Skwyymi
Skwyymit ovat Kthogrondista peräisin olevia, vaikeasti luokiteltavia ei-tietoisia eliöitä.
Skwyymin ruumis koostuu kolmesta pitkästä, tasapaksusta haarasta. Haaroista yksi on muita pidempi ja päättyy skwyymin suuaukkoon. Muita kahta skwyymit käyttävät liikkumiseen hieman raajojen tapaan. Skwyymeillä ei ole keskushermostoa, eriytyneitä aistinelimiä eikä oikeastaan mitään muuta kuin ruoansulatuskanava ja liikkumiseen tarvittavat lihakset. Ne syövät ja kykenevät sulattamaan koko lailla mitä tahansa tielleen osuvaa, oli se elotonta, elollista tai eloperäistä, mukaanlukien toisiaan, ja ovat vuorostaan saalista Kthogrondin metallimyyrille ja maalohikäärmeille. Kthogrondissa ne liikkuvat valtavina, samassa tahdissa kulkevina laumoina, jotka haravoivat läpikulkemansa alueen jokaisen neliösenttimetrin.
Skwyymien ainoat aistit ovat tunto ja kyky aistia poikkeavuuksia maamanakentissä. Ne tunnistavat toisensa ja paikallistavat liikkuvat saaliinsa näiden liikkeiden aiheuttamien värähtelyjen perusteella. Maaelementaalit ovat skwyymeille täysin havaitsemattomia, sillä ne sulautuvat ympäristön manakenttään eivätkä aiheuta värähtelyä liukuessaan kiven ja maa-aineksen lävitse.
Skwyymit ovat sukupuolettomia, ja lisääntyvät siten, että tarpeeksi suureksi kasvaneen skwyymin haarakkeet kuroutuvat irti toisistaan. Tuloksena on kolme niinkutsuttua skwyymimatoa, joista kustakin kasvaa ennen pitkää aikuinen, kolmihaarainen skwyymi. Skwyymimadot kelpaavat toistensa ja aikuisten lajitoveriensa ruoaksi siinä missä mikä tahansa muukin.
