Dekhva

Kohteesta Hömppäpedia
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Stop hand.png Tämä artikkeli kertoo todellisesta super-, hyper- tai jopa kybervallasta,
jonka joukot tulevat tuhoamaan sinut täysin, mikäli vandalisoit tätä artikkelia!
Dekhva
Tsa.jpg
Voimakkuus:E/D
Vaarallisuus:C
Älykkyys:C+

Dekhvat ovat varsin epämiellyttäviä olentoja, jotka ovat saattaneet huomattavia osia Keskiulottuvuudesta hallintaansa. He harrastavat mm. asutuille planeetoille soluttautumista, niiden valtaamista, satunnaisten muiden olentojen leikkelemistä ja toisinaan syömistä, veren juomista, ja kaikkein mieluiten toistensa tappamista omien uriensa edistämiseksi.

Ulkonäkö ja voimat[muokkaa]

Tosimuodossaan dekhvat ovat suurikokoisia mutta luurangonlaihoja, neliraajaisia, pystyssä käveleviä humanoideja, joilla on käsissään ja jaloissaan pitkät raatelukynnet. Yksilöiden välinen vaihtelu on suurta, sillä dekhvat harrastavat genominsa manipulointia, kyberneettisiä parannuksia, elinsiirtoja ja lisäävät innokkaasti erilaisten kohtaamiensa olentojen perimää omaansa (myös sillä tavalla). Useimmilla onkin ruumiissaan taktisissa paikoissa erinäisiä piikkejä, rudimentaalisia ulokkeita ja muita epämuodostumia. Kaikki ovat ihmisten silmään erittäin rumia. Yleisesti ottaen dekhvat muistuttavat aika tavalla xenomorfeja[1]. Dekhvojen keskipituus on hieman yli kaksi metriä ja veriryhmä seepia.

Kuten monet muutkin hieman voimakkaammat rodut, dekhvatkin kykenevät kuitenkin muuttamaan muotoaan, ja voivat tarvittaessa omaksua ihmisten tai muiden olentojen ulkonäön sulautuakseen niiden joukkoon. Tosimuodossaan dekhvat ovat kohtalaisen vaarallisia, sillä he ovat useimpia ihmisiä nopeampia, voimakkaampia, ilkeämpiä ja teräväkyntisempiä, ja kykenevät regeneroimaan vähäisempiä vammoja. Valemuodossa taistelutehokkuus laskee ilmeisistä syistä hieman. Yleisesti ottaen dekhvan tappaminen on varsin vaikeaa ilman vähintään biskatar-tason voimia tai raskasta aseistusta.

Dekhvoilla on myötäsyntyisiä psi-voimia, ja ne kykenevät lukemaan ajatuksia, kommunikoimaan telepaattisesti ja ohjailemaan mieliä. Monet yksilöt opettelevat lisäksi magiaa, energian käyttöä tai laajemmin psioniikkaa. Dekhvojen luuaineksella on erityisiä psi-absorbantteja ominaisuuksia, jotka tekevät heistä vaikeita havaita psionisesti. Koska dekhvojen kallo koostuu samasta aineesta, heidän ajatuksiaan on hyvin vaikea lukea ja heillä on korkea vastustuskyky mielenhallinnalle. Uloskulkevia signaaleja säännöstelee dekhvan otsassa sijaitseva erityinen luu- ja hermorakenne, joka toimii eräänlaisena telepaattisena venttiilinä estäen ei-toivottujen signaalien läpipääsyn.

Luonne[muokkaa]

Dekhvojen yleisluonteen perinteinen kuvaus on "hyvin epämiellyttävä". Vähemmän virallisissa yhteyksissä suositaan termejä "vittumainen paskiainen" ja "kusipää". Dekhvat ovat väkivaltaisia ja yleisesti ottaen ilkeämielisiä ja pahantahtoisia. Sanotaan, että dekhva puukottaisi vaikka omaa isoäitiään selkään jos uskoisi sillä tavoin edistävänsä omaa etuaan tai tuottavansa kärsimystä jollekulle muulle, mutta oikeastaan tämä on vähättelyä. Mieluummin dekhvat tekevät tämän muiden isoäideille, sillä tällöin he voivat tuottaa kärsimystä näille muille ja edistää omaa etuaan samanaikaisesti, ja heidän isoäitinsä ovat vielä pahempia. Paras tapa pummata dekhvalta ryyppy on työntää pitkä tikku hänen kurkkuunsa[2] ja paras tapa saattaa sellainen hämmennyksiin on antaa sille kaksi koiranpentua, sillä se ei osaa päättää, kumpaa potkia ensiksi. Määrittelevimpiä piirteitä ovat vallanhimo, sadismi[3], väkivaltainen äkkipikaisuus ja yleinen ilkeämielisyys ja epämiellyttävä asenne. Dekhvat ovat kuitenkin myös omalla tavallaan loogisia ja järjestelmällisiä olentoja, joiden kanssa on, toisin kuin usein väitetään, mahdollista neuvotella, jos kohta ei turvallista. Dekhvojen tyypillisimmät suuntaumukset ovat pahuus-kaaos-akselilla.

Yhteiskunta[muokkaa]

Suurimman osan lajin historiasta dekhvojen järjestäytymismuoto on ollut lähinnä oklokratian ja joukkotappelun välimuoto. Ratkaiseva muutos tapahtui, kun dekhvat kuulivat perinnöllisestä monarkiasta, jonka he päättivät olevan hyvä ajatus. Tappavan loogisina olentoina heille oli myös selvää, miten vallanperimys tulisi tapahtumaan järjestelmässä, jossa valta siirtyy kruununperijälle hallitsijan kuollessa. Tästä muodostettiin dekhvojen järjestäytymismallin perusperiaate.

Dekhvayhteiskunta on erittäin monimutkainen ja voimakkaan hierarkinen. Yksilön arvo perustuu lähinnä sille, kuinka monia olentoja hänen toimintansa on lyhentänyt pään mitalla, ja sille, kuinka suuri osa hänen vihamiehistään on entisiä vihamiehiä. Laillinen valta on peräisin ainoastaan yksimielisyydestä (yksi dekhva on sitä mieltä, että laillinen valta kuuluu hänelle, ja kaikki eri mieltä olevat ovat kuolleita), ja siirtyy verenperintönä tai ainakin verisesti. Järjestelyä voitaisiin kuvailla eräänlaiseksi meritokratiaksi, sillä valta päätyy yleensä julmimmalle ja säälimättömimmälle. Aivan huipulla on keisari (ei Keisari), joka teoriassa johtaa kaikkia dekhvoja absoluuttisena diktaattorina, hänen alapuolellaan aatelisto, ja alimpana kaikki muut.

Dekhvojen etiketti ja käyttäytymissäännöt ovat erittäin tiukkoja ja monimutkaisia ja niitä noudatetaan maanisella tarkkuudella, sitä innokkaammin mitä lähempänä arvojärjestyksessä dekhvat ovat toisiaan. Tämä johtuu siitä että dekhvojen yhteiskunnassa kaikki loukkaukset ovat määritelmällisesti verisiä ja seuraukset sen mukaiset. Usein väärän haarukan valitseminen salaatin syömiseen on ainoa mitä tarvitaan vierustoverin haarukan siirtymiseen salaatinsyöjän kylkiluiden väliin[4]. Dekhvojen sosiaalisia tapaamisia on kuvailtu erittäin pitkittyneeksi rituaalisen taistelun muodoksi, jossa joukko dekhvoja käyttäytyy kohteliaasti ja korrektisti ja vaihtaa kohteliaisuuksia kunnes jonkun hermo pettää ja verilöyly alkaa.

Hierarkia[muokkaa]

  1. Keisari: Nimellisesti dekhvojen ylin johtaja. Todellinen valta riippuu pitkälti keisarista. Hallintoajan pituus vaihtelee: jotkut ovat vallassa muutamia minuutteja, toiset onnistuvat pysyttelemään vallassa tuhansia vuosia. Historiallisesti useimmat keisarit putoavat toiseen kahdesta ryhmästä: helposti manipuloitavat keulakuvat ja jopa dekhvojen mittapuulla sekopäiset tyrannit.
  2. Suurvisiiri: Keisarin lähin neuvonantaja, hänestä arvossa seuraava, ja vallankaappauksen todennäköisin yrittäjä. Järjestely toimii keisarin eduksi, sillä näin hän tietää, kuka on hänen vallasta syöksemiseensä tähtäävien juonien takana, ja on suurvisiirin etujen mukaista pitää huolta siitä, että kukaan muu ei kaappaa valtaa ennen häntä itseään.
  3. Salaisen palvelun johtajat: Dekhvakeisarikunnan salainen palvelu koostuu kolmesta erillisestä organisaatiosta: valtakunnallinen tiedustelupalvelu, valtakunnallinen salainen poliisi (ainoan tyyppinen poliisi, jota dekhvat kunnioittavat) ja keisarillinen turvallisuuspalvelu. Näiden kolmen vastuualueet ovat epäselvät, ristiriitaiset ja osin päällekkäiset. Lopputuloksena niiden toiminta edistää valtakunna vakautta vain satunnaisesti, ne eivät raportoi juuri kenellekään, niiden valtaoikeudet toimivat samalta pohjalta kuin kaikki muukin auktoriteetti dekhvojen keskuudessa, ja niiden johtajilla on juuri niin paljon valtaa, kuin he kykenevät kahmimaan muilta kahdelta. Heistä kaksi vahtii aina kolmatta, jolloin yksikään kolmesta ei ainakaan teoriassa kykene saamaan tarpeeksi valtaa aiheuttaakseen vakavia hankaluuksia. Käytännössä järjestöjen keskinäinen kamppailu aiheuttaa riittämiin hankaluuksia, jotka vuorostaan pitävät kolmannen järjestön kiireisenä.
  4. Keisarillinen valtaneuvosto: Keisarin ja suurvisiirin alaisuudessa oleva elin, joka on keisarista riippuen voima valtaistuimen takana, kumileimasin, tai jonotuspaikka mestausta odottaville. Neuvostossa on sekä salkuttomia että salkullisia jäseniä, joista jälkimmäiset johtavat erilaisia vastuualueita; näihin kuuluvat esimerkiksi armeija, ulkosuhteet (dekhvojen ulkopoliittisen linjan vuoksi vaikea erottaa armeijasta) ja valtiontalous (dekhvojen verotuskäytäntöjen vuoksi vaikea erottaa armeijasta). Jäsenten keskinäiset valtasuhteet ovat tarkoituksellisen epäselviä ja paikkoja rajallisesti, jäsenten pitämiseksi toistensa ja jäseniksi haluavien kurkuissa. Keisarilla on oikeus nimittää ja erottaa neuvoksia miten tahtoo, mikä antaa hänen alaisilleen syyn tavoitella hänen suosiotaan.
  5. Ylempi aateli (ruhtinaat): Suuria alueita hallitsevat dekhvat, joiden arvot ovat perinnöllisiä. Varsinaisia sääntöjä sen suhteen, kuka on perimysjärjestyksessä ensimmäisenä ei ole; tämä pitää kaikki asianomaiset varpaillaan. Sukujen johtajat käyttävät tavallisesti arvonimeä ruhtinas. Ylempään aateliin kuuluvilla suvuilla on tiukka keskinäinen nokkimajärjestys, jossa suvun sijoittuminen riippuu sen hallitseman alueen koosta ja arvosta, sen vallan arvioidusta vakaudesta ja sen ruhtinaan murhanhimoisuudesta. Myös perimysjärjestyksessä keisaria lähimpänä olevilla keisarillisen suvun jäsenillä on muodollisesti vastaava arvo.
  6. Alempi aateli (lordit): Vähäpätöisemmät aatelissuvut. Liike on täällä voimakkaampaa, ja aateliset joutuvat todennäköisemmin kilpailijoidensa tai aateliin pyrkivien kuin perijöidensä murhaamiksi. Sukujen johtajat käyttävät arvonimeä lordi. Jakaantuu edelleen ruhtinaiden vasalleihin ja itsenäisiin sukuihin. Näiden keskinäinen arvojärjestys riippuu siitä, kuinka korkea-arvoisen suvun vasallista on kyse ja kuinka lähellä itsenäinen huone on ylempään aateliin pääsyä. Samalla tavoin kuin keisarilliset perijät katsotaan ruhtinaan arvoisiksi, ylempien aatelisperheiden tärkeämmille edustajille annetaan usein muodollinen lordinarvo. He voivat vuorostaan johtaa omia alasukujaan, ja muodostavat kolmannen ryhmän vasallien ja vapaiden lordien ohella.
  7. Muu johtajisto: Korkea-arvoiset dekhvat, jotka on nimitetty tehtäväänsä tai jotka ovat anastaneet sen itselleen hankkiutumalla eroon kaikista eri mieltä olevista. Jälkimmäisiä pidetään suuremassa arvossa, mutta ensiksimainitut voivat olla vakaammalla pohjalla. Arvot eivät ole perinnöllisiä, mutta tarpeeksi valtaa keränneet voivat ennen pitkää julistautua aatelisiksi tai kaapata aatelisarvon itselleen. Sekalaiset kenraalit, sotaherrat ja valloitusjoukkojen johtajat kuuluvat tähän ryhmään.
  8. Alaiset ja tykinruoka: Kaikki muut.
  9. Kollaboraattorit ja orjat: Dekhvojen kanssa vapaaehtoisesti, pakosta tai mielenhallinnan alaisina työskentelevät muiden lajien edustajat.

Viitteet[muokkaa]

  1. Tämä ei ole sattumaa; Maapallolle pesiytyneet dekhvat järjestivät Alien-elokuvien tuotannon viedäkseen heitä nähneiden ihmisten väitteiltä uskottavuuden.
  2. Sormia ei kannata käyttää, ellei halua kyetä laskemaan vain kahdeksaan.
  3. Dekhvat eivät yllä tällä saralla aivan kaaoshaltioiden tai lonkeromestarien tasolle, sillä heiltä puuttuvat edellämainittujen kärsivällisyys ja perverssi mielikuvitus. Kaikkien epäonneksi dekhvoja on kuitenkin enemmän ja he lisääntyvät nopeammin.
  4. Siis jos dekhvat käyttäisivät haarukoita tai söisivät salaattia, mutta ajatus on sama.