Kahdeksas universumisykli

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Kahdeksas universumisykli eli vesperinen sykli oli Mahtien Mittelön häntäosan käsittänyt universumisykli. Se oli Mahtien Mittelön kokonaan kattamista sykleistä rauhallisin, sillä sen aikana oli vain kaksi aktiivista, kaikki Suuntaumukset käsittänyttä sotakautta - edellisellä syklillä alkaneen keskipäivän sodan loppuosa, ja lyhyt mutta rankka iltahämärän sota. Näiden väliin jäi Mahtien Mittelön neljäs ja toiseksi viimeinen kylmän sodan kausi, joka oli kaikista näistä kylmistä sodista pisin, ja jota värittivät lähinnä Mahtien Mittelön mittakaavassa pienimittaiset kahnaukset, kuten enkelisodat. Tämä kylmä sota kattoi suurimman osan vesperisen syklin kestosta, ja salli keskiulottuvuuden kehittyä suurimmaksi osaksi rauhassa ennen kuin se pistettiin viimeistä kertaa palasiksi iltahämärän sodassa. Yleisesti ottaen kahdeksatta sykliä pidetään joko toiseksi tai kolmanneksi rauhallisimpana numeroituna universumisyklinä riippuen siitä, miten sitä haluaa verrata kymmenenteen sykliin.

Aeonin pituus tällä aikakaudella oli samaa suuruusluokkaa kuin yhdeksännellä ja kymmenennellä syklillä[1], ja se oli siten kokonaisuutena suunnilleen samanpituinen kuin nämä kaksi, ollen kuitenkin näitä kahta hieman pitempi ja siten tähänastisista sykleistä pisin.

Aikakaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskipäivän sota
Seitsemännellä syklillä alkanut keskipäivän sota, joka oli eräs Mahtien Mittelön tapahtumarikkaimpia sotakausia, jatkui osin kahdseksannen alkuräjähdyksen ylikin, mutta heti kahdeksannen syklin alkuun tultaessa Suuntaumukset olivat jo väsyneet tähän mielettömään Universuminlaajuiseen mättöön, ja sota viileni ajan kanssa kylmäksi sodaksi, joka oli Mahtien Mittelössä neljäs, pisin ja toiseksi viimeinen. Tarkkaa loppupäivää keskipäivän sodalle ei ole, mutta viimeistään syklin 2. aeonille tultaessa se katsottiin jo loppuneeksi.
Väsynyt rauha
Aikakausi, joka saa nimensä siitä, että sen aiheutti lähennä Suuntaumusten yleinen väsymys, kun Mahtien Mittelöä oli käyty jo neljänneltä sykliltä alkaen; tässä vaiheessa suuri osa Suuntaumusten johtohenkilöstöstä oli jo sisäistänyt ajatuksen, että tätä sotaa on yksittäisen Suuntaumuksen käytännössä mahdotonta voittaa. Tästä johtuen Suuntaumukset linnoittautuivatkin kukiin omiin nurkkauksiinsa ja alkoivat äärettömän kaukaiselta näyttävän "lopullisen voiton" sijasta suunnitella ja rakentaa asemiaan tavoitteena muiden Suuntaumusten saattaminen sellaiseen asemaan, jossa nämä olisivat käytännössä voimattomia liikkumaan[2]. Väsyneen rauhan aikana keskiulottuvuus kehittyi pitkälti itsenäisesti ja Suuntaumuksista itsenäisiä valtakuntia ilmestyi Universumiin kuin sieniä sateella.
Enkelisodat
Väsyneen rauhan katkaisi tämä sotakausi, jonka aloittivat enkelikuningas Adamin itsestään silmikoimat jaloenkelit. Näille olennoille, joilla ei ollut eksoversaalista alkuperästään johtuen kokemusta Universumista tai sen tavoista, oli helppoa astua vahingossa Universumin asukkaiden varpaille. Tiettävästi sodan aloittanut konflikti käsitti keskiulottuvuudessa toimineen korkeateknisen sivilisaation, jonka maailmaan jalonkelit hyökkäsivät vailla ulkoisesti ymmärrettävää syytä. Tämä sivilisaatio, joka oli löyhässä avuntanto- ja ystävyysliitossa Kakkosen, ja etenkin valoenkeleiden kanssa, käytti aluksi mecha-aseita jaloenkeleitä vastaan, mutta myöhemmin konflikti eskaloitui käsittämään valoenkelit itsensä, kun jaloenkelit tekivät attentaatin maailmassa vieraillutta valoenkelidelegaattia vastaan. Sota eskaloitui tästä edelleen, ja tuli myöhemmin käsittämään myös taivaanenkelit, majoraenkelit ja harmaat demonit. Enkelisodat eivät kehittyneet Suuntaumusten väliseksi suursodaksi, koska sekä Järjestyksellä että Hyvyydellä oli olemassa joukko sopimuksia ja artikloja, jotka sallivat heidän pestä kätensä alaisolentojen tekemistä iskuista. Tämä useampien sotien sarjaksi laajentunut konflikti päättyi lopulta Järjestyksen ja Hyvyyden edustajien neuvottelemaan sopimukseen, jossa jaloenkelit sopivat aselevosta Hyvyyden enkelien kanssa, ja harmaat demonit pakotettiin pidättäytymään kokonaan hyökkäyssodista universumisyklin loppuun asti.
Valpas rauha
Enkelisotien jäljiltä Universumi palasi rauhantilaan. Teknologian taso keskiulottuvuudessa kasvoi roimasti tällä aikakaudella ja kuolevaiset imperiumit kasvoivat suuremmiksi, kun enkelisotien jäljiltä useat sivilisaatiot näkivät tarkoituksenmukaisena kehittää omaksi turvakseen mm. mechoja ja avaruuslaivastoja. Energi-, magi- ja psitek yleistyivät huomattavasti keskiulottuvuuden nopealla ja jopa hitaalla vyöhykkeellä.
Iltahämärän sota
Valpas rauha rikkoutui syklin lopulla, kun Suuntaumukset katsoivat asemansa niin hyvin varustetuiksi, että ne aloittivat taas ilmisodan toisiaan vastaan. Keskiulottuvuudessa vallitsevat kyber- ja hypervallat olivat pakotettuja joko ottamaan puolet tässä sodassa tai jäämään auttamatta sen jalkoihin, kun Suuntaumukset olivat kukin palanneet syklin pitkinä rauhanvuosina täyteen vahvuuteensa. Iltahämärän sota ei ollut hirveän pitkä Mahtien Mittelön mittakaavassa, mutta se oli erittäin verinen ja tuhoisa, ja sen uhrien määrää ei voida edes luotettavasti arvioida. Iltahämärän sota loppui juuri ennen loppurysäystä, jättäen keskiulottuvuuden taas kerran raunioituneeksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karkeasti arvioituna noin miljardi Maapallon vuotta. Universumisyklien väliset suhteelliset aikaskaalat ovat kuitenkin vaikeasti määriteltävissä, joten tätä on syytä pitää vain kuolevaisille ymmärrettävänä viitearvona.
  2. Esimerkiksi Järjestykselle olisi ollut kovin mieleen palauttaa voimaan kuudennen syklin aikainen Kaaoksen Valtakunnan sulku.
edeltäjä:
Seitsemäs universumisykli
Universumisykli seuraaja:
Yhdeksäs universumisykli