Ohje:Minustako 1337?

Hömppäpediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä ohjesivu sisältää tarkemman ja syvällisemmän kuvauksen hömppäversumista ja Hömppäpedian kaanonista.

Multiversumi ja Universumin rakenne

Pääartikkeli: Universumi
Yksinkertaistettu malli Universumin rakenteesta.

Suurin osa hömpästä sijoittuu Universumiin (isolla U-kirjaimella), joka on palanen aikaa, todellisuutta ja avaruutta kellumassa muuten ajattomassa, paikattomassa ja todellisuudettomassa Ei-Missään. Se ei ole ainutlaatuinen, vaan yksi monista sitä enemmän tai vähemmän muistuttavista universumeista (pienellä U-kirjaimella), jotka yhdessä Ei-Minkään kanssa muodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan multiversumiksi.

Universumi koostuu useista ulottuvuuksista, jotka ovat omia, itsenäisiä tilojaan universaalissa kudoksessa. Esimerkiksi meidän havaittavissamme oleva maailmankaikkeus tähtineen ja planeettoineen on yksi tälläinen ulottuvuus. Ulottuvuuksia erottavat toisistaan ulottuvuusmuureiksi kutsutut ei-fyysiset esteet. Mitä paksumpi kahta ulottuvuutta erottava ulottuvuusmuuri on, sitä vaikeampi niiden välillä on kulkea. Ulottuvuuksien välilä siirtyminen tapahtuu tavallisesti avaamalla portaali aika-, avaruus- tai todellisuusmanipulaatiota käyttäen.

Maailmankaikkeus voidaan kuvitella pyramidin, jonka pohja on neliön mallinen, muotoiseksi. "Pyramidin" kärjessä on Keskiulottuvuus, joka koostuu edelleen kahdesta alueesta: ihmistaso eli Oikoumene on havaittavissa oleva maailmankaikkeus, ja henkitaso eli Limbo siitä osittain erillinen mutta siihen läheisesti liittyvä alue, joka luotiin alunperin puskuriksi estämään voimakkaimpien olentojen suora kulku ihmistasolle.

Pyramidin pohjassa sijaitsevat viisi Suuntaumuksille kuuluvaa ulottuvuuskompleksia: Pahuuden Ykkönen, Hyvyyden Kakkonen, Järjestyksen Nelonen ja Kaaoksen Kolmonen pyramidin "laidoilla" toisiaan vastapäätä, ja Tasapainon Harmaus niiden keskellä. Kukin ulottuvuuskompleksi muodostuu useista vähäisemmistä alaulottuvuuksista; esimerkiksi Helvetti on yksi Ykkösen alaulottuvuuksista.

Suuntaumusalueiden välissä on useita vähäisempiä ulottuvuuksia. Näistä merkittävimpiä ovat Tiamar Ykkösen ja Nelosen välissä, Leivänpaahdinulottuvuus Nelosen ja Kakkosen välissä, Kadonnut valtakunta Kakkosen ja Kolmosen välissä ja Giblarin aavikoiden ympäröimä Keisarikunta Kolmosen ja Ykkösen välissä.

Yllälueteltujen kaltaisten sisäulottuvuuksien lisäksi on olemassa muutamia ulkoulottuvuuksia, jotka ovat osa Universumia, mutta eivät ole suroaan yhteydessä sen pääosaan. Näitä ovat Järjestykselle kuuluva, alunperin toiseen, Sympantis Exousias -nimiseen maailmankaikkeuteen kuulunut Aaghammad, Pahuuden Tyrmäulottuvuus, Hyvyyden Splendor, Kaaoksen Tyhjyys, alunperin Cthuro'vaersista peräisin oleva Suurten Muinaisten ulottuvuus sekä Suuntaumusten (ainakin teoriassa) yhdessä ylläpitämä Kuoleman Valtakunta.

Universumin lyhyt historia

Pääartikkeli: Aikajana

Universumin historiaa mitataan universumisykleissä, jollainen on aika Keskiulottuvuuden alkuräjähdyksestä sen loppurysäykseen. Loppurysäystä seuraa aina alkuräjähdys, ja tästä alkaa uusi universumisykli. Elämme nykyisin kymmenettä numeroitua universumisykliä. Kolmella ensimmäisellä syklillä, eli testisykleillä, ei ole numeroita, vaan ne tunnetaan nimillä alfa-sykli, beta-sykli ja gamma-sykli.

Pian suhteellisen rauhallisten testisyklien jälkeen alkoi Suuntaumusten välinen, kosmiset mittasuhteet saavuttanut konflikti, Mahtien Mittelö. Sen aikana Suuntaumukset loivat lukemattomia olentorotuja toimimaan sotilainaan, ja kyllästivät Universumin suurella ennakkoluulolla ympäriinsä viskotulla voimalla, jota jäi huomattavia määriä leijumaan tyhjänpanttina. Molemmilla on Mittelön jälkeisinä aikoina ollut hyvin "mielenkiintoisia" seurauksia. Mittelö ei koskaan ollut yksi, yhtenäinen sota, vaan rauhallisten jaksojen tahdittama laaja ja sekava osasotien sarja, jota käytiin eri aikoina ja eri paikoissa eri tavoilla. Se ei niinkään päättynyt kuin juuttui hitaasti paikoilleen, ja julistettiin lopulta päättyneeksi 9. syklin alussa kaikkien osapuolten kyllästyttyä uutisiin siitä, kuinka se ei edennyt minnekään.

Mahtien Mittelöä seurannut yhdeksäs universumisykli tunnetaan edelleen kultaisena kautena, jona Suuntaumukset keskittyivät jälleenrakentamiseen ja kaikki oli nykyistä hienompaa ja mahtavampaa. Rauhan aika tuli lopulta päätökseen, kun Keskimaailmassa syntyneen Bydo-olennon rajaton kasvu alkoi uhata muuta Universumia. Uhan pysäyttämiseksi alkuunsa Keskiulottuvuus päätettiin romauttaa kasaan ennenaikaisesti. Korvaukseksi järjestettiin Suuret Universumisyklin Päättäneet Bileet, koko multiversumin historian suurimmat ja alkoholipitoisimmat juhlat, jonne melkein kaikki oli kutsuttu ja suurin osa muistakin saapui kuokkimaan. Päätöstä kannatettiin laajalti.

Krapulassa aloitettua kymmenettä universumisykliä luonnehtivat mahtavien kuolevaisten valtojen nousu sekä Suuntaumusten välisten jännitteiden uudelleensyttyminen. Jälkimmäinen saavutti huippunsa toisessa Universumin sodassa, joka oli ensimmäinen kaikkia Suuntaumuksia koskettanut, universaalin mittaluokan sota sitten Mahtien Mittelön.

Yliluonnolliset kyvyt ja voimat

Pääartikkeli: Taistelutaito

Hömppäversumin "yliluonnolliset" kyvyt jaetaan kolmeen ryhmään: energiamanipulaatioon, taikuuteen sekä psioniikkaan.

Energiamanipulaatio

Pääartikkeli: Energia

Energiamanipulaatio viittaa kykyyn kerätä ja jalostaa puhdasta energiaa erilaisiin käyttötarkoituksiin. Se on kolmesta tärkeimmästä yliluonnollisten kykyjen haarasta kenties suoraviivaisin.

Energiaa on useita eri tyyppejä:

  • Perusenergiat: Aineeseen sitoutunutta energiaa. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi liike-, lämpö- ja sähköenergiat.
  • Värienergiat: Aineesta erotettua, puhdasta energiaa. Eri värienergiatyypit on nimetty spektrin värien mukaan aaltopituutensa mukaisesti. Ne ovat järjestyksessä punainen, keltainen, oranssi, vihreä, sininen ja violetti. Tähän kategoriaan kuuluvat myös "monokromaattiset" energiat harmaa, musta ja valkoinen.
  • Tunne-energiat: Siinä missä perusenergiat vuorovaikuttavat aineen kanssa, tunne-energiat vuorovaikuttavat sielun kanssa. Ne esiintyvät pareittain niin, että jokaisella tunne-energiatyypillä on oma vastaenergiansa. Parit ovat viha ja rakkaus, kateus ja myötätunto, suru ja ilo sekä pelko ja rohkeus.
  • Ylemmät perusenergiat: Perusenergioita paljon syvällisemmällä tasolla toimivia energiatyyppejä. Tähän kategoriaan kuuluvat aika-, avaruus-, todellisuus-, olevaisuus- ja olemattomuusenergiat.
  • Korkeammat energiat: Keinotekoisia, jotakin tiettyä tarkoitusta varten jalostettuja ja luotuja energiatyyppejä. Tähän kategoriaan lukeutuvat esimerkiksi enkeli-, lohikäärme-, ja muodonmuuttajaenergiat sekä myrkkyenergia.
  • Suuntaumusenergiat: Energiatyypeistä voimakkaimmat ovat Suuntaumusten puhdasta, sekoittumatonta energiaa. Suuntaumusenergiat ovat, Suuntaumusten mukaan, pahuus, hyvyys, kaaos, tasapaino ja järjestys- eli majoraenergia.

Taikuus

Pääartikkeli: Magia

Taikuus eli magia perustuu Universumin täyttävän mystisen manavoiman kanavoimiseen ja ohjailemiseen eri tavoin. Kaikkialla vallitseva manakenttä voidaan katsoa maailmankaikkeuden symboliksi, ja kun tätä symbolia muutetaan, myös maailmankaikkeus muuttuu. Toisaalta mana voidaan käsittää myös taikuuden toimintatapaa kuvaavaksi abstraktioksi tai yksinkertaisesti sen polttoaineeksi. Yliluonnollisena voimana taikuus erittäin symbolinen ja rituaalinen ja huomattavasti vähemmän suoraviivainen kuin energiamanipulaatio. Sen menetelmiä ovat erilaiset maagiset merkit, taikasanat ja mystiset ainekset. Tarpeeksi voimakas magian harjoittaja (maagi) voi kuitenkin luoda loitsuja myös pelkällä ajatuksen voimalla.

Kuten energia, myös manaa on montaa eri lajia, jotka jakaantuvat alempiin eli elementaalimanoihin, keskisiin eli voimamanoihin sekä ylempiin eli suuntaumusmanoihin.

  • Elementaalimanat: Nämä ovat aineen ja siihen vaikuttavien voimien manoja. Elementaalimanat ovat maa eli kivi, tuli, vesi, ilma, sähkö eli salama, jää, luonto, pimeys ja valo.
  • Voimamanat: Elementtejä perustavanlaatuisempien prosessien ja voimien manoja. Voimamanat ovat mieli, voima, elämä, kuolema, aika, avaruus ja todellisuus.
  • Suuntaumusmanat: Suuntaumusten manoja. Suuntaumusmanat ovat suuntaumusten mukaan pahuus, hyvyys, kaaos, tasapaino sekä järjestys eli majora.
  • Yhdistelmämanat: Edistyneiden maagien on mahdollista luoda olemassaolevia manatyyppejä sekoittamalla uusia, monien eri puhtaiden manojen ominaisuuksia omaavia sekoitusmanoja omaan käyttöönsä. Monilla korkealla voimajärjestyksessä olevilla maageilla on käytössään yksi tai useampi tälläinen manatyyppi.

Psioniikka

Pääartikkeli: Psioniikka

Psioniikka on kolmesta yliluonnollisten voimien lajista harvinaisin. Se on lyhykäisesti kyky vaikuttaa maailmankaikkeuteen pelkän ajatuksen voimalla. Alemmilla tasoilla tämä rajoittuu mielten väliseen toimintaan, kuten telepatiaan ja sen kehittyneempiin sovelluksiin, mielenhallintaan ja illuusioihin, mutta voimakkaammat psionikot voivat vaikuttaa suoraan aineeseen (telekinesia), ja vielä korkeammilla tasoilla manipuloida aikaa, avaruutta ja todellisuutta sekä manifestoida oman mielensä voimaa pseudokiinteänä aineksena.

Psioninen voima ei, toisin kuin energia ja mana, jakaannu erillisiin tyyppeihin.

Metafysiikka

Olemuksen kolmikanta ja yliluonnollisten taitojen lajit (yksinkertaistettu kaavio).

Usein käytetty termi on olemuksen kolmijako. Tämä viittaa siihen, että useimmat olennot koostuvat (oikeammin ovat) kolmesta ristikkäisestä ja osittain päällekäisestä mutta kuitenkin erillisestä osakappaleesta: sielusta, mielestä ja ruumiista.

  • Ruumis on kolmesta olemuksenosasta helpoiten ymmärrettävissä. Ihmisillä se on orgaanista kudosta, muilla se voi koostua elottomasta aineesta, puhtaasta manasta tai energiasta, aineesta ja siihen sitoutuneesta manalatauksesta, tai ektoplasmasta.
  • Mieli on se, mitä olennot käyttävät ajattelemiseen. Ihmisillä mieli on läheisesti yhteydessä aivoihin.
  • Sielu on kolmesta osasta perustavanlaatuisin ja vaikeasti ymmärrettävin. Se koostuu mielen tapaan hengestä, mutta on sitä paljon pysyvämpi. Tunteet ja olennon luonne kytkeytyvät sieluun, mutta eivät varsinaisesti ole se.

Monilta olennoilta puuttuu jokin kolmesta olemusosakappaleesta. Esimerkiksi henkiolennoilla on sielu ja mieli, mutta ei ruumista, ja useilla epäkuolleilla mieli ja ruumis, mutta ei sielua. Tavallisesti ajatellaan, että olennolla on kuitenkin oltava vähintään kaksi kolmesta olemuksenosasta, jotta se voitaisiin ylipäätään katsoa olennoksi.

Voimajärjestys

Pääartikkeli: Voimajärjestys

Voimajärjestys on hömppäpedian pääasiallinen keino luokitella erilaiset supervoimakkaat olennot sen mukaan, kuinka voimakkaita ne ovat suhteessa toisiinsa. Voimajärjestys jakaantuu viiteen päätasoon, joista tiuhemmin kansoitetut jaetaan vielä omiin alatasoihinsa. Voimajärjestyksen luokat määritellään pääasiassa tuhokapasiteetiksi kutsutun sureen mukaan, joka esitellään erikseen alapuolella.

  • Mahdit: Korkein mahdollinen luokitus voimajärjestyksessä. Tässä luokituksessa olevat olennot ovat koko Universumin voimakkaimpia olentoja, joten uuden hömppäkirjoittajan ei kannata vaivautua yrittämään uuden Mahdin kirjoittamista. Tärkeimpinä jäseninä Mahteihin kuuluvat Suuntaumuksia johtavat Mahtavat.
  • Mainor: Mainorit ovat toiseksi korkein luokka Mahtien jälkeen. Yleensä Mainor-tason hahmot toimivat Mahtien suorassa alaisuudessa, ja jokaiselle Suuntaumukselle on kiintiöity kaksi Mainoria.
  • Biskatamatar (BTMT): Biskatamatarit ovat Voimajärjestyksessä keskellä, ja hekin ovat yleensä Suuntaumusten johtohahmoja, jotka palvelevat Mahtien alaisuudessa. Biskatamatareita on kiintiöity seitsemän joka Suuntaumukselle. Lisäksi on olemassa muutamia Suuntaumuksiin kuulumattomia Biskatamatareja.
    • Suprem Biskatamatar on Biskatamatarin ylempi luokka. Suprem Biskatamatareita on yleensä kolme jokaisella Suuntaumuksella.
    • Undremal Biskatamatar on Biskatamatarin alempi luokka. Undremal Biskatamatareita on yleensä neljä Suuntaumusta kohden.
  • Biskamatar (BMT): Biskamatarit ovat keskimatalan tason luokka, ja korkein luokka, jolla ei ole Suuntaumuskohtaisia kiintiöitä. Tämä tarkoittaa, että aloittelevan hömppäkirjoittajan kannattaa tehdä hahmostaan korkeintaan Biskamatar, jotta tämä varmasti sopisi kaanoniin.
    • Suprem Biskamatar
    • Midian Biskamatar
    • Undremal Biskamatar
  • Biskatar (BT): Biskatar on Voimajärjestyksen matalin taso, jonne osuu esimerkiksi suurin osa supersankareista ja heitä vastustavista roistoista, sekä lukuisa joukko Suuntaumusten geneeristä tykinruokaa. Biskatar-tasoinen hahmo on ehkä helpoin kirjoittaa aloittelevalle hömpäntekijälle.
    • Ultimar Biskatar on korkein Biskatar-taso, jolla olevat voivat lähennellä Biskamatarin alarajaa.
    • Suprem Biskatar on korkea Biskatar-taso. Yleensä Suprem Biskatarit ovat verraten vahvoja olentoja, joita nähdään yleensä komentamassa alempia Biskatareita.
    • Elevam Biskatar on keskikorkea Biskatar-taso. Elevam Biskatarit ovat jonkin verran geneeristä supersankaria voimakkaampia, ja voivatkin toimia supersankari- tai -roistoryhmien johdossa.
    • Alivam Biskatar on vakiintunut pitkälti geneeristen supersankarien tasoksi, ja se onkin tiheimmin kansoitettu kaikista Voimajärjestyksen luokista.
    • Undremal Biskatar sisältää joukon olentoja, jotka ovat yli-inhimillisen vahvoja, mutta eivät silti mielettömyyksiin asti.

Tuhokapasiteetti

Pääartikkeli: Tuhokapasiteetti

Kukin ylhäällä kuvatuista Voimajärjestyksen tasoista määritellään pääasiallisesti tuhokapasiteetin perusteella. Tämä suure kuvaa yksinkertaisesti olennon kykyä tuhota ympäristöään, mikä toimii hänen voimiensa geneerisenä arviointimenetelmänä. Tuhokapasiteettimääritelmät voimajärjestyksen tasoille menevät seuraavasti:

  • Undremal Biskatar: Seinien taso (pystyy romuttamaan seiniä yhdellä hyökkäyksellä) - pienten rakennusten taso (pystyy hävittämään pieniä rakennuksia yhdellä hyökkäyksellä)
  • Alivam Biskatar: Suurten rakennusten taso (pystyy tuhoamaan esimerkiksi pilvenpiirtäjiä yksittäisellä iskulla)
  • Elevam Biskatar: Korttelitaso (pystyy pistämään matalaksi kokonaisia kortteleita yhdellä hyökkäyksellä)
  • Suprem Biskatar: Kaupunkien taso (pystyy tuhoamaan kokonaisia kaupunkeja yhdellä hyökkäyksellä)
  • Ultimar Biskatar: Valtiotaso (pystyy hävittämään maailmankartalta kokonaisia valtioita)
  • Undremal Biskamatar: Semiplanetaarinen taso (pystyy hajottamaan palasiksi kääpiöplaneettoja ja kuita, pystyy tuhoamaan maankaltaisten planeettojen pinta-alueet täysin) - matala planetaarinen taso (pystyy rikkomaan maankaltaisia kiviplaneettoja)
  • Midian Biskamatar: Korkea planetaarinen taso (pystyy hävittämään suuria kaasuplaneettoja)
  • Suprem Biskamatar: Stellaarinen taso (pystyy tuhoamaan tähtiä)
  • Undremal Biskatamatar: Interstellaarinen taso (pystyy tuhoamaan suuriakin tähtiä, pystyy levittämän tuhoa useiden useiden naapuritähtien alueelle)
  • Suprem Biskatamatar: Multi - metastellaarinen taso (pystyy tuhoamaan suuria tähtijoukkoja)
  • Mainor: Galaktinen taso (voivat hävittää kokonaisia galakseja)
  • Mahdit: Dimensionaalinen taso (voivat tuhota suuria ulottuvuuksia)

Voima-arvot

Pääartikkeli: Voima-arvot

Kuten edellisessä ohjeessa on kerrottu, hömppähahmoille on usein annettu voima-arvot, jotka kertovat heidän voimiensa ja kykyjensä tarkemman asteen. Voima-arvojen kategoriat ja niiden merkitykset on tarkemmin selitetty pääartikkelissa. Voima-arvot eivät kasva lineaarisesti; kaksikymmentä tason 5 olentoa yhdessä ei pääse lähellekään edes tason 20 olentoa.

Olennon voima-arvot ovat yhteydessä sen sijoitukseen voimajärjestyksessä:

  • Mahtien tärkeimmät kyvyt ovat tasoa 85-100.
  • Mainorien keskeiset kyvyt ovat yleensä 70-85.
  • Biskatamatarien parhaat arvot ovat luokkaa 50-70.
  • Biskamatarien kyvyistä monet ovat 40-50, jotkin jopa 60.
  • Biskatarien arvot kelluvat välillä 10-40 riippuen tarkemmasta sijoittumisesta.

Olennot ja rodut

Pääartikkeli: Mahtiolennot

Universumia asuttavat monenlaiset olennot ja olentojen lajit, joita on tarkemmin luetteloitu mahtiolennot-artikkelissa, rodut-mallineessa sekä omassa luokassaan.

Kuten mahtiolennot-artikkelissa kerrotaan, kvantifikoidaan eri lajien tyypillisiä ominaisuuksia viisiportaisella kirjainasteikolla, jossa E on alin ja A ylin aste.

  • Voimakkuus kertoo tyypillisen voimatason lajin keskimääräiselle edustajalle. Ihmiset ovat E-tasoa.
  • Vaarallisuus kertoo, kuinka suuren uhan lajin keskimääräinen edustaja muodostaa tavalliselle ihmiselle.
  • Älykkyys kertoo, kuinka älykäs lajin keskimääräinen edustaja on keskimääräiseen ihmiseen verrattuna. Ihmisten älykkyys on C-tasoa.

  • Enkelit ovat celestiaalisia olentoja, joille on ominaista sielun positiivinen, ulospäin suuntautunut varaus. Enkeleitä on useita lajeja, joista osa palvelee Hyvyyttä ja osa Järjestystä.
  • Demonit ovat enkelien vastakohtia, joiden sielujen varaus on negatiivinen. Niitä on lukemattomia lajeja, joista osa palvelee Pahuutta, osa Kaaosta ja osa on neutraaleja.
  • Lohikäärmeet ovat liskonkaltaisia mahtiolentoja, joita myös on useaa lajia. Lajit voidaan jakaa kahteen ryhmään, kuolevaisiin vähälohikäärmeisiin ja kuolemattomiin tosilohikäärmeisiin.
  • Henkiolennot on nimitys sellaisille olennoille, joilla on vain sielu ja mieli, eikä ruumista. Tärkein alaryhmä ovat eläinhenget, jotka ovat hyvin voimakkaita, nimensä mukaisesti eläinten hahmon ottavia henkiä, joilla on kyky vaikuttaa myös aineelliseen maailmaan.
  • Tyhjiöolennot ovat kaaoksen otuksiin kuuluvia sieluttomia olentoja, jotka koostuvat silkasta olemattomuudesta.
  • Humanoidivariantit kuuluvat hömppämielessä samaan rotuun. Esimerkiksi Maan ihmiset luokitellaan humanoidivariantiksi.
  • Pseudohumanoidit ovat olentoja, joilla on ihmisenkaltainen ruumiinrakenne, mutta jotka eivät ole humanoidivariantteja.
  • Epäkuolleet ovat kuolleita olentoja, jotka kykenevät silti liikkumaan ja toimimaan mustan magian ansiosta. Epäkuolleista voidaan erottaa mielettömät epäkuolleet, jotka ovat vain nostattajiensa ohjattavissa olevia nukkeja sekä epäkuolleet, joiden mieli on yhä suurimmaksi osaksi tallella. Aaveet kuuluvat sekä henkiolentoihin että epäkuolleisiin.
  • Kryptofauna on yleisnimitys tietyille eksoottisille ei-inhimillisille olennoille, jotka kuitenkin muistuttavat jossakin määrin maallisia elämänmuotoja.
  • Hybridit ovat muiden olentotyyppien sekoituksia. Esimerkiksi dracolimit ovat ihmisten ja lohikäärmeiden puoliverisiä jälkeläisiä (tavallisissa olosuhteissa eri lajeihin kuuluvat olennot eivät tietenkään kykene lisääntymään keskenään, mutta monet mahtiolennot voivat muuttaa muotoaan lisäätymistä varten, ja toiset käyttävät geenisekoittajia tai muita ei-konventionaalisia menetelmiä).

Katso myös