Personifikaatio

Kohteesta Hömppäpedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Personifikaatio on tietoinen tai tietoisen hahmon kuoren ottava olento tai aktiivisesti vaikuttava voima, jonka juuret ovat jossain käsinkosketeltavassa tai abstraktissa konseptissa. Personifikaation synnyn takana on aina ryhmä tietoisia mieliä, joita personifikaatio (person) peilaa. Ehdottomasti kuuluisin ja luonnettaan pisimmälle kehittänein personifikaatio on kuolemaa tapahtumana edustava, Kuoleman valtakunnassa vaikuttava Viikatemies, yksi monista personifikaatioista jotka saivat nykyisen muotonsa ihmisvarianttien yleistymisen jälkeen. Myös kaikkea Kaaosta edustavalla Ruumiillistuneella Kaaoksella on personifikaation ominaisuuksia; esimerkiksi mikäli malliuniversumin käsite kaaoksesta sattuisi vastamaan normaalien lonkeroiden, purppuran, oranssin ja häiriökäyttäytymisen lisäksi vaaleanpunaisia elefantteja, Ruumiillistunut Kaaos saattaisi manifestoitua siellä vaaleanpunaisena elefanttina, jolla on purppuraisina loistavat silmät, oranssia visvaa vuotava iho täynnä pieniä lonkerokärsiä, erittäin suuri oranssinlimainen purppuralonkero normaalin kärsän tilalla, ja jalkojen tilalla oranssit lonkerot, hännän tilalla taas purppurainen lonkero.

Personifikaatio eroaa useilla perustavanlaatuisilla tavoilla jumalasta vaikka niiden syntytapa ja sfäärit saattavat olla jopa päällekkäisiä. Esimerkiksi kuolemanjumala kuuluu jokaiseen itseään kunnioittavaan pantheoniin, mutta nämä jumaluudet eivät ole Viikatemiehen kanssa tekemisissä kuin kuolleiden sieluhin liittyvissä järjestelyissä. Yleisesti ottaen personifikaatiot ovat jumalia harvalukuisempia, persoonallisuuksiltaan vähemmän kehittyneitä, niillä on vähemmän keskinäisiä päällekkäisyyksiä (kuolemanjumalia on monta, mutta kuoleman personifikaatioita vain yksi) ja ne ovat huomattavasti vähemmän taipuvaisia viettelemään kuolevaisia kultaisen sateen hahmossa. Okkultistipiireissä personifikaatioita kutsutaan Voimiksi tai potentiaateiksi ja jumalia Valloiksi tai auktoriteeteiksi.

Personifikaation voimatason määrittäminen on haastavaa. "Kuoleman voittaminen" väkivaltaisessa taistelussa jonkun henkilön kuoleman estämiseksi kuulostaa romanttiselta, mutta laajennettuna ajatus esimerkiksi "tuolin voittamisesta" jonkin järjettömän efektin aikaansaamiseksi (tuolien tuoliuden estämiseksi?) ei ole järjenmukaista. Syntyneen personifikaation kykenee silti hävittämään tuhoamalla järjestelmällisesti sen synnyttäneiden tietoisuuksien joukkoa ja hyökkäämällä personifikaation edustaman konseptin ja personifikaation itsensä kimppuun. Esimerkiksi sen jälkeen kun koko biblauksen käsite poistettiin yleisen hyväksynnän saattelemana Universumista biblauksen voimakas ja hankalaksi heittäytynyt personifikaatio Biip Biip hävisi sen mukana.

Yleinen ja monien Mainoreidenkin käsityksissä elävä harhaluulo liittyy siihen, että personifikaation tuhoaminen vaikuttaa taustalla olevaan konseptiin, vaikka personifikaatio on nimen omaan konseptin emergenssi ominaisuus eikä toisin päin. Personifikaatio saattaa esimerkiksi liittyä konseptiin, edesauttaa konseptin toteutumista tai jopa koostua jostakin konseptista, vaikkapa Kylmyyttä edustavan ja levittävän Pakkasherran väliaikainen tuhoaminen pysäyttää kylmyyden leviämisen paikallisesti, mutta ei suinkaan tuhoa kylmyyden käsitettä. Personifikaation tuhoaminen aiheuttaa kuitenkin universaalilla tasolla Barathrum-vastavaikutuksen, joka siis virheellisesti tulkitaan konseptin häviämiseksi tietyltä alueelta universumia. Etenkin kuoleminen on paitsi Universumin itsensä, myös kaikkien viiden Mahtavan ylläpitämä konsepti.

Universaalien rakennuspalikoiden (energiat, manat) edustajat, primaalit ja elementaalit eivät lukeudu personifikaatioihin vaan ovat olemassa ilman erillisiä tietoisuuksia niitä luomaan. Personifikaatioiden tavoin primaalit ja elementaalit muistuttavat usein muita tietoisia olentoja, mutta tässä tapauksessa kyse ei ole niinkään suorasta luomissuhteesta kuin huonon ja pitkäkestoisen seuran epätoivotusta vaikutuksesta.