Azokof Muglbul

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Hänen Menninkäinen Majesteettinsa Azokof Muglbul on Helvetin esikartanon hallitsija, puolijumala, Pahuuden arkkimaagi ja parhaan tiedon mukaan maailmankaikkeuden voimakkain menninkäinen. Hänet tunnetaan pimeästä, uskomattoman voimakkaasta MAHTIsormuksestaan, jota on pidetty myös hänen nousunsa pääasiallisensa selittävänä tekijänä[1]. Voimajärjestyksen isojen kihojen tavanomaisista "syntyi kymmenen tai kaksikymmentä miljardia vuotta sitten, puuhat tuntemattomat kunnes osallistui Suureen Pullasotaan vuonna nakki, sen jälkeen himmaillut kotiulottuvuudessaan" -tyyppisistä henkilöhistorioista poiketen Muglbulin vaiheet tunnetaan huomattavalla tarkkuudella, sillä ne on kirjattu kolmisensataa nidettä käsittäviin Azokof Muglbulin, menninkäiskuninkaista suurimman, aikakirjoihin, jotka ovat kuitenkin niin pitkäveteistä luettavaa, ettei niistä tulla Hömppäpediaan kirjoittamaan edes sisällysluetteloa. Helvetin esikartanon valtiaaksi Muglbul asettui Maapallon aikajanalle suhteutettuna vuonna 3125 eaa. pian puolijumalaksi askendoiduttuaan.

Olemus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askendanttina puolijumalana Azokof on ruumiillinen olento, joka kykenee kuitenkin omaksumaan useita ilmiasuja sekä multipresenssiin avatarojen ja aspektien kautta. Yleisimmin tosimuodoksi mielletyssä hahmossaan hän on turpeaa kivestä muistuttava kerrostalon kokoinen, järkilihava menninkäinen, joka tarvitsee valtaistuimeltaan noustakseen nosturin, ja liikkuu palatsinsa sisällä sen päällä lukemattomien orjien kiskomana. Vaikka ihmisille groteski, on tämä olomuoto menninkäisille vaikuttava ja karismaattinen. Halutessaan liikkua vapaammin Azokof näyttäytyy tiukkoihin trikoisiin ja flamboyanteihin kaapuihin puettuna, haldialta tai suippokorvaiselta ihmiseltä näyttävänä olentona. Hänen himokullasta[2] taotut ja synkkää valoaan loistavin helvetillisin jalokivin koristellut valtikkansa ja kruununsa, jotka tosimuodossa painavat tonneja, kutistuvat tässä ilmenemismuodossa helpommin käsiteltäviksi ja jokseenkin homomman näköisiksi heijastumiksi. Hänen ilmenemismuodoistaan kolmas ja useimmin nähty on punaisen ja vihreän värinen, tummanpuhuva pilvi, jonka syövereistä ilmestyy ajoittain esiin rävähtämättä tuijottavia keltaisia silmiä. Tässä muodossaan hän ilmenee vieraillessaan vähäarvoisempien alamaistensa luona, vastaanottaessaan palvontaa ja uhreja, sekä halutessaan tarkkailla osia valtakunnastaan siten, että tarkkaillut tietävät sen.

Voimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MAHTIsormus
Tämä kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti pimeän voimaesineen uskotaan vahvistavan kantajaansa yleisellä tasolla sekä sallivan tämän manipuloida ympäristöään eri tavoin ja taivutella heikompia tahtoonsa. Sen tarkat speksit ovat tuntemattomat, ja virallinen propaganda vuoroin liioittelee ja vähättelee sen ominaisuuksia niiden salaamiseksi.
Jumalvoimat
Azokofin osittaiset jumalvoimat käsittävät kyvyn vastaanottaa palvontaa ja jakaa lisävoimia palvelijoille, rajalliset ihmeteot ja jumalaisen raivon, sekä kyvyn hallita ja tarkkailla Helvetin esikartanon ympäristöä etäältä.
Magia
Tuntee tyypillisen, muodonmuutoksia, illuusioita ja kirouksia sisältävän menninkäistaikuuden, jota käyttelee arkkimaagin veroisesti, lisäksi nekromantiaa ja Pahuusmanan käyttöä sekä, jumalvoimiensa tukemana, ns. "isojen poikien" sielu- ja ulottuvuusmanipulaatiotekniikoita.
Fyysinen kamppailu
 Helvetin esikartanon hallitsijaksi tultuaan Azokofia on nähty taistelukentällä vain komentajan roolissa, mutta nuoruudessaan häntä on pidetty mahtavana soturina, ainakin menninkäisten mittapuulla.
Oveluus
Menninkäisten perihyve, jota Azokof Muglbul osoittaa statukseensa sopivissa mitoissa. Juuri se on sallinut hänen selvitä ja menestyä siinä, missä vahvemmat ja suurempaa omanarvontuntoa tuntevat olennot ovat kaatuneet.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Epäreilu arvio, sillä tällaisen sormuksen hallussapitäminen on itsessään huomattava saavutus
  2. Yliluonnollinen metalli, joka kerää luokseen ahneutta ja kateutta.