Thzhastaugh'kot Turmelija

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Thzhastaugh'kot Turmelija, Elementaalisen Tuhon kuningas, on Suuressa Elementaalivitsauksessa merkittävää osaa näytellyt elementaali-puolijumala, sekä myöhemmin elementaali-puolijumala-epäkuollut[1].

 Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen myöhempään rooliinsa nähden on huomionarvoista, miten vähän Thzhastaugh'kotin Vitsausta edeltävistä vaiheistaan tiedetään. Hänen jumalaisen vanhempansa tai vanhempiensa identiteetti ei ole tiedossa; hänen omnielementaalisen luonteensa sekä "ekstrovertin persoonansa"[2] huomioonottaen kandidaatteja ei kuvittelisi olevan paljoa, mutta yhtä kaikki yksikään laajalti epäillyistä vaihtoehdoista ei ole julkisesti osaansa tunnustanut eikä sitä myöskään ole voitu muuten osoittaa toteen.

 Suuri Elementaalivitsaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elementaalivitsauksen alkuvaiheessa Thzhastaugh'kot oli vain yksi sen ympärille kertyneistä, Elementaalisen Tuhon valtiaita palvelleista vähäisemmistä sotaherroista, joista monet hänen tapaansa olivat Elementaalisen Tuhon armeijoiden riveissä ominaisuuksiltaan uniikkeja. Hänen lisänimensä "Turmelija" juontuu tältä aikakaudelta, ja viittaa siihen intoon sekä ilmeiseen nautintoon, jolla hän levitti Vitsauksen korruptiota ympäri Keskiulottuvuutta. Noin Vitsauksen keskivaiheilla erinäisistä Vitsauksen runtelemista maailmoista kerättyjen sankarien onnistui salamurhata hänet[3], mikä merkittävänä propagandavoittona tähän asti vain tilapäisiä tappioita ja vähäisiä takaiskuja kärsineitä, pysäyttämättömiltä ja ehtymättömiltä vaikuttaneita Elementaalisen Tuhon armeijoita vastaan galvanisoi Keskiulottuvuuden vastarintaa. Yhtä lailla hänen myöhempi ylösnousemuksensa huomattavasti voimakkaampana, entistä ilkeämpänä, sekä lisäksi epäkuolleeksi muuttuneena[4] oli huomattavaa epätoivoa ja turhautuneisuutta aiheuttanut kolmannen näytöksen juonenkäänne.

Elementaalisten Tuhon valtiaiden kaikkien kohdattua loppunsa Thzhastaugh'kot ylivoimaisesti voimakkaimpana Vitsauksen jäljelle jääneistä elementaaleista julistautui sen voimien johtajaksi Elementaalisen Tuhon Kuninkaana. Hänen johdollaan Vitsauksen rippeet taistelivat pitkittyneen ja tuhoisan vetäytymissodan henkitason halki aina Extermousin, myyttisen kymmenennen elementaalitason, jonne Vitsaus ja sitä edeltänyt Suuri Elementaalimullistus olivat avanneet portaaleja, rajalle asti, minne yksittäiselementaalisista olennoista sekä kuolevaisista koostuva vastarinta ei uskaltanut seurata, vaan tyytyi vain sinetöimään Extermousin portit ja valamaan niiden lukkoihin liimaa. Tämän jälkeen hänestä tai Elementaalisen Tuhon armeijoista ei ole kuultu, vaikka Extermousissa vierailleet ja sieltä hengissä palanneet harvat toisinaan raportoivatkin kohdanneensa Vitsauksen tuhoelementaalien kuvausta vastaavia olentoja. Extermousin rajalla käydyssä viimeisessä taistelussa Thzhastaugh'kot sai vakavia haavoja erinäisiltä elementaalien, epäkuolleiden sekä Vitsauksen olentojen torjuntaan tarkoitetuilta artifakteilta ja tekniikoilta, ja on mahdollista, että hän menehtyi vammoihinsa; mutta tällaisesta ei kannata koskaan lyödä vetoa. Ajoittaiset ehdotukset tutkimus- tai kostoretkistä Extermousiin on ammuttu alas.

Olemus ja voimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thzhastaugh'kot oli epätavallinen hybridi, jolla oli jumalainen sielu ja omnielementaalinen ruumis. Juuri se, että hänellä oli toisistaan riippumaton ruumis ja sielu, todennäköisesti teki mahdolliseksi hänen myöhemmän epäkuolleen statuksensa, joka puhtaalle elementaalille (joilla sielu riippuu ruumiista) tai jumalalle (joilla ruumis riippuu sielusta) ei olisi ollut mahdollinen. Eläessään hän oli luokiteltavissa suprem tai ultimar biskatariksi, ja epäkuolleena kohosi loppuvaiheessa aina Biskamatariksi asti[5] vastaten yleisen arvion mukaan voimiltaan, jos ei kaikilta kyvyiltään, elementaaliherraa.

Thzhastaugh'kotin alkuperäinen tosimuoto oli kaikkia yhdeksää manatyyppiä tasapäisesti ympärilleen viskelevä, vitkas pilvi, jonka pyörteistä muotoutui ja sitten katosi lähesinhimillisiä, äänettömästi kirkuvia tai irvistäviä kasvoja. Thzhastaugh'kotin liityttyä Elementaalisen Tuhon armeijoihin hänen tosimuotonsa kehitti Vitsauksen tuhoelementaaleille ominainen, vitausmanan täyttämän "silmän" tai "kaivon", joka seurasi pienellä viiveellä pilven liikkeitä pysytellen lähellä sen keskikohtaa. Aineellisena puolijumalana tämä muoto todella oli hänen ruumiinsa, ja sen tuhoaminen olisi johtanut hänen kuolemaansa, kuten lopulta kävikin.

Elementaalisen Tuhon armeijaansa johtaessaan Thzhastaugh'kot suosi toisenlaista muotoa[6], jossa hän ilmeni luisevana, moniraajaisena ja suuripäisenä humanoidina. Tämä muoto koostui, kuten tosimuotokin, kaikista yhdeksästä pääelementistä, mutta niiden jakaantuminen oli vakaampi sen jalkojen koostuessa toisen kivi- ja toisen luontomanasta, kolmen käden jää-, pimeys- ja valomanoista, siipien tuli- ja salamamanoista, keskiruumiin vesimanasta, ja pään tuulimanasta. Kustakin raajasta erkani sen manatyypin muodostama "suoni", jotka kohtasivat rintakehän keskellä, missä sijaitsi vitsausmanan kaivo.

Epäkuolleeksi tultuaan Thzhastaugh'kotin olemus muuttui rajusti: hän koostui nyt pääasiassa vitsaus- ja kuolemamanoista vain harvoilla elementaalimanan saarekkeilla, ja muistutti muodoltaan paisuneine päineen ja surkastuneine raajoineen jättiläismäistä abortoitua sikiöitä. Vitsaussilmiä oli nyt useita, ja ne sijaitsivat muodon kasvoissa, eivät sen rinnassa.

Omnielementaalisuus
Thzhastaugh'kot kykenee kanavoimaan kaikkia yhdeksää puhdasta elementtiä yhtäläisellä taidolla. Sekoituselementtien käsitteleminen näytti sen sijaan tuottavan hänelle vaikeuksia, ja niiden käyttö todettiin yhdeksi päteväksi keinoksi häntä vastaan.
Katastrofi-induusio
Jumalaiselta vanhemmalta perittyyn tuhon ja luonnonmullistusten portfolioon jäljitetty kyky aiheuttaa erilaisia luonnonkatastrofeja etäältä ilman suoraa elementaalista vaikutusta. Tämä kyky näytti operoivan kärjistäen kohdeympäristössä jo olevien elementtien ominaisuuksia saaden tulivuoret purkautumaan, meret tulvimaan, jäätiköt leviämään, ja niin edelleen.
Jumalainen raivo
Toinen Thzhastaugh'kotin osoittama jumalvoima. Alkuvaiheessa hänen kostonsa ilmeni kahdesta viiteen eri elementtiä satunnaisvalikoimana edustavina vasamoina; epäkuolleeksi muuttumisensa jälkeen hän saavutti kyvyn käyttää laajakulmaisia disintegraatiosäteitä, mikä olisi ollut paljon pelottavampaa elleivät häntä vastaan taistelleet joukot olisi tässä vaiheessa keränneet taakseen kylliksi jumalaisia tukijoita säteiltä suojaavaa pysyvää kilpeä varten[7].
Elemental Vein
Thzhastaugh'kotin kyky varioida ruumiinsa elementaalista koostumusta hyökkäykseen tai puolustukseen, mahdollistaen vastustajien kohtaamisen aina sillä elementillä tai elementeillä, jolle nämä olivat heikkoja. Elemental Vein toimii passiivisesti ja automaattisesti, ja teki Thzhastaugh'kotin käytännössä immuuniksi tai lähes immuuniksi elementaalitaikuudelle, perusenergioille ja fyysisille iskuille[8]. Iskujen elementaalisignatuurin väärentäminen ympäröimällä ne jonkin toisen elementin kuoreen toimi välttävän hyvin, mutta vaati liian hienovaraista kontrollia ollakseen todella hyödyllinen Elemental Veiniä vastaan, joten pääasialliseksi vastakeinoiksi jäivät vastakkaisilla elementeillä toteutut hyökkäykset, jotka seurasivat toisiaan niin tiiviisti, ettei Elemental Vein ensimmäiseen reagoituaan ehtinyt aktivoitua ennen seuraavaa, sekä ei-elementaaliset psi-, ulottuuvus-, voimamana- ja värienergiahyökkäykset, joihin Elemental Vein ei vaikuttanut.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tätä pidettiin Vitsauksen aikana ja on pidetty sen jälkeen epäuskottavana.
  2. Ei tarvita kovin kummoista genrevainua tietämään, että tyyppi, jonka nimi on "Thzhastaugh'kot Turmelija", tuskin on kotioloissa viihtyvä, herttainen ja konflikteja välttävä persoonallisuus.
  3. Monia tällaisia tapauksia!
  4. Minkä ei tarkalleen ottaen pitäisi olla mahdollista elementaaleille.
  5. Enemmän Vitsauksen voimia itseensä keskittämällä kuin epäkuolleisuuden itsensä tuoman voimaboostin kautta.
  6. Joidenkin mukaan jonkin tosimuotoa vaivaavan kohtalokkaan heikkouden peittämiseksi, mutta jos näin, ei kyseistä heikkoutta koskaan löydetty. Todennäköisemmin vaihtoehtoinen muoto oli vain taistelukentällä kätevämpi ja esteettisempi.
  7. Jumalat tapaavat pitää tällaisia kilpiä yllä pyhien paikkojensa ja tärkeimpien palvelijoidensa yllä. Kilpi kumoaa tarkalleen ottaen vain jumalaisen raivon liikkeellesaattavan todellisuusmanipulaation, ei siihen kanavoitua voimaa, joten kilvenkin kanssa joku silti disintegroitui, ei vain kukaan, josta kumpikaan osapuoli olisi välittänyt puoleen tai toiseen.
  8. Ihmisen nyrkki ei ole "heikko" elementeille samassa suhteessa kuin elementaalit ovat, mutta ei silti tunnu hyvältä, kun lyönnin upotessa kohde muuttuukin alla jääksi.