Anima mundi
Anima mundi tai maailmanhenki on yksittäisen maailman biosfäärin elinvoiman kokonaiskenttä, jonka kaikki sen elävät olennot yhdessä muodostavat.
Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Samassa ekosysteemissä elävien organismien elinvoimat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan sekoittuvat toisiinsa sekä elinvoiman ympäristöön siroamisen, niin ympäristössä kuin makro-organismien ruumiissakin elävien mikro-organismien muodostaman taustakentän, sekä väistämättömän elinkierron ja -toimintojen risteämisen kautta. Nämä tekijät yhdessä muodostavat ekosysteemien ja habitaattien yleisen elinvoiman, jossa niitä asuttavat eliöt liikkuvat ja johon niiden omat elinvoimat sekoittuvat. Nämä kokonaiselinvoimat eivät ole pelkästään yksittäiselinvoimien sivutuotteita, vaan heijastavat ja ylläpitävät ekosysteemin terveyttä ja homeostaasia samalla tavoin kuin eliöiden yksittäiselinvoimat niiden terveyttä[1]. Kokonaisen maailman tasolla elinvoima kiertää ja virtaa eri olentojen ja ekosysteemien välillä tuottaen planeetan- tai ulottuvuudenlaajuisen, jaetun elinvoiman varannon, joka on anima mundi.
Rooli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anima mundi toimii ennen kaikkea valmiin elinvoiman altaana, johon kuolevien olentojen elinvoimat palaavat ja josta syntyvien kohoavat. Tämän lisäksi se toimii koko biosfäärin tasolla sen elämän kehitystä ja jatkuvuutta edistävänä ja yhteensitovana tekijänä. Anima mundi on luonnollisesti[2] myös huomattava luonto- ja elämämanojen varanto, johon monet näihin manatyyppeihin erikoistuvat maagit, kuten druidit ja shamaanit, pyrkivät muodostamaan yhteyden. Jos anima mundi on heikentynyt, mitä voi tapahtua, jos sen voimaa on jollain tavoin verotettu, ovat tuloksena massasukupuutto, ekolokeroiden risteäminen ja habitaattien pirstaloituminen, läikkyvän elämämanan aiheuttama abiogeneesi sekä paikallisen faunan ja floran villit satunnaismutaatiot tyypillisesti epäystävällisempään suuntaan.
Herännyt maailmanhenki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elinvoima ei normaaliolosuhteissa voi olla pitkään olemassa ilman sielua sitä ylläpitämässä, mutta kokonaisen maailman tapauksessa tämä nk. maailmansielu on niin harva ja rudimentaarinen, ettei sitä voida erottaa maailmaa asuttavien olentojen sielujen spirituaalisesta kokonaismassasta kuin formaalisti. Herännyt maailmanhenki tai anima mundi cogitans on kyseessä, kun, tyypillisesti jumalaisen väliintulon tai jonkin muun epätavallisen voimanlähteen vahvistamana, maailmanhenki on kehittynyt kylliksi muodostaakseen itselleen ei vain tunnistettavissa olevan sielun, vaan myös mielen. Herännyt maailmanhenki muistuttaa monissa suhteissa jumalaa, personifikaatiota tai voimallista elementaalia, ja on silkan massansa vuoksi luokiteltavissa alemmaksi Biskamatariksi, mutta on samasta syystä useimmiten kykenemätön käyttämään voimiaan tai soveltamaan tietoisuuttaan yksittäisten olentojen mittakaavassa.