Sielunsyöjä

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Sielunsyöjä
Logo6.gif
Tieteellinen nimi:Astrikos Venatorum
Tosinimi:venaclothlim
Voimakkuus:D-
Vaarallisuus:C
Älykkyys:C

Sielunsyöjät ovat puolifyysisiä henkiolentoja, jotka nimensä mukaisesti käyttävät ravinnokseen sieluja. Tiedostamattomien olentojen, sielullisten epäkuolleiden tai kuolemattomien olentojen sielut eivät kuitenkaan kelpaa, vaan niiden on saatava ravinnokseen nimenomaan tietoisten, kuolevaisten olentojen sieluja. Ihmiset ovat yleisyytensä vuoksi sielunsyöjien tärkein ravinnonlähde.

Sielunsyöjät ovat muodoltaan humanoideja, mutta niillä ei ole selkeitä ääriviivoja tai pysyvää muotoa, vaan ne näyttävät ikäänkuin kolmiulotteisilta, synkiltä varjoilta, jotka värisevät ja aaltoilevat paikoillaan. Niiden ainoat kasvonpiirteet ovat silmät, jotka ovat yksiväriset ja muistuttavat muodoltaan hiottuja, monisärmäisiä jalokiviä, sekä päälaelta ja kasvojen alaosasta versovat hitaasti kiemurtelevat, tummat aistinlonkerot.

Sielunsyöjien yliluonnolliset voimat painottuvat psioniikkaan, mutta taikuus ja energian käyttö, erityisesti mielimana ja tunne-energiat, eivät ole epätavallisia. Niillä on synnynnäinen psioninen kyky lukita tarpeeksi heikko kohde paikoilleen katseensa voimalla. Koska tällä kyvyllä ei ole vaikutusta sieluttomiin tai muuten sielunsyöjän ravinnoksi kelpaamattomiin olentoihin, ne käyttävät sitä myös sopivien uhrien tunnistamiseen. Lähitaistelussa sielunsyöjät käyttävät kaappamistaan sieluista valmistamiaan aseita tai käpäliensä teräviä kynsiä, jotka ne voivat tehdä aineellisiksi ja taas aineettomiksi halutessaan. Niiden taistelutyyli perustuu kynsien aineellisuuden säätelemiseen siten, että ne kulkevat aineettomina vastustajan ihon lävitse ja muuttuvat tämän ruumiin sisällä aineellisiksi. Eräs sielunsyöjien suosima temppu on uhrin selkäytimen naarmuttaminen tai katkaiseminen uhrin halvaannuttamiseksi tai tappamiseksi.

Sielunsyöjien pääasiallista saalista ovat sielut, jotka ovat jättäneet ruumiinsa luonnollista tietä, mutta ne osaavat myös poistaa vielä elävän olennon sielun. Tämä tapahtuu siten, että sielunsyöjä vangitsee ensiksi uhrin paikoilleen katseellaan, lävistää sitten tämän sydämen oikealla käpällään ja riuhtaisee kuoleman hetkellä sielun kurkkuchakran kautta ulos ruumiista.

Joidenkin muiden henkiolentojen tapaan sielunsyöjät voivat riivata ruumiillisia olentoja eli ottaa niiden ruumiin väliaikaisesti hallintaansa. Ne voivat riivata sekä eläviä olentoja että ruumiita, mutta suosivat ruumiita.