Möröt

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Möröt (Bamboulas, tos. bwg) ovat olentoryhmä, jonka lajien yhdistävät piirteet ovat epämiellyttävä luonteenlaatu ja yhteys pelkoon, jota osa lajeista käyttää ravintona tai voimanlähteenään ja kaikki tykkäävät aiheuttaa. Varsinaiselta olemukseltaan möröt voivat vaihdella rajustikin - osa esimerkiksi on aineellisia olentoja ja osa henkiä - mutta tietyt hömppätaksonomiset piirteet määrittelevät ne kuitenkin yhtenäiseksi ryhmäksi.

Mörköjen voimat vaihtelevat, mutta ovat harvoin kovin suuret, eivätkä ne tavallisesti juuri taida yliluonnollisten taitojen käyttöä kovinkaan laajalti. Osa mörkölajeista on kuolevaisia, osa tyypin 1 kuolemattomia, ja osa voi olla yksilökohtaisesti kumpaa vain[1].

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmismörkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimakkuus E+
Vaarallisuus C
Älykkyys D

Ihmismöröt (Bamboulas homo) eli babaut ovat muodoltaan kookkaiden ihmismiesten kaltaisia. Niiden nahka on pikimusta tai tummanharmaa, ja niiden silmät kiiluvat. Niiden kasvojen muusta osasta ei kannata puhua ainakaan ruokapöydässä. Ihmismöröt pukeutuvat ihmisten keskuudessa liikkuessaan hattuihin ja pitkiin takkeihin tai niiden lähimpiin paikallisiin vastineisiin. Joidenkin tiedetään kääriytyneen uhriensa nyljettyihin nahkoihin. Ihmismöröt käyttävät ravinnokseen sekä lihaa että pelkoa. Lihaa ne saavat metsästämällä, pelkoa tietoisista olennoista. Halutessaan molempia ne kaappaavat tietoisia olentoja, kaikkein mieluiten ihmislapsia, joiden ravintoarvot ovat korkeat ja kyky tehdä vastarintaa matala, vievät ne luolaansa ja syövät siellä. Halutessaan vain pelkoa ne piileskelevät varjoissa ja mörisevät ohikulkijoille. Ne on tämän vuoksi helppo sekoittaa pelkkiin spurguihin.

Mörkökarhu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimakkuus E
Vaarallisuus C
Älykkyys vaihtelee

Mörkökarhut (Bamboulas ursa) muistuttavat nimensä mukaisesti karhuja kooltaan, ruumiinrakenteeltaan ja karvaisuudeltaan, mutta kävelevät pystyssä. Tämän lisäksi ne erottavat karhuista niiden suhteettoman pienet eturaajat ja suhteettoman suuri kita. Niiden hampaat ovat vain suhteellisen suuria, mutta niitä on sitäkin enemmän. Mörkökarhut ovat hyvin sopeutuvaisia, ja omaksuvat nopeasti elinalueensa elementaaliset ja esteettiset ominaisuudet. Esimerkiksi arktisille alueille joutuvat mörkökarhut muuttuvat nopeasti valkeaturkkisiksi ja kylmälle vastustuskykyisille. Mörkökarhujen älykkyys vaihtelee: osa ei ole juuri eläintä kummempia, osa keskivertoihmistä älykkäämpiä. Humanoiditykinruoan ränkingissä mörkökarhujen katsotaan olevan örkkien yläpuolella mutta peikkojen alapuolella.

Muodonmuuttajamörkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimakkuus E+
Vaarallisuus D+
Älykkyys C

Muodonmuuttajamöröt (Bamboulas virikau) eli vrikaut ovat nimensä mukaisesti muodonmuutoskykyisiä olentoja, jotka ravitsevat itseään säikähdyksellä ja pelolla, jota ne aikaansaavat muodonmuutoskykynsä avulla. Niiden tapoihin kuuluu esimerkiksi itsensä muuttaminen elottoman esineen näköiseksi ja sitten palaaminen tosimuotoon kun sopiva uhri tulee lähelle. Tosimuodossaan ne näyttävät jokseenkin luurangon, lehmän, pirun ja piikkipaatsaman yhdistelmiltä. Ne ovat tavallisesti harmittomia tai vain kiusallisia, mutta ne ovat usein pahantahtoisia, toisinaan vandaalismielisiä, ja niiden tiedetään pahoinpidelleen tai tappaneen uhreja, jotta seuraavalla saaliilla olisi syytä säikähtää.

Väijymörkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimakkuus E+
Vaarallisuus C
Älykkyys D

Väijymörkö (Bamboulas postlatescens) tai hidebehind on suuren, mustaturkkisen näädän näköinen, metsämailla viihtyvä mörkö. Väijymöröt ovat erittäin vikkeliä, ja tämän sekä suuren nopeutensa ja kapean vartensa vuoksi kykenevät piiloutumaan monenlaisiin paikkoihin, mm. puunvarsien taa. Niillä on kyky tietää, milloin ja mistä suunnasta niitä tarkkaillaan, ja tällöin ne pysyttelevät piilossa. Kun uhri sitten katsoo muualle, väijymörkö syöksyy, iskee tämän hengiltä ja nielee tavallisesti kokonaisena kuin käärme. Väijymörköjen heikkous on alkoholi, jota ne eivät voi sietää. Sellaisilla alueilla, joilla tavataan väijymörköjä, metsissä liikkuvat juovatkin usein sinne lähtöä kevyen humalan[2]. Väijymörkö haistaa alkoholin veressä eikä hyökkää humalaisen kimppuun.

Maara[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimakkuus E
Vaarallisuus D/E
Älykkyys C-

Maarat (Bamboulas mara) eli unimöröt tai goshemarit ovat henkiolentoja, jotka aiheuttavat nukkuville olennoille painajaisia ja imevät niiden vapauttaman pelkoenergian. Maarat sekoitetaan usein vampyyreihin lukeutuviin painajiin, mutta painaja imee uhrinsa elinvoimaa ja tästä syntyvät painajaiset ovat vain sivutuote. Erityisesti unissa vieraillessaan (silloin, kun eivät vain ohjaile niitä ulkopuolelta) maarat voivat näyttää aika lailla miltä tahansa, mutta niiden luonnollisin ektoplasminen ilmiasu muistuttaa aika tavalla pientä hevosta, tosin sellaista, jolla on hehkuvat silmät, sorkat, ja usein sarvet tai erilaisia piikkejä pitkin ruumistaan.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suurin osa yksilöistä kuolee vanhuuteen, mutta tietyn iän jälkeen iän kertyminen lakkaa lisäämästä kuolleisuusprosenttia ja alkaa laskea sitä.
  2. Erotuksena muista alueista, joilla metsissä liikkuvat juovat muista syistä.