Aeth

Aeth
Koko nimi:	?
Tosinimi:	*Ae?th
Laji:	Uniikki
Sukupuoli:	Neutri
Syntymäaika:	9. universumisykli
Syntymäpaikka:	Keskiulottuvuus
Suuntaumus:	Neutraali
Voimaluokitus:	Biskatamatar
Kuolemattomuuden tyypit:	Ainakin 1 ja 3
Manatyypit:	Punainen, sininen
Liittolaiset:	Oppilaat, punaisten ja sinisten maagien veljeskunnat
Arkkiviholliset:	?
Saavutukset:	Askensio, oman taikuudenlajin kehittäminen
Pilkkanimet:	Merisiili, sinipunainen maagi

Aeth, Sadan ja kolmen loitsun maagi, Punaisen ja sinisen taikuuden suurmestari oli 10. universumisyklin alkupuolella kuollut suurmestarimaagi.

Hänen varhaisista vaiheistaan ei tiedetä paljoa. Tähän ovat osasyyllisiä hänen alkuperämaailmansa täydellinen mitättömyys, 9. universumisyklin etuajassa lopettamisesta seurannut sekaannus ja hän itse. Tiettävästi hän kuitenkin syntyi Keskiulottuvuudessa teknologian tason 2 maailmassa, jossa taikuus oli korvannut teknologisen kehityksen, ja hallitsevat rodut olivat, kuten näissä maailmoissa on tapana, ihmiset, haltiat ja kaapiit. Aeth itse oli nykyisen käsityksen mukaan hybridi, joidenkin lähteiden mukaan puoliksi puolihaltia, kolmasosaksi jotar, kahdeksasosaksi maahinen ja kahdeksasosaksi jotakin ihan muuta. Tämän jälkeen jäljellä olevat tiedot ovatkin useiden aeonien ajan hyvin epätäydellisiä ja paikoittain puhtaasti epäuskottavia.

Olemus ja voimat

Aeth oli kehittänyt käyttöönsä kaksi täysin uutta manatyyppiä, jotka hän nimesi kansantajuisesti punaiseksi ja siniseksi manaksi. Molemmat tyypit olivat yhdistelmämanoja, jotka käsittävät vaihtelevina osuuksina kaikkia luonnollisia manatyyppejä, huhujen mukaan Suuntaumusmanat mukaanlukien. Punainen mana on äärimmäisen monipuolista ja omaa kaikkien manatyyppien ominaisuuksia, ja sininen äärimmäisen joustavaa, ja kykenee mukautumaan olemuksellisella tasolla tilanteen mukaan. Kummatkin manatyypit sopivat koko lailla kaikkeen, ja yhdessä muodostivat pohjan suurimmalle osalle Aethin kyvyistä. Ennen kuolemaansa hän oli kehittänyt näiden manatyyppien ja niiden käyttöä varten luomiensa taikuuden lajien hallinnan niin korkealle tasolle, että tarvitsi enää kahta loitsua: toinen oli punaisesta manasta muodostuva "säde" ja toinen sinisestä manasta muodostuva "kilpi" tai "kenttä". Ikäänkuin näiden kahden loitsun kehitystyön sivutuotteena hän laati yhteensä sata korkean ja keskikorkean tason loitsua, jotka käyttivät punaista ja sinistä manaa sekä muita manatyyppejä erilaisina yhdistelminä ja sekoituksina.

Transkendentaalisen askension kautta Aethin olemus oli kehittynyt joksikin, mikä muistutti hyvin vähän mitään, mitä Universumissa oli siihen saakka tai tänäkään päivänä nähty. Hänen puhtaan manaruumiinsa keskustassa oli ajan muodin mukainen raskaasti panssaroitu ydin, johon hänen sielunsa nivoutui. Ydintä ympäröivät vaihtelevina kerroksina ensin punaisen ja sinisen manan "levyt" ja sitten samaisten manatyyppien muodostamat liikkuvat "lonkerot". Arvostelijoiden Aethin tosimuodosta käyttämä lempinimi oli "Merisiili". Maallisten merisiilien tapaan Aethillakin oli ruumiissaan monimutkainen tiehyt- ja putkijärjestelmä, jonka lävitse pumppautui ja virtasi mitä erilaisempia manatyyppejä tekemässä mitä ne sitten ikinä tekivätkin. Ilmeisesti juuri nämä rakenteet tekivät mahdolliseksi Aethin harjoittaman kaltaisen taikuuden, joka, jos kohta puhtaat manatyypit olivat sitä suoraviivaisesti voimakkaampia, hävisi monipuolisuudessaan ja joustavuudessaan edes teoreettisesti vain todelliselle spektraalimanalle.

Kuolema

Aethin tuhoon johtaneen tapaturman aihio oli hänen loitsunsa numero 103, Omniloitsu. Se perustui hyvin monimutkaiseen, sekä sinistä ja punaista manaa käsittävään, kaikkia viittä Khrononthepin epävarmuusmetodia hyödyntävään fraktaaliseen loitsukuvioon, jonka oli tarkoitus levittäytyä ympäristöön assimiloiden sen manaominaisuudet itseensä ja vuorovaikuttaa arvaamattomilla tavoilla itsensä ja ympäristönsä kanssa muodostaen täysin uusia loitsuja. Aethin tarkoitus oli tarkkailla loitsua kunnes se lopulta hiipuisi omaan mahdottomuuteensa ja kirjoittaa muistiin kaikki syntyvät effektit mahdollisesti hyödyllisten loitsujen poimimiseksi. Loitsun luonteen vuoksi hänen täytyi itse pysyä sen keskipisteessä koko sen kulun ajan, mutta hän oli rakentanut loitsunsa siten, että sen vaikutukset eivät milloinkaan yltäisi hänen omaa olemustaan ympäröivän suojavyöhykkeen sisäpuolelle. Ensimmäiset kokeet menivätkin odotetusti ja tuottivat lupaavia tuloksia, ja Aeth siirtyi viimeiseen vaiheeseen. Hän valitsi paikaksi eräässä Keskiulottuvuuden nurkassa sijaitsevan galaksiryhmien välisen tyhjiön, joka ei kuulunut minkään Suuntaumuksen omistukseen eikä kiinnostanut yhtäkään kybervaltaa, ja suoritettuaan vaaditut esivalmistelut lausui loitsunsa. Aluksi kaikki eteni suunnitelmien mukaan, ja loitsu laajeni Aethin tarkoittamalla tavalla n. suhteellisen kauan. Sitten jokin kuitenkin meni vikaan (tämä ei tullut yllätyksenä juuri kenellekään), ja loitsu, peitettyään kuutioparsekkien alueen lakkasi laajenemasta ja jäi jylläämään paikoilleen. Viimeiset tiedot Aethista itsestään olivat pian kokeen alun jälkeen ennen nopeinta laajenemisvaihetta, eivätkä myöhemmät tutkimuslennot manapyörteen lävitse ole löytäneet hänestä merkkiäkään.

Perintö

Aethin Omniloitsun jälkeensä jättämä matalatasoisten anomalioiden ja arvaamattomien manavaikutusten pyörre riehuu edelleen satunnaisia loitsuja ympärilleen singoten, tosin huomattavasti kutistuneena, eikä sen odoteta sammuvan ennen 10. universumisyklin päättymistä seuraavassa loppurysäyksessä. Maagien neuvosto on ympäröinyt alueen suojaloitsuilla ja aidoilla, jotka estävät pyörteestä lentelevien loitsujen ja esiin ryömivien kummallisen olentojen pakeneminen muualle maailmankaikkeuteen. Halukkaat voivat tutkia manapyörteen toimintaa paikan päällä. Sisäänpääsymaksuista kerätyt tuotot menevät Arkkisuurmaagien virkistyskassaan.

Tähän mennessä kukaan ei ole onnistunut saavuttamaan kaikkien Aethin sadan loitsun hallintaa, vaikka varsinkin numerot 3, 13 ja 74 ovat nähneet suhteellisen paljon käyttöä hänen kuolemansa jälkeenkin. Kahta seuraavaa loitsua ei tiettävästi ole koskaan kyennyt käyttämään kukaan muu kuin Aeth itse - ei sillä, että suurmestarimaagien tasolta olisi osoitettu kiinnostustakaan. Omniloitsua ei tietenkään ole edes yritetty toisia.

Loitsujensa lisäksi Aeth tunnettiin innokkaana kokeellisena biologina. On osittain hänen ja hänen vähemmän kuin riittävien hallussapitomenetelmiensä syytä, että monet Keskiulottuvuuden maailmat ovat niin täynnä nokkaeläinten ja pöllökarhujen kaltaisia kummallisia sekasikiöitä kuin ovat.

Hänen tyhjilleen jäänyt transdimensionaalinen velhontorninsa leijailee edelleen autiona (pääasiassa) henkitasolla. Sen epäillään omistajansa kuoleman jälkeen tulleen hulluksi, ja se on nyttemmin ottanut tavakseen pistäytyä erinäisillä merkityksettömillä planeetoilla antamassa paikallisten seikkailijoiden hakea sisältään jonkin aivan liian voimakkaan taikaesineen kanssa arvattavan tuhoisin seurauksin, ja ponnahtaa äkkiarvaamatta ylemmistä ulottuvuuksista suurilla nopeuksilla liikkuvien avaruusalusten tielle.

Aethin perustamista kahdesta maagisesta järjestöstä Punaisten maagien veljeskunta on hyvin lähellä ei mitään, ja Sinisten maagien veljeskunta, jonka oli tarkoitus soluttautua muihin maagisiin järjestöihin on ilmeisesti sulautunut joukkoon vähän liiankin hyvin, sillä se vaikuttaa kadonneen tyystin.

Viitteet

Voimajärjestyksen biskatamatarit

← Suprem biskatamatar	Undremal biskatamatar →
Protos Czar Enkelikuningas Adam Velirien Necromancer Azuroooc Yog-Sothoth Azathoth Jorma Teräs Lilith Urkorybant Keisarimolokki Glaulong Mithrin Khrononthep (†) Aeth (†) Agenolai Kärsimätön (†) Zimzumgul (†) Kirilinde (†)	Celiel Jagr Yin Erzamiel Menediel Kaaoksen Mestari Raladar Harmaa Hastur Arceciel Ibinthia Nirotha Nei Jenitei Zarafiel Ophiriel Rhokan Shub-Niggurath Nyarlatothep Agyos KorrZhax Kylmä Yaishinu Zed (†)

Maagit