Jivanmukta
Jivanmukta (Spiritus emancipatus, tos. जीवन्मुक्त) tai vain mukta[1] eli Vapautunut tai vapautunut sielu, on henkiolento, jollainen voi liberatoriseksi askensioksi kutsutun prosessin kautta kehittyä tarpeeksi monta jälleensyntymää läpikäyneestä kuolevaisesta sielusta.
Harjoittamalla itsekehitystekniikoita lukuisten elinikien läpi tällainen kuolevainen saavuttaa täyden tietoisuuden kaikista aiemmista elämistään. Tämän tietoisuuden kehittyminen laukaisee sielun tasolla perustavanlaatuisen muutoksen, jonka lopputulemana se realisoi oman olemassaolonsa ruumiista riippumattomana ja eliniästä toiseen kestävänä henkenä. Realisaation välittömät hedelmät ovat yliluonnollinen, tavallisten kuolevaisten näkökulmastasta kaikkitietävyyttä hipova ymmärryksen aste, joka juontuu jivanmuktin täydellisestä pääsystä kaikkien aikaisempien elämiensä tietojen kokonaistasoon sekä siitä, etteivät ruumiillisten aistien tai ajattelukyvyn rajoitteet[2] enää koske sitä, sekä tyypin 7 kuolemattomuus. Jivanmukta voi vapautumisensa jälkeen jatkaa maanpäällistä olemassaoloa halutessaan, mutta ei enää ole ruumiiseen sidottu, vaan henkiolento, joka vain asuttaa ruumista. Se voi hallita omaa reinkarnaatiotaan asettuakseen mihin ruumiiseen haluaa tai ilmentyä puhtaan yliluonnollisessa muodossa ektoplasmasta koostuvassa ruumiissa. Jivanmuktien muut voimat vaihtelevat, mutta koska sellaisella on käytössään lukuisten elinikien kaikki kyvyt ja taidot yhtenä osiaan suurempana kokonaisuutena[3], voivat olla huomattavat.
- ↑ Tarkasti ottaen "jivanmukta" on kyseessä vain, jos olento on saavuttanut askension eläessään. Tuonpuoleisessa askension läpikäynyt olento on videhamukta; mutta juuri kukaan ei tee tätä eroa.
- ↑ On paljon kätevämpää käyttää ajattelemiseen mieltään kuin aivojaan, jotka ovat oikeastaan melko alkeellinen laite; mutta suurin osa kuolevaisista ei tähän kykene.
- ↑ On olemassa raja sille, kuinka paljon toisiinsa liittymättömiä kykyjä yksi sielu voi kantaa. Liberatorinen askensio ikään kuin sulauttaa sielun eri kykysetit yhteen.