Eremkhal

Kohteesta Hömppäpedia
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Eremkhal on Keskiulottuvuuden tuntumassa sijaitseva suurehko ulottuvuus. Sitä pidetään yleisesti yhtenä Universumin synkimmistä ja luotaantyöntävimmistä paikoista. Eremkhalin epäillään joskus hämärässä muinaisuudessa olleen kataklysmisen ulottuvuuksienvälisen taistelun kenttä, ja saaneen tällöin nykyiset ominaisuutensa.

Pahat henget kulkevat Eremkhalin läpi matkalla muihin ulottuvuuksiin, ja jäävät joskus pidemmäksi aikaa. Harvat muut matkalaiset poistuvat yleensä mahdollisimman nopeasti, sillä harva haluaa vapaaehtoisesti viettää Eremkhalissa yhtään enempää aikaa, kuin on pakko.

Olemus[muokkaa]

Eremkhalin ulottuvuusgeometria on tyyppiä ääretön kiintopisteetön taso, ja olemukseltaan se muistuttaa hiekka-aavikkoa. Maa on kuivaa, tasaisen harmaata hiekkaa, ja sen yllä roikkuu tasaisen lyijynharmaa taivas. Siellä täällä on havaittavissa muinaisia, vaalenneita luurankoja, mutta muuten kaikki on täysin tasaista. Tuulta tai muuta sääilmiöitä ei ole, lämpötila ja ilmankosteus eivät vaihtele, ja ulottuvuudessa vallitsee ainainen hämärä. Eremkhalin kokonaispinta-alaa ei ole koskaan mitattu, mutta sen epäillään kattavan useiden planeettojen alueet.

Asukkaat[muokkaa]

Eremkhalin hallitsevan lajin asemasta kilpailevat värisokeat jättiläiset, erinäiset monijalkaiset ja hyvin epäystävälliset eläimet, humanoidivariantti, joka on sopeutunut Eremkhalin harmaisiin, tasaisiin ja piirteettömiin oloihin kehittymällä harmaaksi, piirteettömäksi ja litteäksi, ja Eremkhalin vaeltavat kivet, jotka ovat joko tiedostava ja ilmeisen nuivasti tunkeutujiin suhtautuva laji, Eremkhalin jonkin perustavanlaatuisen ja ilmeisen epämiellyttävän ominaisuuden luontainen seuraus tai hyvin monimutkainen pila. Humanoidiheimot ovat vaihtelevista syistä käyneet koko olemassaolonsa ajan kiviä vastaan vaihtelevan laajamittaista mutta aina veristä sotaa, jonka seurauksena heistä monista on tullut entistäkin litteämpiä ja harmaampia. Taistelut ovat pysyneet tasaväkisinä ja tuloksettomina, sillä vaikka kivet ovatkin ovelampia ja vaikeampia tappaa, on humanoidiheimoilla etuinaan nopeampi lisääntyminen ja suurempi taktinen liikkuvuus[1].

Vakituisten asukkaiden lisäksi Eremkhalissa näkee silloin tällöin ulottuvuuksienvälisiä kauppakaravaaneja, eksyneitä ulottuvuusmatkaajia ja vaeltavia pahoja henkiä. Eremkhal on myös kohtalaisen hyvä pakopaikka niille, joiden täytyy piiloutua joksikin aikaa, sillä loputtomaan harmaaseen hiekkaerämaahan on erinomaisen helppo kadota ja etsintäpartioiden ensimmäinen prioriteetti on luultavammin poispääsy kuin kohteen löytäminen. Eremkhaliin piiloutumisen varjopuoli on se, että piiloutujan on itse vietettävä aikaa Eremkhalissa.

Eremkhalissa on joitakin pysyviä ja puolipysyviä asutuskeskuksia, pääasiassa paikoissa, joissa ulottuvuuksien välillä siirtyminen on erityisen helppoa. Läpikulkevat pahat henget tekevät tämän menettelyn viisauden kyseenalaiseksi. Humanoidiheimot eivät Eremkhalin ilmastoon sopeutuneina tarvitse välttämättä minkäänlaista suojaa, mutta pystyttävät telttoja, hökkeleitä ja kivien pysäyttämiseksi tarkoitetuja muureja, jos saavat matkaajilta tai ulottuvuudellisten hylkyvirtausten tuomana sopivia rakennustarvikkeita. Jättiläiset pystyttävät, usein humanoidien ei-niin-suosiollisella avustuksella valtavia, mustia monoliitteja. Aavikolla on myös ainakin yksi alkuperältään epäselvä mutta oletettavasti joko jättiläisten tai kadonneiden (ja paikkavalinnan perusteella hyvin tyhmien) kolonialistien perua oleva, osittain asutettu ja osittain täysin tuhoutunut rauniokaupunki, jolle ei ole annettu nimeä, sekä InDimCon liikkuva löytötavaratoimisto, joka kerää talteen kohtaamansa kiinnostavan tavaran. Suurimmaksi osaksi Eremkhal on kuitenkin asumaton ja autio, ja matkaaja voi kulkea vuosia tapaamatta ketään ja näkemättä mitään muuta kuin harmaata.

Eremkhalin muodollinen hallitsija on sinne jo nykyisen universumisyklin alkuaikoina saapunut, Harmaasta tornistaan käsin hallitseva Harmaa maagi, joka silloin tällöin tekee läsnäolonsa tiettäväksi lähettämällä golemeita ja peikkopalvelijoita noutamaan tarvikkeita, kiusaamaan paikallisia tai perimään tullia Eremkhalin läpi kulkevilta karavaaneilta. Maagi itse ei poistu tornistaan, ja hänestä ei varmasti tiedetä muuta kuin että hänellä on raivostuttava tapa puhua, kirjoittaa ja ajatella kokonaan ilman välimerkkejä ja suuraakkosia. Jättiläis- ja humanoidiheimoilla on omat johtajansa, jotka yleensä hallitsevat siihen asti, kun vihollinen tai tuleva seuraava johtaja surmaa heidät.

Viitteet[muokkaa]

  1. Silloin kun kukaan ei ole katsomassa kivet voivat liikkua lyhyessä ajassa hyvinkin pitkiä matkoja, mutta häviävät humanoideille lyhyellä matkalla.