Enkelit

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Enkelit (Angelus, tos. el) ovat yliluonnollisia mahtiolentoja, joita on yleisistä harhaluuloista huolimatta olemassa lukuisia toisistaan täysin voimiltaan, ulkonäöiltään ja tavoiltaan poikkeavia lajeja. Yleensä enkeleitä pidetään kivempina kavereina kuin demoneita, joiden arkkivihollisiksikin enkeleitä on kutsuttu.

Enkelien ja demonien merkittävin ero on siinä, että enkeleiden sielussa on vaihtelevan voimakas positiivinen spirituaalinen lataus, joka ilmenee ulkoisessa sielun havainnoinnissa sisältä ulospäin suuntautuneena spirituaalisena virtauksena. Demonien sieluissa on vastaavanlainen, mutta negatiivinen lataus. Tästä sielujen täysin päinvastaisesta suuntautumisesta seuraavat enkelien ja demonien välillä vallitsevat yön ja päivän kaltaiset erot.

Hyvyyden enkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivaanenkeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivaanenkeli
Angel-718605.jpg
Angelus Wingukset ovat pedofiilejä. Tuokin varjostaa viattomia lapsiparkoja!
Tieteellinen nimi:Angelus Wingus
Voimakkuus:D
Vaarallisuus:E
Älykkyys:B/C

Angelus Wingukset eli taivaanenkelit ovat heikoin kolmesta Hyvyyttä palvelevasta enkelilajista. Niille tyypillinen ulkoasu on humanoidi, jolla on valkeat, sulkaiset siivet. Korkeamman asteen enkeleillä on useampia siipipareja. Yleensä taivaanenkelit myös pukeutuvat valkoisiin kaapuihin ja muihin vastaaviin vaatteisiin. Nimensä mukaisesti valtaosa taivaanenkeleistä asuu Taivaassa, ja heidät tunnetaan Maapallolla etenkin Jumalan palvelijoina. Heitä on muidenkin jumalien palveluksessa, mutta Jumala käyttää palvelijoinaan yksinomaan taivaanenkeleitä (sekä joskus pyhimyksiä eli hänen voimakkaammaksi tekemiänsä kuolleiden ihmisten sieluja).

Taivaanenkelien ikääntyessä ja tullessa voimakkaammiksi ne voivat kasvattaa uusia siipipareja[1]; siipien määrästä näkee myös taivaanenkelin arvoasteen. Alimman asteen enkeleillä eli jasatoilla on yksi siipipari, keskiasteen kerubeilla on kaksi paria siipiä (yhteensä neljä siipeä) ja korkeimman asteen serafeilla on kolme paria siipiä (yhteensä kuusi siipeä).

Järjestäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivaanenkelien hierarkia perustuu kolmeen virkatehtävien mukaiseen sfääriin, joista kukin on edelleen jaettu siipimäärän mukaisten kastien (jasata, kerubi, serafi) mukaan kolmeen kuoroon[2], joita näin on yhteensä yhdeksän.

  1. Ensimmäinen sfääri: Taivaalliset neuvonantajat, alipäälliköt ja henkivartijat. Tämän luokan enkeleistä käytetään ylesinimitystä "arkkienkelit".
    1. Arkkiserafit: Taivaallisten Sfäärien hallitsijoita, joita on kussakin taivaassa vain kourallinen. Toimivat suoraan taivaiden hallitsevien jumaluuksien alaisuudessa. Voimataso on suorastaan kirvelevän korkea vähäisempiin enkeleihin verrattuna.
    2. Arkkikerubit: Voimallisia soturienkeleitä, jotka toimivat Taivaiden porttien ja muiden erityisen tärkeiden kohteiden vartijoina ja jumalten henkivartijoina.
    3. Valtaistuimet: Korkeimman asteen jasatat. Toimivat taivaallisten hallitsijoiden henkilökohtaisina palvelijoina, neuvonantajina ja viestinviejinä. Jahve käyttää näitä enkeleitä kannattelemaan valtaistuintaan, mistä nimi.
  2. Toinen sfääri: Nämä enkelit muodostavat taivaallisen hallinnon.
    1. Herruudet: Keskitason serafit, jotka komentavat kaikkia alempiarvoisia enkeleitä. Voimakkaimmat herruudet johtavat niitä taivaallisia sfäärejä, jotka eivät ole jumalan tai arkkiserafin alaisuudessa.
    2. Voimat: Taivaallisten joukkojen kenraalit.
    3. Hyveet: Toimivat vähäisemmissä siviilihallinnon tehtävissä.
  3. Kolmas sfääri: Viestinviejinä ja sotilaina toimivat enkelit.
    1. Periaatteet: Alin serafien ryhmä. Välittävät korkeampien enkeleiden käskyjä miekoille ja rivienkeleille ja toimivat niiden komentajina.
    2. Miekat: Alin kerubien ryhmä. Korkeamman asteen soturienkeleitä, jotka suorittavat erikoistehtäviä yksin tai pienissä ryhmissä ja komentavat rivienkeleiden joukkueita. Käytetään myös korkeamman tason lähettiläinä Keskiulottuvuudessa.
    3. Rivienkelit: Alin enkelikuoroista. Kuljettavat viestejä keskiulottuvuuden ja Taivaan välillä, muodostavat taivaallisten armeijoiden jalkaväen ja hoitavat muita hanttihommia. Käytetään myös tiedustelu- ja vakoilu- sekä suojelutehtävissä (suojelusenkelit).

Taivaanenkelit etenevät sfääristä toiseen virka-aseman ja saman sfäärin kuorosta toiseen siipimäärän kasvaessa.

Ristienkeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristienkeli
Cruxis.jpg
Cruxis-yksilö Markus, tuttaville Make
Tieteellinen nimi:Angelus Cruxis
Voimakkuus:C
Vaarallisuus:E+
Älykkyys:B-

Angelus Cruxikset eli ristienkelit ovat manapohjaisia enkeleitä, jotka perustuvat hyvyys-, tuli- ja valomanoille. Ne ovat Angelus winguksia voimakkaampia, ja niistä poiketen tyypilliseltä Suuntaumukseltaan kaaos-hyviä.

Ristienkelit luotiin Mahtien Mittelön loppupuolella haltioiden (joita ne lepomuodoissaan jonkin verran muistuttavat) pohjalta.

Ristienkeleillä on kaksi olomuotoa: heikompi aineellinen lepomuoto ja voimakkaampi, puhtaan maaginen tosimuoto. Aineellinen muoto on ulkoisesti puolihaltian näköinen, hieman animehtava humanoidi. Tosimuoto vaihtelee, mutta tavallisesti sillä on valosta, tulesta ja hyvyydestä koostuva, liekehtivä, kiekkomainen, pyöreä tai ellipsoidinen keskiruumis, josta erkanee useita monivärisiä siipiä ja jonka pinnalla on lukuisia hohtavia "silmiä". Halutessaan ristienkelit voivat säilyttää siipensä myös aineellisessa muodossaan, mutta ne eivät tällöin ole yhtä voimakkaat.

Tosimuodolla on ristin muotoinen manaydin, josta ristienkeleiden nimikin juontuu. Lepomuodossa ytimen korvaa eksosfääriksi koostuva aineellinen ulkoydin, joka näyttää ulospäin johonkin päin ristienkelin ruumista upotetulta punaiselta jalokiveltä ja toimii linkkinä lepomuodon ja tosimuodon välillä.

Ristienkelit pystyvät luonnostaan käyttämään tuli-, valo- ja hyvyystaikuutta sekä omanlaistaan, niiden sekoituksesta koostuvaa cruxis-manaa, ja voivat opetella myös muita manatyyppejä sekä energia- ja psi-voimia. Aineellisissa muodoissaan ne taistelevat mieluiten valtavan kokoisilla taikamiekoilla, elementaalisissa muodoissaan siivillään[3]. Ristienkeleiden kykyihin kuuluu elementaalisten manatyyppien absorboiminen ja konvertoiminen ytimensä kautta cruxis-manaksi tai joksikin sen komponenteista. Tämä kyky tekee Cruxikset immuuneiksi suurimmalle osalle elementaalitaikuudesta[4]. Tosimuodoissaan niillä on alhaisen keskitason regeneraatio: ne voivat parantua mistä hyvänsä vammasta niin kauan kuin niiden ydin säilyy.

Järjestäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristienkelit jakaantuvat seitsemään kastiin niiden ytimissä vallitsevien manavoimien suhteiden mukaan. Yleisesti ottaen voimakkaammilla ristienkeleillä on ytimissään enemmän hyvyys- ja valomanoja, ja ne ovat keskenään paremmassa tasapainossa[5]. Kastit ovat näin asetettavissa karkeaan voimakkuusjärjestykseen, joskin erot ovat lähinnä tilastollisia.

Kullakin kastilla on oma nimensä; nousevassa järjestyksessä:

  1. Liekehtivillä ristienkeleillä on ytimessään eniten tulimanaa.
  2. Loistavilla ristienkeleillä valomanaa on eniten.
  3. Hyveellisillä ristienkeleillä hyvyysmanaa on eniten.
  4. Kirkkailla ristienkeleillä tuli- ja valomanoja on yhtä paljon.
  5. Empyreaalisilla enkeleillä tuli- ja hyvyysmanojen välillä vallitsee tasapaino.
  6. Valkeilla enkeleillä hyvyys- ja valomanat ovat tasapainossa.
  7. Siunatuilla enkeleillä kaikki kolme manatyyppiä ovat tasapainossa.

Ristienkeleistä osan ytimet fluktuoivat kylliksi, jotta ne voivat vaihtaa kastiaan, useimmat kahden, muutamat useamman välillä; nämä yksilöt katsotaan kuuluviksi näistä kasteista kaikkiin.

Ristienkeleitä johtaa Semaine des Angles Croixie -niminen elin, jossa on seitsemän jäsentä eli pyhää kardinaalia, yksi kullekin kastille. Kardinaalien muodostaman johtoportaan alapuolella ristienkeleillä ei ole lainkaan muodollista hierarkiaa tai arvojärjestystä; epämuodollisesti voimakkaammat, vanhemmat tai yleisesti päteviksi tiedetyt ristienkelit johtavat muita.

Valoenkeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valoenkeli
Angel of light.jpg
Jos tiesit yhtään mitään latinan kielestä, saatoit jo arvatakin, mistä Angelus Luminikset ovat saaneet nimensä.
Tieteellinen nimi:Angelus Luminis
Voimakkuus:A
Vaarallisuus:E+
Älykkyys:A
Luoja:Yang-Jista

Angelus Luminikset ovat voimakkaita Valon Herran suorassa alaisuudessa toimivia enkeleitä, jotka ovat nigel-demonien arkkivihollisia. Angelus Luminikset koostuvat puhtaasta valosta, ja sijaitsevat, kuten monet muutkin voimakkaammat mahtiolennot, tosiasiallisesti olemassaolon tasolla, joka poikkeaa todellisuuskoordinaateiltaan hieman (mutta tarpeeksi merkittävästi) omastamme. Tämän vuoksi omassa todellisuudessamme näkemämme Angelus Luminikset ovat tosiasiassa niiden ilmentymiä omassa todellisuudessamme. Tämä ei estä omaa todellisuuttamme vaikuttamasta Angelus Luminiksiin eikä päinvastoin; kaikki Angelus Luministen todellisuudessamme kärsimä vahinko heijastuu vaihtelevissa määrin (riippuen puhtaasti siitä, kuinka voimakkaasti kyseinen Luminis tällä hetkellä ilmenee meidän todellisuudessamme) Angelus Luminiksen todelliseen hahmoon. Toisaalta samalla todellisuustasolla olevat olennot - mukaan lukien heidän arkkivastustajansa Nigel-demonit, pystyvät vaikuttamaan heihin suoraan heidän omalla tasollaan.

Ulkonäöltään Angelus Luminikset ovat hohtelevan kirkkaita valo-olentoja, jotka muistuttavat useimmiten ihmisiä, joilla on puhtaasta valosta koostuvat siivet. Jostain kumman syystä Angelus Luminikset eivät koskaan ole katsoneet tarpeellisiksi käyttää vaatteita (osittain tämä johtuu varmaan siitä, että heillä ei ole ulkoisia sukupuolielimiä, sillä Valon Herra halusi heitä luodessaan ehkäistä kaikenlaisen riettauden sataprosenttisella varmuudella). Jos varomaton kuolevainen katsoo Angelus Luminista suoraan ja valmistautumatta, hän saattaa sokaistua. Omalla olevuustasollaan Angelus Luminikset seuraavat kätyännössä samanlaista määritelmää, lukuunottamatta sitä, että tuolla yliluonnollisella olevuustasolla jopa "valo" on käsitteenä kuolevaisille niin käsittämätön, että jos he voisivat nähdä Angelus Luminiksen todellisen muodon, he luultavasti tulisivat hulluiksi.

Angelus Luminikset ovat hyvin voimakkaita, Angelus Nobilisten tasolla, vailla Nobilisten kokemaa yhteensopivuusongelmaa. Ne kykenevät hallitsemaan kaikenlaisia hyvyyden konsteja, kuten valo- ja hyvyysenergiaa (sekä alempia värienergioita), valkoista magiaa ja psioniikkaa. Angelus Luminiksilla on kuitenkin muutamia merkittäviä heikkouksia, mukaan lukien kyvyttömyys ajatella vastustajan perspektiivistä. Tämä takaa, että Angelus Luminikset eivät voi tyhjentävästi ymmärtää juuri sitä osapuolta, jota vastaan heidän tulisi taistella. Lisäksi tiheä, erityisesti maagisilla keinoilla ylläpidetty pimeys vähentää Luministen kiinnittyneisyyttä meidän todellisuustasollemme, mikä taas heikentää niiden kykyä vaikuttaa tähän todellisuustasoon.

Huolimatta heikkouksistaan Angelus Luminikset kuuluvat hyvyyttä palvelevista roduista voimakkaimpiin, ja niiden yleisin tehtävä onkin puolustaa Hyvyyden Valtakuntaa, erityisesti sen keskusta, Valkeutta.

Järjestäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valoenkelit jakaantuvat kolmeen luokkaan iän ja voimien mukaan. Suurin osa valoenkeleistä kuuluu niistä alimpaan eli stellaareihin. Stellaarien tyypillinen voimaluokitus on ylempi biskatar. Tämän luokan enkeleitä voidaan tavata monissa eri tehtävissä eri puolella Kakkosta ja toisinaan muuta maailmankaikkeutta.

Seuraava aste ylöspäin ovat planetaarit, joiden tavallinen voimaluokitus on ylempi biskatar tai matala biskamatar. Planetaarit ovat stellaareita harvinaisempia, ja ne toimivat tavallisesti erilaisissa korkeamman tason johtotehtävissä Kakkosen sisäosissa.

Ylimmän kastin muodostavat solaarit. Ne ovat järisyttävän voimakkaita über-enkeleitä, joita on olemassa vain kourallinen, ja jotka toimivat yleensä suoraa Hyvyyden ylimmän johdon alaisuudessa. "Tavalliset" solaarit ovat Voimajärjestyksen asteikolla biskamatarin veroisia, ja kaikkein voimakkaimmat yltävät aina Biskatamatareiksi asti.

Järjestyksen enkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaloenkeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaloenkeli
Brawny(claw)Monster.jpg
Angelus Minor Nobilikset ovat suhteellisen harmittoman näköisiä oman tasku-universuminsa ulkopuolellakin.
Tieteellinen nimi:Angelus Nobilis
Voimakkuus:A
Vaarallisuus:B+
Älykkyys:A
Luoja:Enkelikuningas Adam

Angelus Nobilikset eli jaloenkelit ovat Enkelikuningas Adamin omasta itsestään kopioimia vähäisempiä replikaatteja. Adam taas on peräisin toisesta universumista, joten Angelus Nobiliksillakin on hillittömiä yhteensopivuusongelmia muun Hömppäuniversumin kanssa. Tämän takia onkin vain hyvä, että he kaikki pysyvät tasku-universumissaan Aaghammadissa poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Semi-majoraalisina olentoina Angelus Nobilikset ovat vahvasti Järjestyksen puolella, mutta muutaman pienen "ohjelmointivirheen" takia he ovat aiheuttaneet enemmän kaaosta kuin järjestystä. Angelus Nobilikset eivät ole olentoina verrattavissa ihmisiin. Niillä ei ole tunteita, toiveita tai muuta vastaavaa hölynpölyä. Ne ovat pikemminkin verrattavissa luojansa toimesta toimiviin tietokoneohjelmiin. Vuorovaikutus ihmisten kanssa tosin sössi tämänkin, joten kaikensorttisia puoliverisia jälkeläisiä on kuka missäkin.

Nämä ihmisen mittapuulla hieman liiankin voimakkaat enkelit eivät vastaa lainkaan ihmisten käsitystä enkeleistä. Niiden perusolemus ei vastaa lainkaan "normaalia" aine-energia -tyyppiä, vaan ne ovat pikemminkin kvanttimatemaattisia moniulotteisia hahmoja, joilla on vaikeuksia vuorovaikuttaa perinteisten aika- ja tila-ulottuvuuksien kanssa tasku-universuminsa ulkopuolella. Tämän takia niillä on kaksi muotoa: puhdas monimutkainen enkelimuoto (sininen) ja hömppäuniversumiin integroitu yksinkertaisempi ja heikompi muoto (oranssi). Tasku-universuminsa ulkopuolella niiden toimintakyky vähenee jopa alle kymmenesosaan. Angelus Nobilikset käyttävät yksinkertaisemmassa muodossaan Angelus-tyypin oranssia energiaa, ja monimutkaisemmassa muodossaan Angelus-tyypin sinistä energiaa. Muualla kuin Aaghammadissa Nobilisten täytyy käytännössä aina pysytellä oranssissa muodossaan tai kohdata yhteensopivuusongelmista johtuva hillitömän energiahukka.

Eksoottisen luonteensa takia Angelus Nobilikset ovat silti vittumaisia vastustajia, sillä ajatukset materian ja energian erosta sekä energian säilymättömyyslaista ovat heille täysin vieraita. Sen takia vastapuolen iskun liike-energian ryöstäminen ja palauttaminen tai vastustajan äkkiarvaamaton kiihdyttäminen liki valonnopeuteen on koitunut monien Nobiliksia vastaan taistelleiden ja vähän fysiikkaa lukeneiden soturien kohtaloksi. Nobilikset eivät myöskään tunne valheen käsitettä. Tämä ei ikävä kyllä avaa mahdllisuuksia hillittömään kusetukseen, sillä tosikieltä natiivisti puhuvina he kykenevät käsittämään datalähteen antaman informaation virheelliseksi.

Integroidakseen itsensä ja Nobilikset paremmin hömppäuniversumiin Adam päätti ottaa selville kuinka eksoottisten olentojen odotetaan toimivan vieraassa universumissa ja itse matkia järjestyksen nokkamiestä sopiakseen paremmin Järjestyksen riveihin. Itsessään loistava idea kaatui kahteen asiaan Universum Majoraan ja animeen. Adam kulutti hillittömän pitkän ajan sorvatakseen itselleen hömppäuniversumissa toimimaan kykenevän voimakkaan oranssin muodon ja lopputuloksena oli sekopäinen laiska juoppo, josta hänen aliaksensa "Spurgu" juontaa. Katastrofaaliseen lopputulokseen antoivat osansa lukuisat Adamin ohjeistusdokumenteiksi luulemat animesarjat, joiden pohjalta hän päätteli, että Nobilisten olisi soveliainta kulkea ympäri asuttuja planeettoja terrorisoiden ihmisiä, kunnes moniongelmaiset lapset jättiläismäisissä koneissa tuhoavat heidän fyysiset ruumiinsa. Tässä ei ole hitustakaan järkeä, mutta koska Adam katsoi tämänkaltaisen toiminnan integroivan Nobilikset paremmin Universumiin, he pitävät tätä täysin loogisena toimintana. Asiaa ei yhtään auta se, että tälläinen toiminta aiheuttaa enimmilläänkin vain (aiheellista) vihaa ja pelkoa muiden suuntaumusten jäsenten keskuudessa.

Angelus Nobilikset jakautuvat kahteen alalajiin: Angelus Major Nobiliksiin ja Angelus Minor Nobiliksiin. Angelus Major Nobilikset ovat Adamin itsestään suurella ajalla, resursseilla ja vaivalla kopioimia suuria aspekteja, joita on tästä johtuen myös rajoitettu määrä. Määrä myös vaihtelee jatkuvasti Angelus Nobilisten hillittömän sekavien ja monimutkaisten yhdistymisiä ja jakautumisia sisältävien lisääntymistapojen takia. Omassa tasku-universumissaan Major Nobilikset ovat voimiltaan Biskamatarien vertaisia, mutta varsinaisessa universumissa ne joutuvat toimimaan Suprem Biskatar-tason rajoilla. Oranssista muodostaan huolimatta Major Nobilikset voivat käyttää osaa epäreilummista tempuistaan varsinaisessa universumissa, mikä nostaa niiden taistelukyvyn hieman oletettua korkeammalle tasolle. Major Nobilikset ovat oranssissa muodossaan ytimellisiä olentoja, joiden ydin tuottaa käyttökelpoista energiaa ja sitoo niiden varsinaisen olemuksen sekä oranssin muodon yhteen mahdollistaen toimimisen hömppäuniversumissa. Tämän takia ytimen vahingoittaminen on helpoin tapa tuhota Major Nobilis.

Sinisen muodon Major Nobilikset ovat kuitenkin hieman kovempi pala purtavaksi johtuen niiden regeneraatiokyvystä, joka ei ole tästä maailmasta. Tarpeeksi suuri ja perinpohjainen vahinko tuhoaa Major Nobiliksenkin, jolloin sen olemuksesta jää jäljelle pienen pieniä rakennehiukkasia, enkelipölyä. Enkelipölyä soveltamalla on mahdollista saada käyttöön Angelus Nobiliksien ominaisuuksia, mutta koska Adam on pohjimmiltaan laskelmoiva ja älykäs heppu, laajamittainen soveltaminen on varma tapa houkutella paikalle raivostunut ja galakseja särkevä Nobilis-armeija. Mikäli Major Nobiliksen olemuksesta jää edes yksi tarpeeksi suuri osanen jäljelle, se kykenee ajan kanssa palauttamaan itsensä täysin alkuperäiseen kuntoon tai jopa parannella itseään kokemastaan häviöstä vetämiensä johtopäätöksien avulla. Tässä muuten ylivoimaisessa regenraatiokonseptissa on vain se pieni huono puoli, että se vaatii sinisen muodon ylläpitoon sopivan ympäristön. Normaalin universumin alueella vakavasti tuhoutunut Major Nobilis ehtii kasata itseään vain hieman kunnes vaipuu horroksentapaiseen tilaan vaillinaisessa oranssissa muodossa. Ikävä kyllä uteliailla sivilisaatioilla on taipumus löytää nämä horrostilaiset Major Nobilikset ja soveltaa heidän ruumiitaan mitä jännimmillä tavoilla. Tämän takia Major Nobilista noutamaan lähetetyt Nobilikset kohtaavat usein odottamatonta sovelletulla Nobilis-tekniikalla vastaan taistelevaa vastarintaa ja typerän anime-logiikkansa takia aloittavat hidastempoisen ja "mennään muutama kerrallaan, heikoimmista aloittaen"-tyylisen sodan.

Major Nobilisten olemus oranssissa sekä sinisessä muodossa vaihtelee hyvin suuresti. Huomattavin ominaisuus on kuitenkin sinisen muodon Siivet, joiden takia Nobilikset alunperin enkeleiksi luokiteltiinkin. Siivet ovat puhtaasta todellisuudesta koostuvia monitoimiulokkeen tapaisia fraktaalilisäkkeitä, joiden vuorovaikutusmekaniikat ohittavat suosiolla suurimman osan materian ja energian laeista. Matalalla tasolla niitä voi luonnehtia samanaikaisesti sekä liikkumattomiksi kappaleiksi, että pysäyttämättömiksi voimiksi, mutta Biskatamatar-tason vastustaja kykenee vaivattomasti torjumaan Siipien iskut tai horjuttamaan torjuvia siipiä. Siipien hämärän luonteen takia niillä on kuitenkin kyky vahingoittaa vakavasti jopa Mainor-luokan vastustajia, mikäli Siivet pääsevät iskemään esteettä. Normaalisti Major Nobiliksellä on kaksi siipeä, mutta osalla on vain yksi tai ei ollenkaan.

Angelus Minor Nobilikset ovat joko Adamin massoittain tuottamia vähäisiä aspekteja tai Major Nobilisten edelleen itsestään monistamia aspektinosasia. Minor Nobilikset ovat oranssissa muodossaan kauhistuttavan näköisiä, kolmimetrisiä, vihreitä, suomuisia, teräväkyntisiä- ja hampaisia hirviöiltä jotka leikeltyinä vuotavat sinistä välitysnestettä. Näiden pelottavien olentojen katsotaan koostuvan kiinteästä valosta. Sinisessä muodossaan ne muistuttavat vaihtelevilla ruumiinmuodoilla ja -rakenteilla varustettuja sysimustia tikkurakennelmia, joilla on valkoinen "naama" jossain päin kehoaan. Vaikka naamaa saattaisi äkkiseltään luulla heikoksi kohdaksi, tässä tapauksessa asia on juuri päinvastoin: "naama" on Minor Nobilisten oman kehon korjaamiseen tarkoitettua ultratiivistä rakennusainetta. Kun sinisessä muodossa olevaa Minor Nobilusta on hutkittu tarpeeksi, se ei kykene enää pitämään yllä sisäistä järjestystään ja yksinkertaisesti lakkaa olemasta vapauttaen jäljelläolevan "ruumiiseensa" sitoutuneen energian varsin rajusti. Minor Nobilukset ovat taistelukyvyltään vaihtelevia, mutta keskimäärin oranssissa muodossaan Elevam biskatar-tasolla, ja sinisessä muodossaan täyttävät Suprem Biskatarin kriteerit.

Majoraenkeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Majoraenkeli
Paladin 01.jpg
Hyogan isä aineellisessa hahmossaan
Tieteellinen nimi:Angelus Defendis
Voimakkuus:A
Vaarallisuus:D
Älykkyys:A
Luoja:Universum Majora
Pääartikkeli: Majoraenkeli

Angelus Defendis eli majoraenkeli on toinen kahdesta kaikkein voimakkaimmista enkeleiden lajeista. Angelus Defenikset on alusta loppuun luonut Universum Majora omin kätösineen, ja se näkyy lopputuloksessa: Koska mikään ei ollut suurudenhullulle juopolle oikein tarpeeksi, Universum päätti vetää kaiken perinteisen hömppäuniversumin egostelun niin täydellisesti yli kuin pystyi. Tuloksena syntyivät nämä näennäisen yksinkertaisiin perusperiaatteisiin perustuvat enkelit, joiden koko olemus rakentuu erittäin ovelan todellisuusmanipulaation pohjalle.

Ympäri hömppäuniversumia liitelevät kaikkitietävät huhut tietävät kertoa, että Angelus Defendikset olisivat olleet alunperin muodonmuuttajia, joiden perusolemuksen ylle Universum Majora alkoi kasaamaan ikäänkuin kerroksittain kerran kymmenessä minuutissa keksimiään, tehokkaiksi tai tyylikkäiksi katsomiaan lisäyksiä. Koska loppujen lopuksi lisäyksiä alkoi kerääntyä niin mieletön määrä, että varhaisasteella olevat Defendiksen meinasivat tukehtua omiin äärettömän monipuolisiin voimiinsa, sai Universum päähänsä erään kaikkien aikojen parhaista neronleimauksistaan, ja keksi ongelmaan yksinkertaisen ratkaisun: Sen sijaan, että yhteen, yksittäiseen todellisuuteen sidottuun olentoon lisätäisiin valtava määrä erilaisia lisäominaisuuksia, kaikki tarvittavat ominaisuudet voitaisiin lisätä muissa todellisuuksissa sijaitseville saman olennon eri "versioille", joilta tämä olento voi sitten lainata tarvitsemansa lisäkkeet. Muodostui siis erittäin häiritsevä multitodellisuuksinen olento, joka pystyi vapaasti kommunikoimaan eri rinnakkaisversioidensa kanssa ja vaihtamaan niiden kanssa mitä tahansa haluamaansa, kuten informaatiota, materiaa, energiaa tai puhtaasti abstrakteja ominaisuuksia. Jotta enkelit eivät olisi juuttuneet siihen, Universum lisäsi niihin toisen kyseenalaisen ominaisuuden, kyvyn mallintaa käytännössä lähes mikä tahansa vastustajan käyttämä tekniikka tai ominaisuus ja saada se täten omaan haltuunsa. Koska saman Defendiksen eri todellisuuksissa olevat versiot todennäköisesti kohtaavat useita erilaisia taisteluita, jotka ajallisesti osuvat osittain päällekkäin, Angelus Defendikset keräävät lisää eri todellisuusversioiden kanssa vaihdettavia ominaisuuksia jatkuvasti.

Johtuen multitodellisesta luonteestaan Angelus Defendiksen tappaminen muodostuu mitä suurimmaksi vaikeudeksi voimakkailleikin olennoille, mikäli nämä ovat rajoittuneet vain yhteen todellisuuteen. Jos jonkun Angelus Defendiksen olemus tietyssä todellisuudessa joutuu uhatuksi, se pystyy yksinkertaisesti väistämään tuhon jakamalla koko kyseisessä todellisuudessa ilmenevän olemuksensa tietyn suuruisiin osiin ja siirtämään ne muille versioilleen eri todellisuuksiin. Pystyäkseen todellakin oikeasti tappamaan Angelus Defendiksen lopullisesti, on pystyttävä hyökkämään moneen todellisuusakselin pisteeseen yhtäaikaisesti, mikä ei luonnistu kunnolla juuri keneltäkään Mahtia heikommalta. Onneksi helpompiakin tapoja on olemassa: Jos pystyy hyökkäämään moneen todellisuusakselin pisteeseen vain rajoitetusti, voi kuitenkin tähdätä tuhoavalla voimalla niin montaa Angelus Defendiksen todellisuuskopiota kuin kykenee, jolloin jäljellä olevat versiot eivät enää pysty käsittelemään kuolevista todellisuusversioista tulevaa dataa vaan tuhoutuvat, tappaen kyseessä olevan Angelus Defendiksen lopullisesti. Angelus Defendiksen tuhoutuessa syntyy yleensä lyhytaikainen, mutta erittäin voimakas majoraenergian purkaus. Niille, jotka eivät kykene tähänkään, ainoa järjellinen vaihtoehto on väsytystaktiikka, eli pakottaa Angelus Defendis tuhlaamaan liikaa energiaa, mutta tätä taktiikkaa ei kannata soveltaa, ellei ole aivan varma omista energiavarannoistaan.

Varsinaiselta näkyvältä inkarnaatioltaan Angelus Defendikset ovatkin sitten huomattavan paljon yksinkertaisempia, vaikka joskus tämä havaittavissa oleva muotokin on aiheuttanut ymmärtämisvaikeuksia. Tämä johtuu siitä, että Angelus Defendikset pystyvät vapaasti, vailla tavallisia olentoja kahlitsevia rajoituksia, siirtämään koko olemustaan tai osaa siitä aineen ja energian välillä; toisin sanoen, Angelus Defendisten ei tarvitse välittää aineisen ja energisen välisestä rajasta. He pystyvät muuttumaan aineiseen muotoon ja energiamuotoon ja jonnekin niiden välille. Energistä muotoa voidaan pitää Defendiksen "todellisena" muotona; tässä muodossa kukin Defendis koostuu omanlaisestaan mikstuurasta Angelus- ja majoraenergioita. Energiamuodossa Angelus Defendikset saavuttavat täyden taistelukapasiteettinsa, mutta valitettavasti energiamuodon jarkuva ylläpitäminen syö voimakkaasti Defendiksen energiavarastoa, joten Defendikset suosivat yleensä aineellista muotoa, jossa heidän ei tarvitse tuhlata niin kamalasti energiaa. Johtuen Universum Majoran epämääräisistä kiinnostuksen kohteista, suurin osa Angelus Defendiksistä on valinnut aineellisiksi muodoikseen jotain enemmän tai vähemmän animemaista.

Angelus Defendiksillä on kuitenkin lukuisia merkittäviä heikkouksia. Universum Majora keskittyi niin rajoittuneesti ainoastaan luomustensa voimiin, ettei tullut kiinnittäneeksi juuri mitään huomiota niiden persoonallisuuksiin. Tämän vuoksi eri Angelus Defendisten persoonallisuudet voivat olla mitä eksentrisimmät. Lisäksi Defendisten toimintaa kahlitsee kaksi erittäin merkittävää rajoitusta: Ensinnäkään he eivät saa toimia ilman Universum Majoran antamaa lupaa, ja toisekseen heidän täytyy aina antaa vastustajalle ainakin nimellisesti mahdollisuus voittaa; toisin sanoen, Angelus Defendikset ovat lajityypillisesti kykenemättömiä yllätyshyökkäyksiin, väijytyksiin ja ansojen virittämisiin.

Harvoja Angelus Defendiksiä tunnetaan nimeltä. Yksi heistä on Hyoga, mutta hän on tarkalleen ottaen vain puoliksi Angelus Defendis (toinen puoli on Angelus Cruxista, mikä takaa sen, että Hyoga ei pääse hyötymään esim. energiamuodon tai multitodellisuusolemuksen kaltaisista ominaisuuksista). Toinen nimeltä tunnettu Angelus Defendis on mechapilotti Cyohiel.

Erikoistapauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuenkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuenkelit eivät ole varsinaisia enkeleitä, siltä niiltä puuttuu positiivisesti varautunut sielu, mutta ne edustavat nykyisten enkelien esityyppiä, joka on peräisin Mahtien Mittelöä edeltävältä ajalta Kakkosesta. Alkuenkelit muistuttavat hieman taivaanenkeleitä, mutta niillä on vain yksi pari valkoisia sulkasiipiä. Yleensä alkuenkeleillä on vaaleat hiukset ja silmät. Hyvin harvoja alkuenkeleitä on selviytynyt nykypäivään. Heistä yksi on Nei Jenitei, jonka Nigel langetti pahuuteen.

Langenneet enkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Langenneet enkelit ovat pelkistettynä pariah-enkeleitä – enkeleitä, jotka ovat vaihtaneet Suuntaumusta alkuperäisestä tai ominaisesta Suuntaumuksestaan vastakkaiseen. Langenneita enkeleitä ei tule sekoittaa demoneihin, joilla on enkeleistä eri tavalla rakentunut sielu, mikä erottaa langenneenkin enkelin selvästi vastaavasta demonista.

Teoriassa minkä tahansa enkelilajin edustajasta voi tulla langennut enkeli. Langenneet jalo-, majora- ja valoenkelit ovat kuitenkin käytännössä hyvin harvinaisia. Yleisempiä ovat langenneet taivaan- ja ristienkelit. Esimerkiksi Helvetissä voi silloin tällöin nähdä langenneita taivaan- ja ristienkeleitä. Langenneet enkelit menttävät kosketuksensa alkuperäiseen Suuntaumukseensa ja sen takia ne eivät voi enää käyttää esimerkiksi Järjestyksen tai Hyvyyden energiaa ja manaa. Siksi langenneet enkelit yleensä hakeutuvat mahdollisimman pian kosketuksiin vastakkaisen Suuntaumuksen voimien kanssa, jotta ne voisivat päästä käsiksi Suuntaumusvoimiin. Enkelin ulkumuoto saattaa myös muuttua lankeamisen seurauksena. Esimerkiksi taivaanenkelit saavat tyypillisesti mustan- ja punaisenpuhuvia värisävyjä langetessaan.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Kaikki yhtenevyydet muihin rotuihin ovat puhtaasti sattumanvaraisia", väittää Jumala.
  2. Usein kirjaimellisesti; taivaanenkelit ovat hyvin musikaalisia.
  3. Se, mihin miekat menevät ristienkeleiden siirtyessä tosimuotoihinsa tuottaa loputtomasti päänvaivaa niitä vastaan taisteleville alemman tason vihollisille.
  4. Hyvin voimakkaat loitsut voivat ylittää ristienkelin absorbtiokyvyn, ja lisäksi niillä on jonkin verran vaikeuksia jää- ja pimeysmanojen konvertoinnissa (strategisesti melko suuri heikkous, sillä juuri pimeys on elementeistä Pahuuden voimien suosiossa.
  5. Tämä johtuu siitä, että Hyvyysmana on tuli- ja valomanoja voimakkaampaa, ja synergisoi paremmin jälkimmäisen kanssa.