Kolmonen

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Chaos league logo 2.svg
Tämä artikkeli käsittelee Kaaosta tai jotain siitä syntynyttä epäsikiötä. Varo henkesi puolesta astuessasi sisään.
Kolmonen
Kolmonen (valtio).jpg
Kolmonen on omituinen ja pirullinen paikka.
Ulottuvuustyyppi: Ulottuvuuskompleksi
Turvaluokitus: "Vältettävä"
Alaulottuvuudet: Lukemattomia, tärkeimmät Kurimus ja Kaaoksen valtakunta
Alku: Pian maailmankaikkeuden synnyn jälkeen
Omistaja: Kaaos
Asutus: Kaaosherrat, Kaaoksen otukset
Universum Majora vihaa tämän sivun aihetta, mutta on sitä mieltä, että jokainen Hömppäpedian sivu on olemassaolon arvoinen. Älä siis tuhoa tai vandalisoi tätä sivua.

"Perkeleen perkele!"

~ Universum Majora

Kolmonen eli Kaikkinainen Kaaos on Kaaoksen voimien hallitsema Universumin ylempien ulottuvuuksien nurkkaus. Se luokitellaan Ykkösen, Kakkosen ja Nelosen kaltaiseksi ulottuvuuskompleksiksi, mutta niistä poiketen sillä ei ole jäsenneltyä sisäistä rakennetta, vaan se on olemassa luvultaan määrittelemättömien ja toisiinsa sekoittuvien alaulottuvuuksien risomaattisena massana, joka täyttää yhden viidesosan maailmankaikkeudesta ja kurottaa nälkäisesti kohti sen loppuosaa. Kurimus, Sekasorron suot, Demonalia, Agonyalia, Kaaoshaltiain valtakunta, Chaos Center ja Keisarikunta lukeutuvat sen tunnettuihin ala- ja sivu-ulottuvuuksiin. Sen ytimessä sijaitsee Kaaoksen Valtakunta, Kaaoksen pääkallonpaikka ja Kivi-paperi-saksien asumus.

Rakenne ja miljöö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten mainittua, puuttuu Kolmoselta muiden Suuntaumusten ulottuvuuskompleksien sisäinen rakenne. Kuvaukset Kolmosesta sanoinkuvaamattoman kauhun ja hulluuden ahjona ovat paikkansapitäviä, mutta yleistäviä; sen alaulottuvuudet vaihtelevat laajalti, ja osa niistä on keskivertokuolevaisenkin mittapuulla suhteellisen mukavia tai vain keskivertoiljettäviä. Toiset taas ovat vellovan monivärisen Kaaosvoiman tai nytkähtelevien purppuraisten lonkeroiden sanoinkuvaamattomia loukkoja. Kaaokselta ei voida olettaa sääntöjen noudattamista, mutta karkeasti voidaan sanoa, että ulottuvuudet käyvät sitä oudommiksi, villimmiksi ja väkivaltaisemmiksi, kuta syvemmälle Kolmoseen edetään. Liikkuminen sen ulottuvuuksien välillä on Valkeuden Väylän tai Ykkösen Tasankojen kaltaisen keskitetyn ratkaisun puutteessa ulottuvuudesta toiseen hyppimisen varassa. Suuremmat alaulottuvuudet, kuten Kurimus tai Sekasorron suot, tapaavat päätyä epävirallisten solmukohtien rooliin, mutta ne ovat harvoin itsessään kovin ystävällismielisiä läpikululle. Tästä syntyvät logistiset haitat eivät ole Kaaokselle merkityksellisiä, ja Kolmosen miehityskausien aikana on pakottanut hyökkääjät taistelemaan Kolmosessa hajautetuilla ja strategioimattomilla tavoilla, jotka ovat Kaaokselle luontaisia.

Kaaos ei välttämättä tee kovin selkeää eroa Kaikkinaisen Kaaoksen ja Keskiulottuvuuden alusmaidensa välillä. Kolmosen "rajoista" puhuttaessa on enemmänkin kyse siitä, kuinka kauas Kaaosta vastustavat tahot sallivat sen voimien levitä, ennen kuin katsovat tämän hyökkäykseksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmosen historia on samankaltainen kuin muidenkin vastaavien Suuntaumusten omistamien ulottuvuuskompleksien. Aikojen alussa, ennen Mahtien Mittelöä, Kivi-paperi-sakset valitsi tämän Universumin nurkan itselleen ja joukoilleen tukikohdaksi. Kolmosella oli alusta asti suuremmat toiveet laajojen aluevaltausten suuntaan kuin muilla suuntaumusulottuvuuksilla, ja Kaaoksen joukkojen voidaan katsoa olevan pääsyy Mahtien Miettelön alkamiseen. Kolmosen joukot lienivät ainoita, jotka oikeasti nauttivat Mahtien Mittelön aiheuttamasta sekasorrosta ja hävityksestä, ja vetäytyivät vain pitkin hampain takaisin Kolmoseen sodan päätyttyä. Kolmonen jatkoi kuitenkin aktiivista alueenvaltauspolitiikkaansa sodan jälkeenkin, ja pyrki aina vaivihkaa liittämään menettämiään tasku-ulottuvuuksia takaisin alaisuuteensa. Useimmiten tämä ei kuitenkaan onnistunut kovin hyvin, sillä Nelosen joukot olivat valppaina.

Viimeisimmän alkuräjähdyksen jälkeen Kolmonen aloitti uudenlaisen pakkoliitospolitiikan. Kolmonen otti tavakseen odottaa, että jokin lähellä sitä oleva alue sai sopivaa asutusta, ja sitten pakkoliitti nämä alueet alaisuuteensa ja orjuutti asukkaat. Tänä aikana Kolmosen alaisuuteen liittyi myös koko joukko jumalia, joita varten luotiin Kolmosen alemmille tasoille oma ulottuvuus, Kurimus. Kurimuksen rakenne poikkesi hieman muiden ulottuvuuskompleksien vastaavien alueiden rakenteesta, sillä siinä missä esimerkiksi Ykkönen ja Kakkonen porrastivat omat alueensa sivu-ulottuvuuksiksi, Kurimuksesta tuli eräänlainen Ykkösen Tasankojen kaltainen laaja, yhtenäinen ulottuvuusalue, josta kukin Kaaosjumala sai nopeat syövät hitaat -periaatteella vallata itselleen valtakunnan, jonka hän sai muokata omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Samalla Kolmonen liitti uskonnollisen käännytyksen ohjelmaansa, ja pyrki uskonnollisilla aluevaltauksilla saamaan aikaan myös aineellisia aluevaltauksia. Kun jokin alue oli käänytetty Kaaoksen palvontaan, Kolmosen oli helppo liittää se alaisuuteensa ja tehdä alueesta vasallivaltionsa.

Kun uusi kosminen Mahti, Keisari, alkoi nousta valtaan ja julkisesti vastustaa toista nousukasta, Hjassania, Kolmosen johto kiinnostui kovasti. Koska Hjassan roikkui niin paljon Universum Majoran ja Angelus Nobilisten seurassa, liittolaisuussopimus Kolmosen kanssa houkuttelisi varmasti Keisaria. Keisari ei ollut tyhmä, ja tajusi heti, että liittolaisuus ulottuvuusnaapurin kanssa oli aina parempi vaihtoehto kuin sota sen kanssa, ja hyväksyi liittolaisuussopimuksen. Keisarikunta liitettiin Kolmoseen, ja Keisarista tuli yksi Kaaosherroista.

Suurissa sodissa Kolmonen yleensä levitti merkittävää tuhoa, mutta joutui yleensä tyytymään karvaaseen tappioon, sillä käsikirjoitus oli jatkuvasti heitä vastaan. Toista Universumin sotaa voidaan poikkeukselisesti pitää sotana, jossa kaikki hävisivät.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]