Zimzumgul

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Zimzumgul
Crystal Clear action button cancel.png
Kuva sensuroitui yleisen ja palvelimen hyvinvoinnin vuoksi.
Tosinimi:Zimzumgul
Laji: Alkukaaosotus
Sukupuoli: Ei
Syntymäaika: Muinaisuus
Syntymäpaikka: Tuntematon
Suuntaumus: Kaaos
Voimaluokitus:Biskatamatar
Regeneraation taso:Korkea keskinen
Kuolemattomuuden
tyypit:
1, 3
Liittolaiset: *Lähimmät liittolaiset*
Arkkiviholliset: *Pahimmat viholliset*
Saavutukset: Söi uransa aikana huomattavia osia maailmankaikkeutta
Pilkkanimet: Iso ötökkä, hyttysparvi, hyi vittu mikä toi on?!, aarggh

Zimzumgul Moninainen, Alkuperäinen hämähäkki[1] (muita nimiä mm. Ikinälkäinen, Kaikennielijä ja Suuri Vitsaus) oli Mahtien Mittelöä edeltävältä ajalta peräisin ollut ja lopulta Majora-sodassa Velirienin käsissä loppunsa kohdannut Ylempi Kaaosherra.

Olemus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tosimuodossaan Zimzumgul oli massiivinen (tarpeeksi suuri nielläkseen planeettoja kokonaisena), käsittämätön, etäisesti niveljalkaisen kaltainen olento, jolla kuvausten mukaan oli "aivan liikaa" jaokkeita, raajoja, tuntosarvia, siipiä, verkkosilmiä jne., sekä ennen kaikkea täysin ylenmääräinen valikoima erilaisia suita ja suuosia, joilla se jatkuvasti kalusi, nakersi ja imi aivan kaikkea suinkin ulottuville sattuvaa. Zimzumgulin määrittelevin piirre oli juuri pohjaton nälkä ja tarve assimiloida kaikki ei-kaoottinen (ja sen puutteessa osa kaoottisestakin) aines ympärillään itseensä: Kaaosherrana se typifioi Kaaosta kaikennielevänä, alati laajenevana ja kaiken itsensä kaltaiseksi tekevänä, entrooppisena voimana. Tosimuodon tarkempi kuvailu ei ole mahdollista johtuen osaksi sen silkasta koosta, osaksi siitä, että se muutti jatkuvasti muotoaan, ja osaksi sen fraktaalisesta, itseään varioivasta luonteesta. Tosimuodon silkka visuaalinen kompleksisuus saattoi tuhota heikompien sen nähneiden olentojen mielet tai jättää hiukan voimakkaammat katatooniseen tilaan.

Zimzumgul oli fraktaalinen olento, jolla oli kyky silmikoida pääolemuksestaan pienempiä, yksinkertaisempia kopioita itsestään. Nämä kopiot pystyivät edelleen jakaantumaan vielä pienempiin kopioihin, ne vielä pienempiin, ja niin edelleen aina nanotasolle asti. Silmikoidut osaruumiit taas pystyivät sulautumaan takaisin yhteen aina suuremmiksi osaruumiiksi. Zimzumgul viettikin suurimman osan ajastaan dispersoituneena lukemattomina osaolemuksina laajalle alueella maailmankaikkeutta. Osaruumiit olivat holografisessa suhteessa Zimzumgulin tosimuotoon: ne olivat kaikki Zimzumgul, mutta Zimzumgul ei ollut mikään niistä. Zimzumgulin kykyihin kuuluivat luonnollisesti myös hyökkäysten väistäminen hajoamalla iskun vaikutuksesta parveksi pienempiä osaruumiita ja palaaminen takaisin yhteen sekä regeneraatio yhdestäkin pakoon päässeestä osaolemuksesta.

Pienemmät osaruumiit olivat arvattavastikin suurempia heikompia, mutta parvina liikkuessaan vähintään yhtä vaarallisia: nälkäisen hyökyaallon tapaan etenevinä laumoina ne saattoivat minuuteissa ahmia kitoihinsa kokonaisia sivilisaatioita. Tyypillisiä, rotan kokoisesta talon korkuiseen yltäviä, järjettömän rumilta (ja siis Kaaoksen riveissä täysin normaaleilta) hyönteis-hämähäkki-tuhatjalkais-joiltakin näyttäviä Zimzumgul-osaolemuksia pidettiin alemman tason olentojen parissa laajalti vain yhtenä kaaosotusten lajina muiden joukossa; vasta niiden täydellinen katoaminen Universumista Zimzumgulin kuoleman jälkeen lopullisesti todisti päinvastaisen.

Jotkin tutkijat ja teoreetikot olivat taipuvaisempia pitämään Zimzumgulia enemmänkin itseään monistavana, metafyysisena infektiona tai syöpänä, joka vain tuotti fraktaalisia niveljalkaisruumiita levittäytymisensä sivuvaikutuksena, kuin varsinaisena olentona.

Voimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Assimilaatio ja absorptio
Zimzumgalin voimista pelätyin oli sen kyky syödä lähes mitä tahansa, ei vain ainetta, vaan myös henkeä, sieluja, manaa, energiaa ja jopa Universumin kudosta itseään. Sen osaruumiilla oli käytössään rajaton valikoima erilaisia suuosia eri rakenteiden rikkomiseen ja absorboimiseen, ja sen omasta fraktaalisesta rakenteesta johtuen sen vähäisinkin ihohuokonen oli samalla taas yksi suu. Pätevä tapa tuhota Zimzumgalin osaolemuksia oli hyökätä sellaisella voimalla, nopeudella tai konsentraatiolla että ne eivät ehtineet absorboida hyökkäystä, mutta tämän tehokkuus laski mitä suuremmista tai suuremmasta määrästä osaolemuksia oli kyse, ja Zimzumgal kykeni myös varioimaan tiiviyttään ja permutoimaan ruumiinmuotoaan optimoidakseen itsensä eri hyökkäyksiä vastaan. Ainoastaan kyllin voimakkaat, jonkin toisen Suuntaumuksen voimalla luodut esteet olivat kykeneviä sen pysäyttämiseen.
Surina
Zimzumgulin "surina" oli sen jatkuvasti ympärilleen levittävää, matalatelepaattista värähtelyä. Pienissä määrissä se oli vain ärsyttävää, mutta suurten parvien tai suurempien yksittäisruumiiden tuottamana se teki kaiken keskittymisen (ja siten myös monien kehittyneempien tekniikoiden käytön) mahdottomaksi ja aivopesi heikkotahtoisemmat heittäytymään vapaaehtoisesti Zimzumgulin kitoihin. Zimzumgulin mielenhallinnassa ei ollut kyse suoranaisesta tahdon murtamisesta, vaan alitajunnan tasolla toimivasta, jatkuvasta suostuttelusta, jolle altistuneen olennon tietoinen mieli ei enää lopulta kyennyt erottamaan omia ajatuksiaan Zimzumgulin ajatuksista ja alkoi luulla itse haluavansa joutumista sen syömäksi. Tämänkaltainen vaikuttaminen on hitaampaa, mutta myös pitkällä aikavälillä vaikeampaa torjua tai havaita, kuin suoraviivainen mielenhallinta.
Kaaoseffektien käyttö
Zimzumgulin yliluonnolliset voimat perustuivat suurelta osin sen natiiviin kaaosmanipulaatiokykyyn, jonka avulla se saattoi raakaa Kaaosvoimaa kanavoimalla vääristää ympäristöään haluamaansa suuntaan.
Regeneraatio
Zimzumgulin pienimmätkin silmikoidut osaruumiit olivat syömä- ja kasvu-, sekä kyllin suuriksi kasvettuaan jakaantumiskykyisiä. Tällä tavalla, vaikka lähes kaikki sen massasta olisikin tuhottu, se kykeni ajan kanssa rakentamaan itsensä uudelleen mikroskooppisesta palasesta. Koska Zimzumgal oli aina dispersoituneena laajalle alueelle, oli lähes väistämätöntä, että ainakin yksi johonkin vihoviimeiseen ulottuvuusnurkkaukseen kiilautunut osaruumis selviäisi mistä vain tuhoamisyrityksestä[2], ja sitä pidettiin tämän vuoksi käytännössä mahdottomana lopullisesti tappaa.
Yllättävä älykkyys
Zimzumgulin pienemmät osaolemukset olivat yksittäin otettuina tyhmiä kuin Kokoomusta äänestävä saapas, mutta kokonaisuutena sillä oli käytössään huomattava distributoitui laskentateho, ja se oli kykenevä pelkkää tuholaisentorjuntatehtävää odottaneet viholliset yllättävään taktiseen ja strategiseen älykkyyteen, sekä, harvoin halutessaan, sivistyneeseen keskusteluun muiden olentojen kanssa[3].

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vaikkei Zimzumgul ollut hämähäkki eikä alkuperäinen.
  2. Tätä päästiin Mahtien Mittelön aikana todistamaan vaivaannuttavan monta kertaa.
  3. Vanorda Descormidlion mukaan Zimzumgul oli erinomaista seuraa, mutta surkea pokerissa.