Haltia

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Haltia
Thranduil.jpg
Haltiat eivät tarvitse hiusgeeliä eivätkä kuvan ulkopuolelle sijoitettuja tuulettimia tai kohdevalaisimia. He näyttävät tältä luonnostaan, eivätkä taatusti aio antaa kenenkään unohtaa sitä.
Tieteellinen nimi:Alfus alfus
Tosinimi:aelph
Voimakkuus:C (Suuntaumushaltiat)
C/D (voimahaltiat)
D/E (elementaalihaltiat)
Vaarallisuus:C/D
Älykkyys:B
Harvinaisuus:D
Luoja:Tuntematon

Dago, Dago, Lassi Lima rintintin
Yanqui unicycle ramar rotoroot
O Mennen mylar muriel
A Unicef clearasil

~Kaunista haltiarunoutta. Käännös valitettavasti mahdoton.

Haltiat (Alfus alfus, tos. aelph) ovat suippokorvaisuudesta ja ylimielisyydestä tunnettu humanoidihahmoisten Mahtiolentojen rotu. He periytyvät tiettävästi Universumin alkurotuihin lukeutuvasta kantamuodosta, ja kuuluvat siten sen kaikista vanhimpiin lajeihin (mistä he eivät koskaan unohda muistuttaa muita Mahtiolentoja). He ovat maagisia olentoja, jotka ovat olemuksen tasolla sitoutuneet yhteen Universumin manatyypeistä. Haltioita on kaikkiaan 21 lajia, yksi kullekin yhdeksästä elementistä, seitsemästä maagisesta perusvoimasta ja viidestä Suuntaumuksesta. Haltiaperimätiedon mukaan he olivat humanoidin fenotyypin ensimmäinen versio, ja kaikki myöhemmät humanoidit ja pseudohumanoidit - sekä osa muistakin - luotiin heiltä ylijääneestä, ala-arvoisesta metageneettisestä materiaalista. Haltioiden kulttuuri on miljardeja vuosia vanha ja tiivistyy lajin epäviralliseen mottoon "Haista paska - me olemme parempia kuin sinä".

Haldiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimakkuus E
Vaarallisuus D-
Älykkyys C+

Useissa Keskiulottuvuuden maailmoissa tavattavat, spesiaatiosta riippuen runonlaulalannasta ja kedoilla karkeloinnista, korkeista torneista ja hehkuvista kristalleista, tai pimeästä, hämähäkeistä ja yhden käden varsijousista nauttivat vipeltäjät, joita usein kutsutaan haltioiksi, ovat tosiasiassa haldioita[1] (Elphus × homo, tos. alphim), haltioista osittain polveutuvaa humanoidivarianttia[2]. Haldiat ovat perusmallin humanoideihin verrattuna pitkäikäisiä ja maagisesti lahjakkaita sekä yleisesti puoleensavetävinä joskin frigideinä pidettyjä, mutta todelliset haltiat, joita joskus kutsutaan myös tosi- tai korkeahaltioiksi, ovat kuolemattomia, häkellyttävän, ylimaallisen kauniita, ja käyttävät synnyinlahjana magiaa, joka kuolevaisille maageille olisi eliniän harjoittelun takana. Suipot korvat ja arroganssi yhdistävät molempia. Tosihaltioita taas ei karkeloi joka kedolla (tai ryömi joka luolassa), mikä on onnekasta, sillä heitä kannattaa välttää, ei pelkästään koska he ovat satojen tai tuhansien vuosien aikajanalla ajattelevina ja käsittämättömien etikettisääntöjen ja poliittisten kiemuroiden mukaan toimivina ihmisen näkökulmasta epämääräisiä ja arvaamattomia, taipuvaisia pitämään ihmisiä villieläiminä tai jopa riistana[3], ja parhaimmillaankin tapaavat johtaa kanssaan tekemisiin joutuvat kuolevaiset erittäin huonoihin ratkaisuihin, vaan myös, koska he ovat ihmisten mittapuulla narsistisia sosiopaatteja, jotka eivät koskaan lakkaa laatimasta pitkiä runoja siitä, kuinka kymmenen tuhatta vuotta sitten oli kaikki paremmin, kun siinä, missä nyt on ihmisten kaupunkeja, oli jäätä.

Olemus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haltioiden suhde edustamaansa manatyyppin on verrattavissa elementaalilohikäärmeiden suhteeseen omaansa: se permeoi heidän ruumiinsa, sitoutuu saumattomasti heidän aineenvaihduntaansa tehden siitä yhtä paljon yliluonnollisen kuin fyysisen, ja kytkeytyy suoraan heidän sieluunsa sekoittuen elinvoiman kanssa. Lohikäärmeiden ilmentäessä elementtinsä karkeita ominaisuuksia, haltiat ilmentävät sen metaforisia tai abstrakteja ilmenemismuotoja. Elementaalihaltiat ovat heikoimpia ja tyypillisen luokittelualgoritmilogiikan mukaisesti yleisimpiä erityisesti luonto-, valo- ja pimeyshaltioiden ollessa Keskiulottuvuudessa vahvasti edustettuja, voimahaltiat harvinaisempia ja harvoin nähtyjä, ja Suuntaumushaltiat lähes myyttisiä, poikkeuksena kaaoshaltiat, jotka muiden olentojen harmiksi ovat hyvin aktiivisia erityisesti lempiharrastustensa kidutuksen, kansanmurhan ja orjuutuksen[4] aloilla.

Haltioiden ulkomuoto vaihtelee jonkin verran, mutta useimmat muistuttavat hoikkia ja suippokorvaisia[5] ihmisiä. Kullakin lajilla on omalle manatyypilleen perustavat voimat sekä sen mukaan teemoitettu habitus; esimerkiksi valohaltiat ovat läpikuultavia ja kullanvärisen hohteen ympäröimiä kuin joku olisi hieronut linssiin vaseliinia, luontohaltioiden ruumiista kasvaa lehtien tai sarvien kaltaisia kasvi- tai eläinperusteisia koristeita, ja pimeyshaltiat ovat iholtaan, hiuksiltaan ja silmiltään paikallisen poliittisen korrektiuden tasosta riippuen mustia, sinisiä tai kalpean värittömiä[6], pukeutuvat tiukkaan nahkaan ja kylvävät tehokkaasti kuolemaa kahdella sapelilla tai varsijousella samanaikaisesti.

Muista haltiaroduista poiketen kaaoshaltiat eivät ole perinteisesti määritellen "kauniita". Ohessa kuva yhdestä TUHANTEEN KERTAAN SENSUROITUNA.

Toisin kuin haldiat, jotka ovat tyypillisesti peruslinjan ihmisiä hauraampia, haltiat ovat useimmiten maagisten kykyjensä lisäksi ihmisiä fyysisesti paitsi nopeampia ja huomattavasti koordinoidumpia, myös fyysisesti vahvempia. He ovat tyypin 1 kuolemattomia ja heillä on alhaisen korkean tason regeneraatio. Heidän proverbiaalinen kauneutensa on seurausta iättömyyden ja regeneraation tuomasta virheettömyydestä sekä heidän maagisina olentoina jokseenkin metaforisesta olemuksen tasostaan. Yksinkertaisin tapa ilmaista asia on, että "kauneus" konseptina on osa sitä, mikä tekee haltioista haltioita, samassa perustavanlaatuisessa mielessä kuin DNA puhtaan biologisille olennoille.

Yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haltiat jakavat itsensä sukuihin, klaaneihin ja huoneisiin, joista osa luokitellaan historiansa tai jäsentensä vaikuttavuuden tai yleisen merkittävyytensä vuoksi yliaateliin[7], ja tapaavat muodostaa erinäisiin tasku-ulottuvuuksiin illuusioiden, lumottujen metsien ja maagisten portaalien taa kätkettyjä kuningaskuntia. Kullakin kahdestakymmenestä yhdestä lajista on teoriassa oma korkeakuninkaansa, joka on kuningas koko tälle lajille eikä vain yksittäisten kuningaskuntien tai huoneiden yli, mutta nämä valtaistuimet ovat usein täyttämättömiä tai kiisteltyjä. Tyypillisestä sisäänpäinlämpeävyydestään poiketen ei ole epätavallista, että haltiakuninkaat eivät ole haltioita tai pelkästään haltioita: esimerkiksi Alfheimin valohaltioiden kuningas Frey on jumala ja kuolemahaltioiden kuninkaalliset, kuten heidän korkeakuningattarensa Anyaranth Firielfilinë, usein lichejä[8].

Tunnettuja haltioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Termin alkuperä tuntematon.
  2. "Polveutuminen" tässä selittyy suuremmassa suhteessa horisontaalisella perimänvaihdoksella kuin yksinomaan parikymppisen näköisistä lajienvälisille suhteille avoimista milffeistä koostuvien haltiapopulaatioiden sinällään huomattavalla vetovoimalla lähialueiden ihmisiin.
  3. Ihmiset eivät näe ongelmaa sikojen tai koirien syömisessä niiden älykkyydestä ja huvittavasta ilveilystä huolimatta, ja haltiat ovat omasta näkökulmastaan kauempana ihmisistä kuin nämä sioista.
  4. Miksi periaatteessa vapautta edustava Kaaos harjoittaa orjuutta? Tämän kysymyksen esittäminen kaaoshaltialle on oiva tapa saada suolensa vedetyksi ulos sieraintensa kautta.
  5. Korvat eivät ole vain näön vuoksi, vaan osa haltioiden yliaisteista sijaitsee niissä.
  6. Pimeyshaltioiden näkö perustuu pimeydelle, ei valolle, ja he ovat mustavalkosokeita.
  7. Kaikki haltiat ovat aatelistoa.
  8. Epäkuolleisuus sinällään ei ole kovin houkutteleva jo valmiiksi kuolemattomille haltioille, mutta nekromantiaa harrastaville kuolonhaltioille lichiyden mukanaan tuoma voimiennousu kyllä.