Luonnonhenki

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Luonnonhenki
-
Tieteellinen nimi:Espiritu Naturalis
Voimakkuus:D-
Vaarallisuus:E+
Älykkyys:C-

Luonnonhenget ovat humanoidimuotoisia fysiohenkiä, jotka nimensä mukaisesti ovat sidoksissa luontoon ja paikkoihin. Tässä mielessä ne muistuttavat nymfejä, mutta luonnonhenget eivät suoraan edusta yksittäistä elementtiä, ja niiden sidos edustamaansa paikkaan on erilainen; siinä missä nymfit ovat edustamansa paikan fyysisiä ilmentymiä (vrt. personifikaatio), luonnonhenget ovat henkiolentoja, jotka ovat sitoutuneet tiettyyn paikkaan tai luonnonmuodostelmaan hieman samalla tavalla kuin sidotut haamut ovat sidoksissa kummittelemiinsa paikkoihin. Vaikka luonnonhenkien voimat ovatkin maagisia ja suurimmilta osin elementaalisia, niiden voimat edustavat eri elementtien sekoituksia - tarkka elementtijakauma riippuu luonnonhengen kotipaikasta[1].

Kuten muillakin fysiohengillä, luonnonhengillä on materialisoitunut ektoplasmaruumis, mutta ne kykenevät muuttamaan itsensä näkymättömiksi ja osin aineettomiksi kulkeakseen kiinteän materian läpi. Keskimäärin luonnonhenget eivät ole erityisen voimakkaita, mutta sellainen luonnonhenki, joka on sidoksissa suureen ja voimalliseen muodostelmaan voi olla kohtuullisen voimakas, koska luonnonhenget ammentavat manaa siitä paikasta, johon ne ovat sidoksissa. Jos luonnonhengen kotipaikka tuhotaan, henki ei kuole, mutta menettää tärkeimmän voimanlähteensä, ja voi tulla hulluksi[2].

Luonnonhenkien sisar- tai alalaji ovat nk. talonhenget, jotka ovat keinotekisiin rakennelmiin sidoksissa olevia henkiolentoja. Talonhenkien tarkka alkuperä ei ole tiedossa, mutta uskottavimmat teoriat esittävät, että talonhenget ovat periytyneet sellaisista esimerkiksi puihin ja kiviin sidoksissa olleista luonnonhengistä, joiden luonnollisen elinpaikan materiaalit muokattiin erilaisten rakennelmien ja esineiden muotoon. Talonhenkien tarkkaa suhdetta esimerkiksi tsukumogameihin ei tunneta perinpohjaisesti.


  1. Tämä on erotuksena nymfeihin, joilla on kullakin yksittäinen elementti.
  2. Hulluksi tullut luonnonhenki on useimmiten surun, vihan ja kostonhimon vallassa ollen siten keskimääräistä luonnonhenkeä vaarallisempi, joskin voimanlähteen puuttuessa myös heikompi.