, etkä sä sitä tajunnut! Vitun noloo. Kaverit nauraa skoles!”
~Partiolainen
Patriootti yritti nousta maasta ylös, mutta samantien Tuho laukaisi aseensa uudemman kerran. Patriootti paiskautui uudelleen päin seinää ja lyyhistyi jälleen maahan. Hän jäi siihen makaamaan hetkeksi, liikkumattomana kuin kuollut. Äkkiä hän kuitenkin kierähti pois oven suusta. Tuho laukaisi aseensa jälleen, mutta se osui seinään ja sai laastin pöllähtämään säteen vilkkuessa. Patriootti nousi seisomaan nojaten seinää vasten ja huohotti. Hän viittoi pojalleen käsimerkein jotain, mitä tämä ei käsittänyt, ja tarttui aseeseensa kaksin käsin. Tästä tulisi rumaa.
Tuho valvoi oven suussa odottaen Patriootin ilmestyvän siihen. Samalla hän vilkuili kärsimättömänä tietokonettaan. Muffley ja Presidentti istuivat nurkassa köytettyinä ja hikoillen. Ratkeaisiko tämä ilman ruumiita?
Äkkiä Tuho huomasi jonkin vilkahtavan nopeasti oven suussa ja parkaisevan. Hän laukaisi sädeaseensa. Samaan aikaan Patriootti ryntäsi huoneen seinän läpi ja ampui Tuhoa aseellaan rintaan. Tämä lensi laukauksen voimasta takanaan olevaa ikkunaa päin ja paiskautui sen läpi alas maahan. Hän huusi lentäessään kirouksia. Kuului tömähdys alhaalta ja huuto loppui.
Sen jälkeen Patriootti juoksi auttamaan Muffleyta ja presidenttiä pois köysistä. Presidentti katsoi hymyillen Muffleyta, koska tiesi, mitä tämä aikoi sanoa.
”Olit oikeassa. On hyvä, että Washingtonissa on oma supersankari”
~Muffley
Sitten Patriootti ryntäsi rikkoutuneen ikkunan luokse ja katsoi alas. Tuho oli kadonnut. Hän kuuli alhaalta laukauksia ja näki Washingtonin poliisivoimien joukkojen tulittavan taivaalle. Hän katsoi sinne ja näki Tuhon, joka lensi takkinsa alle asentamiensa rakettimoottorien avulla kauas pois. Hän oli ilmeisesti aikonut käyttää niitä pakoonsa ja oli tilannut helikopterinkin vain harhautukseksi.
Presidentti kävi kiittämässä Patrioottia kädestä pitäen hyvin tehdystä työstä. Hän kysyi samalla, miten kaikki oikeastaan tapahtui. Ja niin Patriootti kertoi.
| ” |
|
” |
~Patriootti kertoo, miten kaikki tapahtui | ||
Kerrottuaan kaiken hän päätti pistää tupakaksi. Pari tuntia myöhemmin, lehdistötilaisuuden jälkeen, Patriootti ja Partiolainen palasivat Washingtonin lähiössä sijaitsevaan kotiinsa. Siellä hänen vaimonsa Adrian jo odottikin heitä kärsimättömänä.
”Missä helvetissä te olitte! Tiedättekö paljonko kello on ja... Haistanko minä täällä alkoholia!? Rocky Ronald Reynolds! Oletko antanut pojallemme alkoholia! Nyt olet pahassa pulassa!”
~Adrian
Jälkipyykki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaiken tämän jälkeen Merkin Muffley ilmoitti virallisessa lehdistötilaisuudessa virallistavansa Patriootin aseman Washingtonin virallisena supersankarina. KHV pysyi tämänkin jälkeen kuitenkin tiukkana uusien supersankarien luomisen suhteen USA:n alueella.
Patriootti sai teostaan presidentiltä kunniamitalin kaksi päivää tapahtuman jälkeen. Se oli vasta ensimmäinen monista. Salaisen palvelun johtaja Monkey tuhahti vihaisena Patriootin saamasta tunnustuksesta ja kirjoitti nimimerkillä Georgie-Boy seuraavaan Washington Postiin tiukan pakinamuotoisen arvostelun Patriootista ja hänen tarpeellisuudestaan.
Niin, ja kotona Patriootti todellakin sai huutia.
